###Tammitenavat uuteen viikkoon###

Sammermanni, juuri täälläkin pyyhitään hikeä alennusmyyntikeikalta. ;) Tosin eipä sitä itselle viitsinyt paljon mitään vaatteita viitsi ostaa kun on ollaan turpoamaan päin. Aurinkolasit kuitenkin löysin - JES! :)



Omassa mahassa on toivottavasti kaikki kunnossa. Rasvainen ja mausteinen ruoka maistuu vähän liiankin kanssa, mutta makeat on saaneet jäädä vähemmälle (onneksi). Vaa' alle en oo uskaltautunut muutamaan viikkoon, mutta varmaan on taas tullut painoa lisää juhannuksen syömisistä. Perjantaina on np-ultra, jota odotan kovasti. Toivottavasti masuasukilla olis kaikki hyvin.



Hyviä vointeja kaikille (oliko niitä huonovointisia vielä?!) ja iloisia sadepäiviä!



-pompelo (rv 12+0)

lukemassa olen käynyt mutta ei vaan ole jaksanut kirjoitella.. pahaolo vaivaa yhä, tänään tuntuu että on pahinta ällötys piiitkään aikaan. elättelin jo toiveita että parempaan mentäisiin mutta ei sitten vissiin.



aamuhallalle ja vilmahiljalle onnea ihanista ultrakuulumisista!



itse stressaannuin niin tammikuisten ikävistä keskenmenouutisista että sain itsenikin uskoteltua keskenmenoon :-O kerran kun on sen kokenut niin vissiin takaraivossa hakkaa koko ajan.. eilen kesti vielä järki mukana mutta tänään piti rimputtaa neuvolaan ja kysyä jos pääsisi käymään.



ihana terkka ottikin miut puhelintunnillaan vaikka varoittelikin kovasti ettei välttämättä näillä viikoilla sydänääniä vielä löydy. mutta onneksi oli väärässä ja viuhviuh löytyi doppleriin, vierähti iso kivi pois sydämeltä. nyt sitten koitan olla panikoimatta ensi viikon np-ultraan saakka ;)



annele 10+2

eli kun alkaa noita np-ultria olla ihmisillä käytynä ja jos joku sitä odotteli ennen yahoon listalle liittymistä niin tässä muistutuksena osoite: http://groups.yahoo.com/group/Tammitenavat08/

eli se on 12+2. Jotenkin ahdistaa kun ei kuule ei näe mitään tuonne sisuksiin... ja meillä on niin hullu neuvolakin ettei sinne viitsi soittaa, tuskin yrittäisivätkään kuunnella mitään.



Olo on kyllä kovin raskaana oleva. Pahoinvointi on jo helpottanut, ainoastaan iltaisin kuvottaa. Palelen edelleen, mutta minä palelen aina. Kunnon ruoka maistuu ja erityishimona karjalanpiirakat, joita en muuten syö (kaloreita...).



Mikään makea ei maistu, ainoastaan mansikat ja mustikat. Hyvä niin.



Olen mielestäni turvonnut joka suuntaan, paidat kiristävät rintojen kohdalta ja housut painavat mahan kohdalta. Hyvä niin, siihen kai tässä tähdätään ;)



No tässä kärvistelen vielä sen parisen viikkoa niin pääsen minäkin sinne ultraan.



ipu 10+3

Jatkuva paha olo ja väsymys sai tänään sitten oikeen purskahtamaan itkuun (olikin vain ajan kysymys...). Nukahdin sohvalle ja esikoinen moitti tylsäksi ja isäntä tuli kotiin ja ilmoitti että vieraita olisi tulossa hetken kuluttua ja sitten...no, romahdin. =( Oon vaan niin uupunu tähän pahaan oloon ja väsymykseen!! Onneksi kesäloma jo häämöttää. Ja tiedänhän ettei auta muu kuin kestää tämä kaikki, palkinto odottaa siellä jossain.



