Tähän listaan taidot, joita peruskoulu opettaa mutta niitä ei ikinä tarvita.

Mutta eihän me koulussa opeteta kärrynpyörää vain sen kärrynpyörän takia. Paljon tärkeämpää on yleisesti motoristen taitojen harjoittelu ja siinä yksi osa voi olla kärrynpyörä. Tokikaan sitä ei mitenkään vaadita, vaan ne jotka sen pystyvät tekemään, voivat sen tehdä. Mutta asioita ei koulussa tehdä joidenkin yksittäisten suoritusten vuoksi, vaan erilaisten taitojen harjoittelun ja kehittymisen takia. Terv. luokanopettaja

kuivatettaviksi kirjan väliin? Kasvikirjoja on kirjastot pullollaan ja onko pakko repiä kasvi juuriltaan ja viedä pois synnyinseudultaan vain sen takia että peruskoulun bilsankurssi niin vaatii? Nettiaikana kasvinkeräyspakko tuntuu lähinnä vitsiltä.

että tunnistat kasvin ihan livenä kun sellaiseen törmäät. Siihen paras keino on se että poimit kasvin ja tutkit sitä konkreettisesti sen sijaan että katsot kirjasta tai netistä, että jaahas, joku keltainen kukka.

Opiskelkoot biologiksi aikovat kasvituntemusta tai hortonomit.

Ei kaikkea maailman tietoa tarvitse omaksua, muutamaan aihealueeseen keskittymällä saa enemmän hyötyä irti mitä sieltä täältä rääpimällä.

- ruotsi

- uskonto (jaetulla ykkösijalla ruotsin kanssa)

- historia (99% hyödytön)

- biologia, maantieto (70-80%)

- fysiikka, kemia (90-95%)

- matematiikka (90% tarpeeton)



Ainoa elintärkeä oppiaine oli englanti. Se kieli on avannut eniten portteja. Opetussuunnitelmat voisi pistää kokonaan uusiksi.

kuvitellakaan retkeileväni tai matkustavani alueella, jossa ei ole tukiasemia lähellä.

Maalaiskouluihin voisi säätää ihan omat oppimääränsä maalla tarvittavia spesiaalitaitoja, kaupunkilaiset voisivat opiskella niinä aikoina vaikka arkkitehtuuria ja taidehistoriaa, festivaalituottamista, bändisoittamista, elokuvatutkimusta, musiikkivideoiden ja animaatioiden tekemistä, valokuvausta (ei luonto), graffittien tekoa, skeittausta yms. kaupunkilaista kiinnostavaa.

Jo peruskoulun alaluokilla pitäis opettaa skypettämään, fb:n käyttö ja blogin kirjoittaminen sekä kuvankäsittelyä, jotta alakoululainen voisi sitten kotona vanhemmilleen opettaa.

Oikeastaan kaikkea peruskoulussa opittuja asioita olen tarvinnut, aina suunnistusta, kasvien tunnistusta ja musiikintunteja myöten. Toivon jopa että muistaisin historian- ja mantsantunneista enemmän. En muista kunnolla edes Suomen kaupunkien sijainteja...



Meillä oli kyllä mukava historian opettaja yläasteella, sanoi että mitään muita vuosilukuja hän ei vaadi meitä muistamaan, kuin oman syntymävuoden, suomen itsenäistymisvuoden ja parhaillaan menossa olevan vuoden :)

sanoa uskontoa turhaksi. Minusta on hyödyllistä tietää, mihin eri juhlapyhät perustuvat, mitkä ovat kristillisiä nimiä suomalaisista nimistä (iso osa), mitkä eri sanonnoista ovat raamatusta, millä tavoin kirkko on eri aikakausina vaikuttanut kulttuuriin.



Varsinkin nämä lapselleen nimeä hakevat ovat noloja, jotka eivät tiedä, mitkä nimet ovat raamatusta alun perin.



Historiantuntemusta en voi sanoa taidoksi, moni aine on enemmin yleissivistystä kuin konkreettista taitoa.

Avasin muuten joskus aiemmin ketjun siitä, mitä taitoja pitäisi koulussa opettaa jos noita sivistäviä aineita vähennettäisiin. Suurin osa vastasi sellaisia aineita, joita opetetaan jo nyt, kuten kotitalous. Kukaan ei myöskään osannut perustella, mikä on sellainen kaikkia hyödyttävä taito, joka varmasti hyödyttää kaikkia ja jota koulussa ei nyt opeteta.

on ylivoimaisesti turhin.

kaiken maailman rukouksia ja virsiä piti opetella ulkoa. hirveää ajanhukkaa.

