Kuinka kauan kestää vieroitusoireet mielialalääkkeestä (Venlafaxin)? Kauhea olo :(

"Annosta voi pienentää pienemmillä portailla avaamalla kapselin. Sisällä on pieniä pillereitä, jotka ovt 12,5mg kappale. Eli 150mg kapselissa on 12kpl ja 37,5mg kapselissa 3kpl. 

Näillä voi vieroittaa itsensä tasaisemmin. Kumma kun lääkärit ei tätä kerro/tiedä. Minullakin oli 150mg kapseleita kotona ja olisin halunnut miedompia, mutta oli resepti vain 150mg. Apteekissakin sanoivat, ettei kapselia voi muka pilkkoa pienemmäksi."

Täällä joku jo sanoikin, ettei niin kannata tehdä, koska ainesosat hajoavat elimistössä liian nopeasti ilman suojaavaa kuorta, eikä lääkkeestä saada oikeaa vaikutusta. Näin minullekin lääkäri sanoi kun kysyin, voinko vähentää sitä kautta. Yritin hölmö sitä kuitenkin - eikä onnistunut. Itkuisuus alkoi kertalaakista, ja parisuhde ja töissäkäyminen oli niin vaikeaa, että palasin muutamaksi kuukaudeksi jatkamaan lääkitystä.

Nyt kesälomalla yritän uudestaan lopettamista, mutta aion tällä kertaa tehdä noin niin kuin monet lääkärit ovat suositelleet, että ottaa lääkkeen vain joka toinen päivä. 

Varaudun jo henkisesti päänsärkyyn, huimaukseen ja itkukohtauksiin, mutta onneksi ne kestävät todennäköisesti vain sen muutaman viikon. Kiva on kuulla, että monilla on ollut myös hyviä kokemuksia lopetuksesta aitojen tuntemusten palatessa: kiitos kokemusten jakamisesta!

Itse en tosin ole huomannut mitään tunteiden latistumista lääkkeiden käytön yhteydessä. Päinvastoin: lääkkeiden lopetuksen syynä on sama kuin jollain muullakin täällä oli, eli niiden hurjat sivuvaikutukset alkoholin kanssa. Muutun kuin toiseksi ihmiseksi jos juon silloin kun käytän venloja. Viimeksi eilen tuli taas raivottua täyttä huutoa poikaystävälle keskellä katua jostain ihme asiasta. Pahimmillaan olen ollut jopa vieraille ihmisille aggressiivinen, vaikka normaalisti olen hyvin leppoisa ihminen myös humalassa. Monta kertaa olen päättänyt, että en enää juo kuin yhden lasin per ilta, mutta venlat saavat ainakin minulla aikaan sen, että juomista ei pysty lopettamaan, jos sen on aloittanut. Minulla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia alkoholin kanssa muulloin kuin venloja käyttäessäni. Nyt niiden käyttöohjeisiin onkin onneksi lisätty, etteivät ne sovi alkoholin kanssa yhteen, mitä viime vuonna ei vielä ollut. 

Muutoin olen kyllä ollut venloihin oikein tyytyväinen. Aloittamisen jälkeen sähköiskut ja hikoilu jäivät vähitellen pois. Oma vireystaso parani huomattavasti, ja pimeiden talvienkin yli on jaksanut kohtuullisesti. Toivon, että seuraavan talven pärjäisin jo ilman lääkkeitä. Jos lääkkeitä kuitenkin tarvitsen niin valitsen taas venlafaxinin, koska aiemmin kokeilemani MIrtazapin ei ainakaan tuottanut samanlaisia energisoivia vaikutuksia kuin venlat, vaan olivat aika lailla yhtä tyhjän kanssa minulle.

68 viestin vierailija taas tässä venlafaxeineen...

Nyt on menty 75+75mg annoksella.

Ehkä voisi taas vähentää pikkuisen, mutta täytyy hankkia pienempiä kapseleita.

Kun näitä on syönyt niin monta vuotta, alkaa jo hämärtyä syyt vähentämiseen. Oliko se niin, että olo oli (on yhä?) niin hyvä, että kannattaa vähentää vai pitäisikö näitä popsia varmuuden vuoksi.

Hoitokontaktina kun nykyään on vain reseptiautomaattina toimuva terveyskeskuslääkäri niin kaikki on hankalaa.