Nyt odotuksestamme tietää jo käytännössä katsoen kaikki ja sen ansiosta itselläkin jotenkin helpottunut olo, nyt ei tarvi enää mahaakaan piilotella " telttamaisten" kaapujen alle. =)



-miina-liina rv 12 ja jotain...oon jo seonnu laskuissa...

olen myös lueskellut pinoja, mutta kirjoittaa en ole ehtinyt. Np-ultrassa olin viikko sitten, viikkoja silloin 11+6, crl-mitta 70 mm, ja niskaturvotus 1,5 mm, eli kaikki oli hyvin. Kovin kädet jo viuhtoi ruudulla. Haluaisin kovasti tietää sukupuolen, mutta pitänee kai odotella ainakin rakenneultraan saakka. Täällä Porissa Satakunnan keskussairaalassa ei vaan kovin mielellään tuota tietoa kerrota. Ainakin esikoisesta kysyessäni, kätilö totesi tympeästi, että tässä tutkitaan nyt ihan muita seikkoja kuin sukupuolta...

Mutta ainakin yksityisellä aion kysyä, kun menen kuitenkin vielä jossain vaiheessa omalle gynelle ultraan.



Neuvolassa olin tänään toista kertaa ja sydänääniä kuunneltiin nyt ekan kerran. Viuhviuh kuului ihan hyvin, syke oli jotain 153 tai sinnepäin vauvalla. Mulle painoa oli tullut 1 kg lisää ekasta neuvolakäynnistä.

Oksentaminen ja etominen ovat loppuneet noin kaks viikkoa sitten, onneksi. Hemoglobiini oli tullut vähän alas, mutta vielä se oli silti 128. Ostin kuitenkin Multitabs raskaana oleville tabletteja terkkarin kehotuksesta. Kuitenkin kuukausi sitten hb oli vielä 139.

Jotenkin nyt on ihan kiva olo, kun nuo alkuajan pahimmat oireet ovat ohi (koputtaa puuta, kopkop...kohta alkaa sitten närästys, ummetus jne. jos vanhat merkit paikkansa pitää...)



Yks jutut vielä, oletteko kuulleet uutisista ruotsalaisista mansikoista, jotka saattavat sisältää torjunta-ainetta, joka aiheuttaa sikiövaurioita? Kuulin radiouutisista ja luin lehdestä. Tietoa löytyi myös Googleen laittamalla sanat ruotsalaisissa mansikoissa. Tiedä sitten.



Kerttuli2 rv 12+6

mut sellaista tää on... onnex huomisesta alkaa 5 päivän vapaa niin saa nukkua... mulla tuo pahoivointi on helpottamaan päin mut tää väsymys on kauheeta... mulla ois ultraan tasan 3 viikkoa, en jaksais odottaa ku haluan saada tietää et onks vauvalla kaikki hyvin. eilen olin hirveen itkuinen ja jotenki mieli maassa.

me ollaan jo kerrottu aika monelle raskaudesta ku mies niin kovasti halusi ja onhan tää niin ihanaa et on tästä ihana kertoa muilleki. tekis mieli jo ostaa vauvalle vaatteita mut pitää vaa malttaa odottaa et ultrassa on käyty. että tälläistä:)



mimmu-83 rv 9+3.

Huoh...ehkä hitusen on väsymys hellittänyt. Ei paljoa, mutta nyt pystyn toimimaan tsemppaamalla jo suht normaalisti. Öklötys taas on pahentunut viime päivinä. Pitää syödä aivan älyttömiä määriä, että ei okseta. Niin kuin aikaisemminkin kirjoitin, niin kolmekin lämmintä ruokaa joutuu päivässä syömään.



Munkin muuten tekee mieli jonkin verran daim suklaata. Ei mitään muuta suklaata, vaan nimenomaan sitä. Sitten himoitsen lakua :) onneksi voin hyvin mielin lakua syödäkkin ja suolaa, kun mulla noi arvot on aina niin alhaset.



Ikävää kuulla noista keskenmenoista ja sama juttu mulla, että kerran sellasen kokeneena, sitä pelkää varmaan aina! Vaikka näinkin sydämen sykkeen ja sikiön liikkeen, niin jännitän silti ihan kauheasti kolmen viikon päästä olevaa np-ultraa. Ja sitä, että mitä siellä selviää.



No mutta tällasta täällä.



Milla+poika-06+masuasukki chiquita



RV 9+1

...sinänsä hyvä, että sataa mutta kiva olis lähteä ulos ja ei ihan huvita lähteä tuonne vesisateeseen. Vaan on se jossain vaiheessa mentävä nuitten koirien kanssa lenkille. Jospa odotan kuitenkin, että mies saapuu kotiin töistä niin ei tarvitse esikoista mukaan raahata. Onkos tammikuun odottajilla muilla koiria?



