pitäisikö ottaa mies, johon ei ole rakastunut?

Mulla on sellainen tilanne, että olen hakenut ja ollut hakematta miestä 10 vuotta jo. Etsinyt epätoivoisesti ja odotellut välillä rauhassa, että jostain kulman takaa se ilmestyy. Välillä ollut lyhyitä juttuja, joilla ei mitään toivoa ollut kestää.

Olen ollut todella masentunut, vielä kun kaverit perustavat perheitä ja itse vain vuodesta toiseen kuuntelen niitä juttuja, että kyllä se oikea sieltä tulee.



Haluan ehdottomasti perheen ! Tuntuu, että elämää ei kannata elää, jos on aina vaan yksin. Koskaan ei tapahdu mitään. Ravintolat ei kiinnosta enää pätkääkään. Haluan normaalia elämää, miehen ja lapsia :( :( mutta kun ei onnistu niin ei.



Lähes koskaan en tunne minkäänlaista vetoa tapaamiini miehiin, kaikki intohimo puuttuu.



Pitäisikö mun siis vain ottaa joku mukavalta tuntuva mies ja koittaa " väkisin" josko niitä tunteita joskus tulisi? Kun toinen vaihtoehto on, että elän lopunkin elämääni onnettomana ja niiiiiiin yksinäisenä :( :(



Niin ja ikää ihan pian 30v. , joten ei tässä enää voi kauaa sitä prinssiä valkoisella ratsullaan odotella tulevaksi, jos sen perheen joskus haluaisi saada. Olisihan se ihanaa, jos kaikille olisi se oikea olemassa, mutta niin ei näytä olevan ainakaan mun kohdallani.