Täytyy kai pyytää epikriisit edellisistä terveyskeskuksista jospa jossakin olisi kirjattuna alkuperäinen vähentämisen syy...

Miten oot voinu syödä 20 v. venlaa kun sitä ei oo ollu niin kauaa olemassakaan-...?[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 21:38"]

halusin vain sanoa,että olen syönyt 20 vuotta venlaa,lopetin suurinpiirtein seinään lääkkeen,kamalat vierotusoireet,juuri noita edellämainittuja,toinen viikko takana ilman lääkettä ja elämä alkaa todella maistua.ei olisi uskonut ,olen syönyt lääkettä luultavasti kauan ihan turhaan.elämä on ihanaa.koettakaa jaksaa, vierotusoireet kyllä loppuu,vaikka se kesto on varmaan aika henkilökohtaista.

[/quote]

Mulla kuukausi takana ilman venloja. Mietoja 75mg ja olo on tosi kiukkuinen ja väsynyt. Lopetin tosin aika seinään nuo nappien ottamiset ja taitaa joutua aloittamaan uudelleen, koska kotiväkikin rupee olemaan jo aika täynnä, kun iskä vaan nukkuu ja hermostuu kaikesta. Venlan kun lopettaa on hyvä myös varmistaa, että saa rauhassa potea nuo vieroitusoireet pois. Ens kerralla meen eka lääkärille ja sit koitan uudelleen. Näin mulla. Hyvä lääke kyllä ollu mulla 4-vuotta käytössä ja pitäny ajatukset kurissa

Kaikenlaisia mömmöjä te suostutte syömään.

Omalla kohdallani kesti paripv-viikon-pari, lopetin seinään, en siitä tarkkaa aikaa valitettavasti muista/osaa arvioida, lopetin myös toisen vahvemman(?) lääkkeen seinään, lyrican. Joka tapauksessa silmissä vilkkui, huimasi ja pyörrytti, suhahteli korvissa, unta en saanut ja kun sain, kiljuin yöllä ja heräsin siihen itse säikähtäen, näin pari ensimmäistä päivää niin pahoja painajaisia. Ja siis nämä oireet olivat sellaisia etten koskaan enne elämässäni ollut kokenut vastaavanlaisia, vaikka subutexista aikoinani vierottauduin vierotushoidossa laitoksessa, vai miksi sitä nyt kutsutaan, katkolla. Luulen kuitenkin, että suurin osa oireista johtui pitkään syömästäni lyricasta, jota lääkärini oli määrännyt aikamoisen annostuksen.

Wow... en tienny et humalahakuinen juominen voi olla seuraus eikä syy. Olen syöny masenuslääkkeitä nyt 9v. ja tahtoisin vähitellen eroon... Ei vaan tiedä miten sen tekisi... Ja lievittääkö niitä vieroitusoireita mikään...??

Minulla oli 2 - 3 kuukautta oireita. Paskamainen lääke lopetaa. Huulet olivat tunnottomat, aina, kun silmiä liikutti vähänkin sivusuunnassa, niin tuntui "sähköiskuja" päässä, heikotusta, alhaisen verenpaineen oireita...

Enkä tunne ketään venlafaksiinin lopettanutta, kellä ei olisi ollut oireita.

Lopetin juuri lääkkeen, ensiksi puolitin annoksen (150mg-> 75mg) ja tuli huono olo, oksensin, kuume nousi ja huimasi niin paljon ettei pystyssä voinut olla minuuttia/paria pitempään. Totesin, etten kestä viikkoja tuota, joten lopetin seinään: huimaaminen ja huono olo jatkuivat, lisäksi päässä humisi, väsytti ja sain lähes päivittäin itku- ja ahdistuskohtauksia. Tätä kesti kuitenkin vain viikon, eli lopetusoireet oikeasti helpottavat/loppuvat pian (ainakin minulla)!

Tsemppiä!

Olen parhaillaan ajamassa Venlafaxiinia alas. Lähtötasoni oli 70 mg/vrk kerran vrk. Nyt on puolet eli 35 mk/vrk yhden kuukauden ajan ja sitten seuraava kuukausi 35 mg/vrk joka toinen päivä ja sitten loppu. Tämä on lääkärini määräämä alasajon ohje. - Ei tässä ihmeellisemmätä tunnu. Päässa tuntuu "että jotain ehkä on menossa", eli aivot kai havaitsevat muutoksen.