Me oltiin eilen np-ultrassa ja kaikki hyvin, onneksi :-) Niskapoimu mitta oli 1,2mm ja pää perämittako se nyt onkaan oli 55mm. Ekalla neuvola käynnillä vastaava mitta oli 22mm eli tuplaten on siitä mittaa tullut vauvelille. Ja kovasti siellä kädet ja jalat viuhtoi ja muutenkin liikkui tosi paljon, ettei kätilö meinannut saada mittoja otettua lainkaan. Muutenkin olin vähän ongelmallinen tapaus, kun istukka oli tällä hetkellä osittain alhaalla, joten ei emättimen kautta oikein näkyvyyttä saanut kunnolla sikiöön. Vatsan päältä sitten sai paremmin vauvelin kuvaan. Kotona rupesin sitten esikoisen kuvia kaivelemaan esiin, että voisi vertailla (itse kun muistelin että ne olisi olleet paljon selkeämmät) mutta en löytänyt niitä mistään. Aaargh, on tullut laitettua ne jonnekin tosi hyvään jemmaan...



Täällä kun on ihmiset puhuneet että alkaa jo maha näkymään yms. niin oon vaan ihmetellyt että miten jo nyt kun itsellä ei vielä ollenkaan. Tai ehkä nt voi itse jo huomata että ihan vähän pömpöttää ja housut alkaa tuntumaan vatsan kohdilta tiukemmilta. Kävin kyllä eilen kuitenkin alennusmyynneissä ja tuli ostettua parit housut. No ei ne varmaan kauaa tosissaan pääle mahdu mutta toivottavasti sitten vuoden päästä ne taas mahtuu ; )



hyvää loppuviikkoa kaikille ja mahojen pyöristymistä ; )



Poppa-78 ja rv 12+5

meillä 3 koiraa perheessä: yksi musta labradorinnoutaja ja kaksi jämtlanninpystykorvaa, eli koiraihmisiä ollaan kyllä! =)

labbiksen kanssa käyn lenkillä, mutta jämtejä mies käyttää pyörällä.. itse en uskalla kun ovat aika kovia vetämään ja saattavat kiskaista johonkin aina yhtäkkiä. metsästyskoiria ovat, mies harrastaa kaikenmoista metsästystä. =)



me ollaan kerrottu raskaudesta lähinnä lähiperheelle ja eilen kun kävin ultrassa tk:ssa niin laitoin joillekin serkuille ja ystäville viestiä.. sattuikin kivasti, että eräällä vanhalla ystävällä on myös tammikuussa laskettuaika, vain 4 päivää on meillä väliä! eli tässä nyt yhdessä odotamme! =)

keskussairaalassa np-ultra 12.7. kiva nähdä uudestaan sitten pikkuista! toivon mukaan kaikilla menee hyvin odotus!



t. vilmahilja

Tylsää kun sataa, sillä en viitsi lähteä pojan kanssa ulos ja itse kuitenkin joudun koville, kun poika tekee hirveesti nyt pahojaan...Tai siis TUTUSTUU YMPÄRISTÖÖNSÄ oieammin.Vetelee kaikki kamat pikku kätösillään alas mistä vain ylettää. yrittää seisoskella, huojuu ja kaatuu, lyö pienen päänsä...Ai ja voi=( Kauhea vahtiminen!! Jos vessa unohtuu ovi rakosilleen, heti sinnekin säntäämässä.Huh! Kirkastuis hieman, niin pääsis kävelylle.



Varasin ensi vkolle kauneushoitola-ajan=) Vauvan kummi tulee katsomaan sen perään.Isot muksut on silloin elämänsä eka kesäleirillä.



Taas pitää mennä syömään.Vitsi alkaa tosissaan ottaa jo voimille tää iänikuinen syöminen!!!!

Tolleroinen täällä ihmettelee, kun vielä pari viikkoa sitten olo oli enemmän ¿raskas¿ kuin nyt. Täällä kun lukee noita juttuja miten on paha olo ja väsyttää, alkaa tuntua että onkohan siellä mahassa kaikki ok? Nimittäin vielä pari viikkoa sitten tosiaan tuntui tuon tuosta alavatsan seudulla nipistyksiä, lieviä menkkakipuja, välillä vähän kovempiakin.. Olokin oli enemmänkin etova, tosin aika harvoin. Nyt ei tunnu mitään, ei ole tuntunut noin viikkoon¿ Olenkohan vain oireeton vai pitäisikö ensi viikon ekassa neuvolassa pyytää neuvolantätiä ultraamaan, että onko kaikki ok?



