Kerro urasuunnitelmiesi kulmakivet!

jos vasta nyt aloitat suunnittelun. Mä aloitin sen jo ennen kouluunpääsyä. Kai olet tehnyt töitä joissain merkittävissä paikoissa, on luottamustehtäviä ollut ja extra-kursseja sivussa opiskeltuina jne?

Onnea valmistuneelle! olet oikein haluttua työmaailmassa! kulmakivenä AKTIIVISUUS ja Innostunut mieli. Kysele ja tee.

Sen verran tiedän että tutkintoon sisällytetyillä eKStrakursseilla ei ole vähääkään merkitystä. Tutkinto mikä tutkinto, kukaan ei kysele mitä kursseja siihen on sisällytetty.

Esim. jokin kieli edes kohtalaisen hyvin.



2

saatika sitten extrakielikurssit.. :)

se ei vielä takaa yhtään mitään. Relevantti työkokemus jo ennen valmistumista auttaa, samoin jos on käyttänyt vapaa-aikaansa siten että on saanut luotua jonkin muunkin kuin kaljanjuontiverkoston.



Itse sain heti valmistuttuani huipputyöpaikan nimenomaan kansalaisjärjestöissä luottamustehtävissä saatujen kontaktien kautta. Erotuin hakijaporukasta, koska rekrytoijat olivat nähneet miten hoidan minulle annettuja vastuita.

oikeastiko sanot, ettei ole eroa hakijoissa, jos toinen puhuu hyvin 2 vierasta kieltä ja toinen 3 vierasta kieltä, jos tausta muuten sama?

ei kielillä oikeastaan nykyään enää erotuta, täytyy olla jotain kovempaa osaamista

Tyhjäpäät taas neuvoo. Esim. venäjä, kiina ja espanja ovat varmasti valtteja nykyään.

Vierailija:

ei kielillä oikeastaan nykyään enää erotuta, täytyy olla jotain kovempaa osaamista

Totta. Muissa hommissa painaa muu osaaminen.

liike-elämässä se ratkaiseva diili voi tulla ihan sillä perusteella, että osaa vähän small talkia toisen osapuolen äidinkielellä. En ole sellaista työpaikkaa vielä kohdannut, oli ala mikä hyvänsä, jossa kielitaitoa ei pidettäisi plussana.

5 v sitten valmistuneiden KTM:ien tuloissa on aika huikeita eroja ihan alan, ei pelkästään osaamisen mukaan. Jos raha on tärkeää, kannattaa ottaa lusikka kauniiseen käteen, ja katsoa, missä maksetaan hyvin.

urakiitoon lähtemässä, en nähnyt muuta kuin hienon uran haaviessani. Just joo...



No nyt olen 5 vuotta ollut työelämäss ja ja en tosiaankaan etsi uraa. Olen äiti ja haluan tehdä työtä, josta saan kohtuullisen korvauksen, työ/firma on vakaa (nykyään " luotettavatkin" firmat jakaa potkuja vuosittain) eikä tarvitse matkustaa/tehdä ylitöitä. Olen sellaisessa duunissa nyt, muuta en kaipaa. En siis mitään urakiitoa.

Eli siis opiskelen kahta alaa, joiden soveltamista unelma-ammattini vaatii. Teen töitä taitojen parantamiseksi, omatoimisia hommia kotona, treenaan aivojani. Sitten kun olen mielestäni valmis ja molemmissa opinnoissa tarpeeksi pitkällä, otan puhelimen käteen ja alan myymään taitojani työnantajille keikkahomman toivossa. Sitten toivottavasti valmistun molemmista kouluista ja saan luotua jonkinlaisen uran unelmieni ammatissa.



Olipas sekavaa, mutta olkoon. :)



Eli siis mulla on unelma, tässä vaiheessa teen vielä työtä sen eteen ja joku päivä se unelma toivottavasti toteutuu.