Syynä lopettamiseen on ilmennyt aivan selvä lääkemyrkytys, ja nimenomaan munuaiset kovilla. Kreatiniiniarvot yli suositusrajojen, mutta vain noin 10-20% yli ylärajan. Tosi pahoja ongelmia ainakin yli vuoden ajan. Sitä ennenkin paljon ongelmia. Paino nousi rankasti, verenpaine nousi, sydämeen ongelmia, voimat katosi, kestokyky katosi ja ylöspääsy tuoliltakin/pöntöltä tosi vaikeasa, kuukausia kyynärsauvoilla ja jopa rullatuolilla. Noin vuoden ajan tuntui että henki kyllä lähtee kohtapuoliin, ja sillä silmällä muutkin vilkaisivat. Lääkäreillä parikymmnetä kertaa ja sairaalaan ambulansiilla tajuttomana 2-3 kertaa. Tajuttomuutta, kaatuilua, hirmuista heikkoutta. - Matkan varrella muutakin eli vaihdettu: Cipramil, Triptyl öisin 1...5, Lito, yms niiden rinnakkaislääkkeitä ja/tai samankaltaisia. Kerroin lääkäreille, että tämän täytyy olla myrkytys eli lääkemyrkytys, koska tuoteselosteiden haitoissa oli 100% samanlaiset oireet. Mutta senkun jatkoivat ja vaihtelivat samantyyppisiin, ja totesivat että milialasairaus pahenee! Ei sunkaan ollut mielialassa mitään vikaa, mutta koko fysikka oli aivan sekaisin ja täysin sairas, lääkkeistä. Kun niitä itse lääke kerralla lopetin, niin paraneminen ja kuntoutuminen alkoi heti! Yhteys lääkkeisiin oli tavattoman selvä. Myös paino alkoi samalla laskemaan nopeasti kun lääkkeet yksi kerrallaan poistui. Myös verenpaine laski aivan loistotasolle. Käytän silti verenpaine- ja sydänlääkkeitä. Lääkärini mitatessa näitä arvoja ja harkitessa alkuaan jopa lääkityksen lisäämistä miltei tipahti tuoliltaan todetessaan arvojen olevan niin ihanteelliset kuin ne ylipäätään voivat ihmisellä olla, eli loistavat

Varmaan lääkkeistä hyötyäkin on ollut. Omasta mielestäni olen saanut lääkitystä aivan liian paljon ja aivan liian pitkään. Kehoni ei kestänyt, vaan tuloksena  oli myrkytystila vuosiksi ja viimeinen vuosi  oli sitten aivan hirvittävä ja olin 100% työ- ja toimintakyvytön.

En ole kokenut minkään lääkkeen lopettamisesta sen kummoisempia vieroitusoireita. Jotain pikkuista kyllä jos oikein tosi tarkkaan alkaa mietiskelemään. Mutta esimerkiksi klassinen krapula on satoja kertoja voimakkaampi lievänäkin kuin mitä mielialalääkkeistä toipuminen

Varoitan kaltaisiani "lääkeherkkiä" (ilmeisesti?!) mielialalääkkeiden käytön myrkytysvaaroista. Ongelmat ovat tosi hurjaa luokkaa kun kohdalle valitettavasti voi sattua. Ja kyllä sattuu, kun meitä käyttäjiä ilmeisesti on paljon, herkkiä mukana ja varmaan myös turhaan ja/tai ylilääkittyjä.

Minäkin sanon rumasti. Yritin voittaa vieroitusoireet pienentämällä annosta ja lopulta otin yhden kapselin sisältä purkamani jyvän aina sähköiskujen alkaessa. Lopulta päätin kestää vieroitusoireet ja olla koknaan ilman lääkettä. Kolmisen viikkoa kestin oireita, jotka pahenivat koko ajan, lopulta en saanut enää nukuttua, ja aloitin lääkkeen syönnin uudelleen 37,5mg annoksella tarvittaessa, luultavasti loppuiäkseni.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 21:44"]

Kaikenlaisia mömmöjä te suostutte syömään.