Tolleroinen 9+6 tai jotain...

pari päivää oksetti koko ajan ja eilen illalla alkoi jyskyttävä päänsärky, joka ei vieläkään ole kokonaan mennyt ohi. Pitänee kohta mennä vähäksi aikaa nukkumaan.



Tää väsymys vaan jatkuu ja jatkuu päivästä ja viikosta toiseen. Mikä on normaalia väsymystä? Onko se normaalia että se kestää näin kauan? Olen aivan saamaton melkein koko ajan, juuri ja juuri jaksan töissä käydä mutta en paljon muuta. Jäin kesäleskeksi kaupunkiin kun miehellä alkoi kesäloma ja se lähti kotonaan käymään. Pelottavasti alkaa tiskiröykkiö ja likapyykkivuori kasvaa, kun on yksin kotona... mies on niin ihanasti lähiaikoina hoitanut noista hommista minunkin osuuteni...



Mutta pienistä asioista kuitenkin löytyy ilonaiheita. Käväisin ohikulkiessani tänään kirppiksellä ja löysin kymmenellä sentillä aivan supersöpöt vauvan vaaleansiniset villasukat, melkein kuin käyttämättömät :)



Älä huolehdi Tolleroinen, minulla kesti tuota pahoinvoinnitonta oloa kaksi viikkoa, ja sitten se alkoi uudella voimalla uudestaan. Väsymystä mulla on kylläkin ollut ihan taukoamatta varmaan hedelmöittymisestä asti, siltä ainakin tuntuu...



Pajunkukka + Tiitiäinen 9+4

noista torjunta-aineista oli puhetta yhdellä toisella keskustelupalstalla. joku siellä meinasi että niitä alettaisiin nyt vasta käyttää eli vaikuttaisivat asioihin vasta ensi kesänä. no, onpa niin tai näin niin itse en ruotsalaisia mansikoita ole syönyt (enkä aio syödäkään) joten sikäli ei tarvitse panikoida tuon suhteen. kohta saa kotimaisiakin siedettävään hintaan niin herkuttelen niillä sitten. kasvaa meillä kotipihallakin jonkun verran mutta ne tuppaa menemään lasten suuhun kaikki :D



huomenna lähdetään reissuun (muumimaailmaa ja ystävän häät niputettu saman ajomatkan varrelle) joten loppuviikko vierähtääkin pois koneen äärestä :-O



annele 10+3

Nyt on vihdoin hetki aikaa kirjoitella kuulumisia. Luin juhannusviikonpinon ja tän viikon pinon pikaisesti läpi vaan,täytyy paremmalla ajalla paneutua lähemmin et nyt tulee aika omanapaista tekstiä, sori.



Juhannus oltiin koko viikko reissussa ja itse asiassa palattiin kotiin vasta eilen. Oli ihanaa tulla kotiin viikon toisten nurkissa oleskelun jälkeen! Aah!

Tänään olin sitten ultrassa-kaikki oli hyvin!! Siellä se napero heilutteli käsiään ja uiskenteli. Hb oli laskenut ja oli enää 108, nyt sain ohjeeksi syödä rautaa kun viikkoja on jo tarpeeksi. Laskettu aika muuttui 31.12 eli aikaistui vajaalla viikolla.

Ajattelin silti pysyä teidän tammikuisten matkassa jos vaan sopii!?

Nyt voi rauhallisin mielin nauttia tästä raskaudesta ja kertoa ystävillekin asiasta. :)



Viikonloppuna olisi tytön kaksivuotis-syntymäpäivät että sinne pitäisi alkaa valmisteleen leipomisia ym. Mitään en ole siis vielä tehnyt....iik!



Nyt taidan siirtyä hetkeksi tv:n ääreen. Hyviä vointeja teille muille!

