Kyllä yhden lapsen vanhemmat pääsevät helpolla!
Kolmen kanssa on aikamoista hulinaa. Yhtäkään lapsista en kadu, enkä lapsilukuamme, mutta nyt vasta (tietenkin) tajuaa kuinka helppoa sitä oli yhden lapsen kanssa. Siitä huolimatta että hän olikin koliikkilapsi ja heräsi yöllä monta kertaa kolmevuotiaaksi asti. Kuinka paljon vapaa-aikaa sitä olikaan sillä aikaa kun esikoinen nukkui päiväunet!
Kommentit (19)
ja vielä helpomalla pääsee, jos perheessä ei ole lapsia ollenkaan, että mikähän mahtaa olla pointti!
mutta en täälä joka päivä notkukkaan.
Asiassa on minusta kaksi puolta. Yksi lapsi on rauhallinen eikä saa meteliä, riitaa, kinaa tms aikaiseksi. Mutta sitten taas vaatii enemmän aikuista leikkikaveriksi ja seuraksi.
Kolme lasta saa aika huolinan aikaiseksi, mutta viihtyvät niin hyvin keskenään ja saa itse rauhassa tehdä kotitöitäkin.
Mulla meni koko viikonloppu leikkiessä ja viihdyttäessä, mitäs sä teit?
nimim. yhden yh
Yhden vaativan lapsen kanssa kun joutuu tosiaan kokoajan olemaan, ellei nyt satu olemaan yksin viihtyvää sorttia. Jos pojallani on kavereita käymässä, saan hetken tehdä omia hommiani rauhassa, en kylläkään hiljaisuudessa.
Toki riitatilanteissa tai kiireessä tms. ymmärrän pointtisi, mutta ehkä sinunkin kannattaisi ajatella asioita tältäkin kantilta.
että tässä pääsee helpolla, kun " nehän leikkii keskenään" . Juu, niin leikkii, kun eivät riitele.
Joko kummatkin ovat äänessä, tai vähintään se toinen.
Harvemmin leikkivät sopuisasti (saatikaan hiljaa) yhdessä, vaan aina jossain vaiheessa se leikki menee lällättelyksi, kiusaamiseksi ärsyttämiseksi, yli-viilliintyneeksi hysteriaksi.
Ja ei - aikuiset eivät saa rauhaa, vaan päinvastoin saa jatkuvasti olla auttamassa ja neuvomassa kahta yhden sijaan.
Yhden voi saada edes hetkeksi hiljaiseksi, mutta kahta et ikinä.
Ja tosiaan kolmessa lapsessa voi joukossa olla yhtä vilkkaita tapauksia kuin ne yhden lapsen perheiden lapsi on. Siihen sitten päälle kaksi muuta ja enemmän kotitöitä.
Tämä on ihanan helppoa, kun on tuon yhden " saanut" jo nelivuotiaaksi. Olen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen.
Ja mulla toi yks aivan ihana 4v. En ikinä sietäis tilannetta jossa kaks rääkyy käsissä ja yks jalassa kiinni...
Mun yksönen on kasvatettu ottamaan toiset huomioon,myös aikuiset ja omat vanhemmat mukaan lukien.
Nytkin poika istuu lukemassa olkkarin sohvalla,tultiin juuri 10km kävelyltä jossa poikettiin kirjastoon välillä. En todellakaan usko,että 3 lapsen kanssa pystyisin tällaiseen...
Suoraan sanottuna, mulla tulee hiki kun kattelee noita monilapsisten tuttavaperheiden touhuja; tärykalvot hajalla jne...
Mutta nämähän on jokaisen omia valintoja. Joku tykkää pienestä perheestä, joku isosta.
meidän perhettämme tavatessaan, miten on vaikeaa ja raskasta lasten kanssa ja rahat vähissä ja voi kun meillä on helppoa kun on yksi sosiaalinen ja hyvätapainen lapsi. Oma valintahan se on, montako lasta tulee - tai ainakin se, montako lasta antaa tulla.
että kun yksi tulee kipeäksi, niin tauti kiertää kaikki lapset eikä loppua meinaa tulla.
Yhtä pitää tietysti viihdyttää enemmän kuin jos olisi useampia lapsia jotka leikkivät keskenään, mutta eipähän tarvitse myöskään olla erotuomarina sisarusten nahistellessa. Monessa asiassa pääsee helpommalla, mutta ei ihan kaikissa.
Yksi lapsi sopii meille oikein hyvin.
sain kolme lasta peräperää 20-23 vuotiaana, jotka ovat juuri muuttaneet pois kotoa. 38-vuotiaana sain iltatähden, joten kokemuksia on molemmista, ja täytyy sanoa, että tämän yhden kanssa elämä on totaalisen helppoa. johtuu varmaan myös siitä, että hän on erittäin helppo luonne.
Kivaa elämää kaikilla osapuolilla.
Olemme lomalla, ja meidän unirytmi on tällainen:
klo 8 tai 9 hereille
klo 13-17 unet
klo 23 nukkumaan, ihanaa:)
Mutta lapsi ei kyllä leiki yhtää yksin, joten koko ajan pyörii vieressä ja on leikitettävä, onneksi tykkää tehdä kotihommia yhdessä mun kanssa, niin menee siinä tosi hyvin.
kolmen kanssa on PALJON helpompaa kuin yhden!
t. 4:n äiti