Ohi aiheen meni varmaan, mutta pointsina se, että pitää tietää mitä haluaa ja tehä sen eteen töitä. Kaikilla aloilla on monenlaisia hommia ja kun tietää täsmälleen mitä tahtoo, niin tietää myös mitä ominaisuuksia siinä hommassa pidetään arvossa. Sit vaan hankkii itselleen ne taidot. Simple.

Työn tekeminen unelmansa eteen on tärkeintä, mutta tää maailma on niin susi, ettei täällä mennä " sääntöjen" mukaan. Mä olen nähnyt niin monta kusipäätä, jotka ilman taitoja on vedetty välistä mun unelma-alalle, koska ovat " hyviä jätkiä" ja heidän kaverinsa sattuu olemaan samassa firmassa töissä. Olen ehkä hieman katkera :) mutta harmittaa, kun itse on ikänsä panostanut ja työtä tehnyt ja sitten jotkut pojanklopit kävelee ohi.

(ainakin pari opintojen viimeisesinä vuosina) ja kun valmistuin, sain huippupaikan, josta moni samalle alalle aikova olisi vieläkin kateellinen. Tein työtä muutaman vuoden ja totesin, ettei ole sittenkään täysin omaa alaani ja vaihdoin... Tavoitteet pitävät virkeänä, mutta uralla moni asia muuttuu myös ajan ja sattuman kautta.

- Hakeudu sellaiseen työpaikkaan tai toimialalle, joka todella kiinnostaa. Vaikea on luoda uraa työpaikassa, joka vain menettelee.

- Tee työsi aina täysillä ja joka päivä paremmin kuin eilen.

- Tee rohkeita liikkeitä uralla sivusuuntaisestikin (ei aina tarvitse mennä ylöspäin), hanki kokemusta. Kahden vuoden välein on ok vaihtaa työpaikkaa, kun ura on alkuvaiheessa.

- Oma-aloitteisuus, reippaus ja rehellisyys on aina plussaa, juonittelu kostautuu.



t. 10 vuotta sitten KTM:ksi valmistunut

Siitä huolimatta vastaan :)

Komppaan tätä kirjoittajaa. Olen ollut 10 vuotta työelämässä ja minulla oli vastuullinen esimiesasema työpaikallani. Sitten sain 2 lasta ja jatkuvat ylityöt ja matkapäivät alkoivat harmittamaan kun palasin toiselta äitiyslomalta töihin. Pyysin lapsiin vedoten vähemmän vastuulliista työtä ja sain vaihtaa. Palkka laski vähän (50¿/kk) joten se ei tee kesää ei talvea.

Mutta pääasia on että mulla on säännöllinen ja kohtuu varma vakityö, ei tarvitse enää matkustaa tai tehdä juurikaan ylitöitä. Taidan loppupeleissä olla laiska ihminen, en olisi kehdannut pyytää helpomaa työtä jos mulla ei olis ollut noita lapsia.

Vierailija:

urakiitoon lähtemässä, en nähnyt muuta kuin hienon uran haaviessani. Just joo...

No nyt olen 5 vuotta ollut työelämäss ja ja en tosiaankaan etsi uraa. Olen äiti ja haluan tehdä työtä, josta saan kohtuullisen korvauksen, työ/firma on vakaa (nykyään " luotettavatkin" firmat jakaa potkuja vuosittain) eikä tarvitse matkustaa/tehdä ylitöitä. Olen sellaisessa duunissa nyt, muuta en kaipaa. En siis mitään urakiitoa.

Mä vaan ajattelen, että on vaan oltava parempi kun kukaan muu. (Hah.) Ja tiedän, ettei sekään aina riitä. Onneksi mulla on kyllä suhteita, jotka auttaa mua kyllä kontaktien etsimisessä. Mua kyllä toisaalta ärsyttää ajatus siitä, että pääsisin johonkin ilman omaa ansiota, mutta niinhän se menee, et tyhmä ei niitä suhteita käytä. En mä usko, että mä isäni nimellä tulen ratsastamaan, mutta isä ehkä voi tutustuttaa mut oikeisiin henkilöihin, vaikka en ihan täsmälleen samaa hommaa aiokaan tehdä kuin hän. :)



16