Kirjoittelen paremmin toisella kertaa. Tää teksti voi olla vähä sekasta kun pää on aivan tööt....



satsumanäiti 13+2

Olipas lohduttavaa lukea, siis muutkin makaa sohvan pohjalla ja syö :-D Itse en uskaltaudu viittä metriä kauemmas jääkaapista kun ällö olo saattaa

yllättää koska tahansa. Töihin on tehtävä muovikassillinen eväitä, että pärjää 8h ! Saas nähdä koska joku arvaa... Ensi viikolla np- ultra, vähän

jännittää mitä siellä näkyy, kun tuota ikääkin alkaa jo olla... No kaksi tervettä lasta on jo joten eiköhän tämäkin. Kahden viikon päästä alkaa

loma ja edessä lähtö Bulgariaan, siellä näytti eilen olevan lämmintä 40C, kuinkahan sen jaksaa jos on olo vielä samanlainen? Vointeja kaikille!

huomenna on heti aamusta ultra kättärillä, sitä jännityksellä odottelen. Satsumanäiti, missäpäin asustelette? Meillä tulee samanlaisella ikäerolla lapsukaiset, meilläkin on ennestään tyttö :). Sain tänään koulusta soiton, että olin päässyt peruutuspaikalle! Nyt vaan sitten kovasti pohdin että kannattaako ottaa paikkaa vastaan. Ehtisi niin vähän aikaa opiskella, ja kuitenkin haluaisin olla pidempään kotona kuin vuoden tms.... Toisaalta, juuri opiskelusta olen unelmoinut jo kauan... Sitten taas en saa parempaa äippärahaa jos en käy töissä nyt, eikä ole muutenkaan rahaa sitten juuri yhtään ja velat painaa päälle. Huh huh, on tässä nyt pohdintaa taas yhdelle yölle. Noh, palailen huomenissa kertomaan ultrakuulumiset.

Ai niin, ja koirista vielä että meillä on tuollainen sekarotuinen vanhaherra (13.V) joka ei kyllä enää jaksa niin pitkiä lenkkejä tehdä :(. Kaksi kissaakin taloudesta löytyy, ja ratsastus kuuluu harrasteisiin. Nytpä vaan on jäänyt hevostelut vähemmälle kun tuntuu ettei aika riitä.

No nih, nytpä viimein hyvää yötä!

Mansikkajutusta vielä. Minähän sitä siis kirjoittelin, kun kuulin Ruotsissa, jotta se uusi tarjunta-aine otettaisiin siellä käyttöön vasta ensi vuonna. Tarkistin asian ruotsalaisesta nettilehdestä ja selvisi, että ko. uutta myrkkyä saakin käyttää jo tänä vuonna. Samaa ainetta käytetään siis kaikissa EU-maissa, ei vain Ruotsissa. Ei pitäis uskoa kaikkea mitä kuulee :(. Vaikkakin, mansikoita sais syödä aika paljon ennen kuin niistä olisi oikeasti haittaa. Ei kai sitä muuten voitaisi ottaa käyttöön EU-maissa (hope so)?! Anteeksi siis, kun annoin eka väärää tietoa!



Koin ma-ti yönä kauhun hetkiä. Jo edellisenä iltana alkoi kova valkovuoto ja sen väri muuttui ruskeammaksi yön aikana. Sitä tuli siis desikaupalla ja oli tosi vetistä. Pääsin onneksi heti tiistaina ultraan ja kaikki ok. Syy ei selvinnyt, menen sit vasta verikokeisiin, jos vuoto toistuu. Nyt sitä tuli vain 12h ajan.

Kiitokseksi tuosta kauhudesta tunnistin ekat liikkeet masussa! Olen tuntenut liikkeitä kyllä jo viime viikollakin, mutta en ollut aivan varma. Tiistaina liikkeet olivat niin selvät, ettei niistä voinut erehtyä. Kumman aikaisessa vaiheessa vain tunsin liikkeet!



Nyt toistui myös sama " oire" kuin viime raskaudessakin. Iltaisin kuume saattaa nousta 38:aan. Päivisin olo on ok, joten ainakaan vielä en ole ottanut saikkua. Kärsin tästä siis ed. raskaudesta viikko kaupalla, olo oli aika rikki sinä aikana.



Yritän päästä huomenna kommentoimaan muidenkin juttuja.