[/quote]

Jos olisi ollut pieninkän aavistus siitä mitä minulle aiotaan syöttää, olisin kieltäytynyt ja jyrkästi. Mieluummin olisin hyväksynyt vaikka lobotomian, tietääkseni se ei sentään vie ainakaan kokonaan  seksuaalisia haluja eikä kykyä kuten tuo kemikaali.

Nosto

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 00:13"]

Minäkin sanon rumasti. Yritin voittaa vieroitusoireet pienentämällä annosta ja lopulta otin yhden kapselin sisältä purkamani jyvän aina sähköiskujen alkaessa. Lopulta päätin kestää vieroitusoireet ja olla koknaan ilman lääkettä. Kolmisen viikkoa kestin oireita, jotka pahenivat koko ajan, lopulta en saanut enää nukuttua, ja aloitin lääkkeen syönnin uudelleen 37,5mg annoksella tarvittaessa, luultavasti loppuiäkseni.

[/quote]

Aivan kauhea lääke. On sama kokemus. 

Hehhheh, kyllä teissä on loisia, vaikkei kuume nousisikaan. Olen miettinyt että mitä lajia ovat, kun kaikilla tuntuisi olevan samantyyppisiä oireita. Olisko ehdotuksia? Tuli mieleen vaan kun tietyt malarialääkkeet aiheuttavat monille vakavia sivuvaikutuksia, jotka kestävät kauankin, vaikka lääkkeen lopettaisi heti.

Täälläkin yksi vieroittuja. Joulukuun ajan loiventelin annostusta ja vuodenvaiheesta asti olen ollut kokonaan ilman. Käytin venlaa pari vuotta 75mg x2 annostuksella. 

Alussa ongelmana oli vain huonovointisuus, jonka takia piti olla töistäkin pois.  Tämä jäi kuitenkin pois parissa viikossa. 

Nyt tilalle on tullut sitten nämä henkiset oireet. Pinnani on todella lyhyt ja hermostun ihan turhista asioista! Kiukuttaa niin maan pirusti eikä siitä tunteesta pääse yli eikä ympäri, jää päälle koko loppupäiväksi.
Huonot päivät ovat lisääntyneet, eli sellaiset joissa mieliala on matala jo aamusta alkaen. Venlojen aikaan tällaiset olivat todella harvinaisia, mutta mielestäni ne kyllä kuuluvat normaaliin elämään.
Epämääräistä itkuisuutta on ollut myös. Uskon näiden johtuvan lääkkeestä (tai siis sen puutteesta) ja toivon että olo tästä tasaantuu. Toki taustalla kummittelee pelko, että josko olen totaalisesti sekoittanut pääni välittäjäaineet ja olen tuomittu käyttämään masennuslääkkeitä loppuelämäni. :/

Uros 9.1. jatkaa...

2 viikkoa se otti, se vieroitusoireilu. Nyt enää muutama pehmeästi muistuttava sähköisku / päivä.
Nyt. OLEN PUHDAS !

Mulla täysin samat oireet kuin ap:lla, en enää ikinä aio syödä mielialalääkkeitä :/

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 20:39"]Mulla täysin samat oireet kuin ap:lla, en enää ikinä aio syödä mielialalääkkeitä :/
[/quote]

Ja jatkoa vielä että aloin vähentää 75mg Venlafaxinia 7kk sitten, avasin kapselin ja otin minipillereitä aina vain vähemmän. Yhdessä kapselissa 12 pilleriä, nyt olen jo monta kk syönyt yhden minipillerin per päivä, silti jos unohtuu ottaa niin alkaa järkyttävät vieroitusoireet. Sähköiskuja, huimausta, itkua, paniikkia, oksetusta. Minäkin mietin joudunko tosiaan syömään tuota lääkettä ikuisesti mutta en todellakaan aio luovuttaa. Järkyttävää myrkkyä. :/

Niin ja jopa vaaditaan syömään. Et saa kelalta sairauspäivärahaa jos et syö lääkkeitä. Eihän niitä tosin ole pakko suuhunsa laittaa, vaikka apteekista on kyllä pakkko hakea, koska kela tarkistaa onko määrätyt lääkkeet noudettu. Eivät sentään ota verikokeita tarkistaakseen, onko ne myös todella syöty.