Miksi kasvi pitäisi tunnistaa?

Ja mielestäni on myös hyödyllistä tietää, jos joku kasvi on vaarallinen. Kasvien tuntemukseen kuuluu myös sienienkin tuntemus. Jokuhan oli taas pari vuotta sitten syönyt valkokärpässieniä, koska ei tiennyt, että ne ovat myrkyllisiä. Onko mielestäsi hienoa, että ihmiset eivät tiedä kasveista tai sienistä mitään?

kuvitellakaan retkeileväni tai matkustavani alueella, jossa ei ole tukiasemia lähellä. Maalaiskouluihin voisi säätää ihan omat oppimääränsä maalla tarvittavia spesiaalitaitoja, kaupunkilaiset voisivat opiskella niinä aikoina vaikka arkkitehtuuria ja taidehistoriaa, festivaalituottamista, bändisoittamista, elokuvatutkimusta, musiikkivideoiden ja animaatioiden tekemistä, valokuvausta (ei luonto), graffittien tekoa, skeittausta yms. kaupunkilaista kiinnostavaa. Jo peruskoulun alaluokilla pitäis opettaa skypettämään, fb:n käyttö ja blogin kirjoittaminen sekä kuvankäsittelyä, jotta alakoululainen voisi sitten kotona vanhemmilleen opettaa.

Ja maantiekarttaa osaan lukea ilman suunnistustaitojakin.

ja jos ei syö sieniä eikä sienestä, ei tarvitse sienikirjaa eikä peruskoulun sienioppia.

Jos peruskoulussa opetetaan että joku sieni on myrkyllinen, sitä tietoa osataan kyllä käyttää väärin, etsitään sieniä huumausainekäyttöön.

Kaikki peruskoulun opettaman tieto löytyy kyllä myöhemminkin jos siihen tietoon tuntee kiinnostusta.

Peruskoulun opetustyyli ja opettaja kyllä tappaa sen orastavan kiinnostuksen useimmissa tapauksissa.

Myös maailman "turhien" valtioiden kaupungit yms ovat turhaa tietoa.

Joskus noista turhistakin tuntuvista nippelitiedoista on ollut hyötyä, kun vaikka uutisissa jokin tapahtunut Limassa, muistaa heti että Perun pääkaupunki on Lima ja osaa sijoittaa mielessään oikeaan paikkaan. En haluaisi olla yhtä sivistymätön kuin amerikkalainen, jonka mielestä U.S.A:n ulkopuolella ei ole mitään.:)

Terveisiä DDR:stä.

Meni kiinnostus matemetiikkaan täysin. Mitään niin järjetöntä ei ole ollut missään muualla.

Käännän vastaukseni näinpäin: tiedot ja taidot joista opetussuunnitelmaan kuuluvina tulisi olla hyötyä mutta ei ole ollut ja ovat siksi unohtuneet, jos niitä ikinä on kunnolla opetettukaan?



-erotan linnuista suunnilleen lokin ja variksen, hengissä yhä olen.



- en osaa nuotteja, en myöskään osaa soittaa mitään instrumenttia vaikka triangelista alkaen niillä kiusattiin, enkä pysy laulaessani nuotissa. näistä huudettiin läpi peruskoulun mutta yhä odotan sitä hetkeä jolloin maailmani näihin puutteisiin kaatuu.



-lapsena liikkuminen oli kivaa, peruskoulun jälkeen tuskin osasin enää luistella. näin liikuntatuntien ainoaksi tarkoitukseksi tappaa kaikki ilo esimerkiksi pallopeleistä.



-en ollut kertaakaan tarvinnut yhtään kuvaamataidossa opetettua asiaa ennen arkeologian opintoja eikä päähäni selkeästikään ollut jäänyt mitään hyödyllistä. en kyllä edes muista opeteltiinko mittasuhteita, mutta onneksi yliopistolla on piirustuslaitos.

Yleensä ne sieniä syövät myös sienestävät ja jos ei syö sieniä eikä sienestä, ei tarvitse sienikirjaa eikä peruskoulun sienioppia. Jos peruskoulussa opetetaan että joku sieni on myrkyllinen, sitä tietoa osataan kyllä käyttää väärin, etsitään sieniä huumausainekäyttöön. Kaikki peruskoulun opettaman tieto löytyy kyllä myöhemminkin jos siihen tietoon tuntee kiinnostusta. Peruskoulun opetustyyli ja opettaja kyllä tappaa sen orastavan kiinnostuksen useimmissa tapauksissa.

joku aloitteleva sienestäjä ei todellakaan välttämättä tajua sienistä. Siinä mielessä olen samaa mieltä, että tietenkään koulu ei tarjoa kaikkea tietoa, se tarjoaa hyvän pohjan.