Justus rv11+2

Kaikille. En ole aikaisemmin kirjoitellut tähän ketjuun, mutta olen ahkerasti kyllä lukenut tammimammojen kuulumisia. Eli itsekkin täällä hartaasti toivottua esikoista odottelen. Tammikuun kuudes päivä on tällä hetkellä laskettu aika, mutta luulen kyllä, että viikon päästä NP-Ultrassa myöhäistyy muutamalla päivällä. Etova olo on alkanut pikku hiljaa hellittää, siis se kaikista pahin. Ruokaa ei edelleenkään tee mieli niin kuin ennen raskautta, enkä myöskään pysty syömään kovin suuria annoksia kerralla...mikä toisaalta on hyvä, koska omasta takaa on jo valmiiksi vararenkaita ;)



Olen käynyt viikolla 6 ultrassa katsomassa kuinka sintin sydän hakkasi ja nyt jännitän todella paljon viikon päästä olevaa NP-Ultraa. Mitä jos kaikki ei olekkaan kunnossa yms. ajatukset velloo koko ajan mielessä. Mut kai se kuuluu tähän alkujännitykseen.



Maha mulla on aamulla ainoastaan normaali. Sen jälkeen turpoaminen alkaa ja illalla maha on sen näkönen että olisin viimeisillään raskaana! Se on kyllä uskomatonta. Mieskin ihmeissään vertailee aina mun aamumasua iltamasuun...hih ;)



Tosi ihana lukea muiden Ultra kuulumisia. Kyllä aika on jo nyt mennyt tosi nopeesi kun muistan lukeneeni näitä tarinoita sillon viikolla 6 ja nyt on jo ekat kolme kuukautta monella takana ;)



No täytyy varmaan tässä alkaa tekemään välillä töitäkin. Jotenkin sen jälkeen kun raskaustestin tein, on tämä työmotivaatio laskenut kummasti. Kesälomaa odotellessa (alkaa vasta 6.8.....)



Hauskaa päivän jatkoa kaikille tammimammoille



Nildemar ja sintti 12+3

ILTATÄHTI-08: Täällä myös suunnitteilla bulgarian matka elokuun lopussa...2 viikkoa pitäisi olla. Mies empii kovasti, itse olen aivan innoissani. Ilmeisesti sieltä löytyy ihan hyviä kansainvälisiä sairaaloita jos jotakin tulee (esim. kova vatsatauti ja täytyy laittaa tiputukseen tms...) Olisi kiva kuulla miten teidän matka meni ja mitä siellä uskaltaa syödä/minkä tyylist ruoka on jne. Menettekö lasten kanssa? Minkä ikäiset lapset teillä on? Meidän olisi tarkoitus lähteä liki 4-vuotiaan ja 5,5 vuotiaan kanssa.



Juhannus meni mukavasti mökkeillessä ja arkeen on palailtu pikku hiljaa. Pahoinvointi on alkanut helpottamaan ja väsymyskin pikkaisen...illalla jaksaa valvoa helposti kymmeneen. Välillä päiväunet on kyllä tarpeen. Kivana uutena vaivana on hormonaaliset päänsäryt...aamusta iltaan. inhottavaa, muuten kun en päänsärystä kärsi lainkaan ja banadolia saisi syödä kuin leipää. (edellisessä raskaudessa oli aivan sama juttu)



Vatsa on jo valtava pallo...eikä peittely käy päinsä. (eilen luovutin ja siirryin äitiysvaatteisiin...aah mikä ihana helpotus.)



Ei olla kerrottu raskaudesta vielä kuin muutamille ja nyt koko ajan pelkään törmääväni johonkin ystävääni joka ei vielä tiedä. Raskaudesta kun ei voi enää erehtyä, vatsa on niin iso että olen kuin puolessa välissä raskautta. Pelkään ensi viikon np-ultraa aivan kauheasti...

Vauvan sykkeethän olen jo kerran nähyt aivan alkuraskaudessa ultrassa ja nyt pelkään ettei enää sykkeitä löydykkään tai kaikki ei ole kunnossa. Olisi nyt jo ensi viikon perjantai niin voisi huokaista helpotuksesta. Ja kertoa uutiset kaikille...

Kunhan vai sykkeet löytyvät kerromme raskaudesta avoimesti. Jos seulonnoissa löytyy riski tms... menen lapsivesipunktioon. Sen jälkeen kaikki onkin sitten ihan auki, eli murehdin asiasta vasta silloin jos syytä on.



Mitenkäs te muut? Oletteko te miettineet etukäteen mitä teette jos np-ultra tai verikoe osoittavat teidän kuuluvan riskiryhmään? Menettekö lapsivesi punktioon?



Eipä muuta tällä kertaa...



t.Pikkuinenko ja masu-vaavi rv 11