Mutta ihmettelen, että haluat yleistää omat huonot kokemuksesi koskemaan kaikkien peruskoulukokemuksia.

Ilmeisesti muuten sinun olisi kannattanut tankata peruskoulussa nuo sienitiedot paremmin, koska noita myrkyllisiä sieniä ei voi käyttää huumausainekäyttöön vaan ne huumaavat sienet ovat erikseen. Ja meillä ei muuten ainakaan ollut noita huumaavia sieniä kouluopetuksessa. Muutenkin absurdi lähestymistapa, koulussa ei saisi opettaa sienistä mitään, koska jotkut voivat silloin itsenäisesti hakea tietoa huumaavista sienistä.

Siis what?

kuvitellakaan retkeileväni tai matkustavani alueella, jossa ei ole tukiasemia lähellä. Maalaiskouluihin voisi säätää ihan omat oppimääränsä maalla tarvittavia spesiaalitaitoja, kaupunkilaiset voisivat opiskella niinä aikoina vaikka arkkitehtuuria ja taidehistoriaa, festivaalituottamista, bändisoittamista, elokuvatutkimusta, musiikkivideoiden ja animaatioiden tekemistä, valokuvausta (ei luonto), graffittien tekoa, skeittausta yms. kaupunkilaista kiinnostavaa. Jo peruskoulun alaluokilla pitäis opettaa skypettämään, fb:n käyttö ja blogin kirjoittaminen sekä kuvankäsittelyä, jotta alakoululainen voisi sitten kotona vanhemmilleen opettaa.

Ja maantiekarttaa osaan lukea ilman suunnistustaitojakin.

Ainakin meillä. Jos siis et olisi aikanaan harjoitellut sitä koulussa, miten osaisit käyttää karttaa nyt?

Kyllä varsinkin suunnistuksesta on ollut hyötyä. Ihan perus sieniretkelläkin. Mitä tulee navigaattoriin. Asun yhdessä maamme suurimmista kaupungeista ja 7km keskustasta on vaellusreitti, jonka metsässä liikun useinkin - eikä siellä navigaattorit toimi. Ehkä juuri sen koordinaatin voit saada missä olet, mutta mikään karttaohjelma ei sieltä metsästä takaisin tielle ohjaa.



Uskonto - en ole himouskovainen, mutta kyllä kirkkohistoria kuuluu yleissivistykseen ja itselleni moni uskonnontunnin oppi on jossain elämänvaiheessa tullut vastaan.



Liikunta: en itse koskaan oppinut kärrynpyörää, enkä muista että sitä olisi edes liikunnantunnilla opeteltu. Sen sijaan hiihto ja luistelu ovat olleet hyödyllisiä taitoja lasten synnyttyä. Molempia voi välineitä lukuunottamatta harrastaa ilmaiseksi.



Matematiikan derivaattoja en ole tarvinnut elämässäni, mutta montaa muuta asiaa matematiikasta kyllä olen tarvinnut. Minusta matematiikasta tärkeimpiä oppeja ovat: geometria, prosenttilaskut & kertotaulut.



Paljon iloa on ollut myös siitä kuinka lasketaan jonkun kohteen hypotenuusa ja kuinka esim puun pituuden saa arvioitua kaatamatta puuta tai kiipeämättä sen latvaan mittanauhan kanssa.

Ja joka on sitten satavarmasti hyödyllistä ihan kaikille. Onko sellaisia asioita?

Joukko-oppi.Terveisiä DDR:stä. Meni kiinnostus matemetiikkaan täysin. Mitään niin järjetöntä ei ole ollut missään muualla.

peruskoulussa? Joskus 70-luvun lopussa. Sen jälkeen sitä ei ole ollut.

niistä asioista, joista on ollut hyötyä.

Minulle on ollut hyötyä lähestulkoon kaikista peruskoulussa oppimistani asioista, olen luokanopettaja ja minun tulee osata kärrynpyörä, ryijypisto, suunnistaminen, laveeraus, prosenttilaskut jne.

Minusta peruskoulun tehtävä on opettaa monipuolisesti tietoja ja taitoja. Kaikkeahan ei silti opita tai muisteta pitkän ajan kuluttua. Nettisukupolvi väheksyy usein yleissivistystä kun "kaiken voi googlata tai katsoa Wikipediasta". Jotain olisi silti ihan hyvä tietää itsekin. Lähdekritiikki puuttuu aika monelta netinkäyttäjältä.

Jälleen MOT. Valitettavasti.