Kuinka kauan kestää vieroitusoireet mielialalääkkeestä (Venlafaxin)? Kauhea olo :(

Huh huh. Lopettaminen 150mg viikko, sitten viikko 75mg.Sitä sitten joka toinen päivä. Nyt viides päivä ilman ja aivan järkky olo. Koko ajan huimaa ja sähkö kulkee päässä. Jokaisella askeleellakin  tuntuu pään toiselta puolelta toiselle puolella siirtyvä sähkönomainen aura.Miettii vaan koska nämä loppuu.

Lääke auttoi silloin alkuun hyvin.Sitten alkoi hikoilu joka häiritsi jo elämistä. Tästä syystä lääkärin kanssa sovittiin lopettamisesta. Vierotusoireista ei aloitusvaiheessa kerrottu mitään :(   Ikinä en enään sekoo lääkkeeseen venlafaxin.

Huh huh. Lopettaminen 150mg viikko, sitten viikko 75mg.Sitä sitten joka toinen päivä. Nyt viides päivä ilman ja aivan järkky olo. Koko ajan huimaa ja sähkö kulkee päässä. Jokaisella askeleellakin  tuntuu pään toiselta puolelta toiselle puolella siirtyvä sähkönomainen aura.Miettii vaan koska nämä loppuu.

Lääke auttoi silloin alkuun hyvin.Sitten alkoi hikoilu joka häiritsi jo elämistä. Tästä syystä lääkärin kanssa sovittiin lopettamisesta. Vierotusoireista ei aloitusvaiheessa kerrottu mitään :(   Ikinä en enään sekoo lääkkeeseen venlafaxin.

Johtuisiko vaikka siitä, että ihmiset ovat kaikki erilaisia!

[quote author="Vierailija" time="23.02.2013 klo 00:09"]

Hidas vieroitus Venlafaxinista kestänyt nyt 6 viikkoa. Enimmillään annos 375 mg (kyllä, luin oikein, yli kaikkien suositusten, psykiatri tykkää tehdä ihmiskokeita).

Tällä hetkellä otan 75 mg kapselista 3 raetta eli 37,5.
Jos en muista ottaa aamulla, puolen päivän maissa alkaa todella rankka huimaus.

Aivan helvetillinen lääke, en suosittele kenellekään.  Lääkettä syödessä sivuvaikutuksina mm. hikoilu, painon nousu, vapina, väsymys (jota edes 12 tunnin nukkuminen ei poistanut), muistihäiriöitä, aineenvaihdunta sekosi, kuukautiset sekosi....

[/quote]

375 on kyllä ihan virallinen yäraja!

kiitos tästä keskustelusta! oon syöny venlafaxineja nyt pari vuotta paniikkihäiriöön 225 mg annoksella. vasta tällä annoksella saatiin paniikkikohtaukset ja krooninen ahdistus ja yleisten paikkojen pelko pois. aloin 4 vk sitten tiputtamaan koska haluaisin lopettaa (suunnitteila perheenlisäystä) 

eli ennen olen syönyt 3 x 75 mg aamuisin, nyt lääkäri kirjotti 37,5 mg kapselit et söisin 2x 75 ja 1x 37,5 kuukauden-parin ajan. kehotti tekee tooosi hitaasti tän, vierotusoireiden takii. sano et voi jopa vuoropäivin syödä myös 3x 75, nii tippuu hitaasti. ja sit parin kk päästä 2x 75 aamussa kk-parin ajan, sit 1x 75 ja 1x 37,5 jne.. 

haittavaikutuksia ollu oksetus olo melkei päivittäin ja silloin tällöin sähkövirtamainen tunne takaraviosta kasvoihin, tosi toispuoleisesti.

joskus ku oon unohtanu aamulla ottaa nii viimestää päivällä on tullu karmeen huono olo, huimaa heittää päästä ja oksettaa.. sit ottanu läkkee menny nukkuu ja seuraavana pvnä vasta ok olo.

mut tää viimenen kk on ollu iha kauheeta huimausta joka päivä, päässä heittää kunnolla ku vähäki pää kääntää.. ja oksettaa. oon hemmetti pienentäny annosta vaan 37,5 mg!! ymmärtäsin tän just jos lopettas ku seinää mut et näin pienestäki tulee vierotusoireet.. :o :(

mut teijän kertomien kokemusten ansiosta voin huokasta helpotuksesta et tää tosiaan on vierotusoire eikä mikään valtimonpullistuma aivoissa tai kasvain tms.. koska olen pelänny sitäki ja se on lisänny vaa ahistusta :( mut kiitos teille ja tsemppii kaikille lääkkeestä eroon haluaville :) 

[quote author="Vierailija" time="25.03.2012 klo 10:22"]

Ei varmaan kannata tuollaista syödä, onneksi en syö lääkkeitä vaan koen oloni sellaisena kuin se on.
Ihmisen tunteita voidaan purkaa tuntemalla ne ahdistuksen ja masennuksen syyt.
Ei lääkitsemällä oireita.

[/quote]

Olet varmastikin asiantuntija ja sairastanut vaikea-asteista masennusta lähes 10 vuotta

Hyi!

Tuon takia en uskalla alkaa ikinä syömään mitään mielialalääkkeitä. Ennemin masentuneena ja vaikka pää kainalossa kuin mitään tuollaisia oireita.

Ja kyllähän noita lääkkeitä terveyskeskuksessa tyrkytettään masentuneille heti.

Kamala ketju!

Itse otin yhden efexor 75 mg, parin tunnin kuluttua tuli pahoinvoiva olo, tärisin peiton alla, kylmiä väreitä, voimattomuus ja pupillit laajeni (palautui normaaliksi reilussa vuorokaudessa)!! Ei ikinä enää, jäi tasan tuohon yhteen kapseliin.

Mä olen syönyt Venlafaxinia reilun vuoden, ja haluaisin nyt lopettaa. Mulla on ongelmana, että jo ihan normaalisti lääkettä käytettäessä tulee huimausta, kuvotusta, pahoinvointia, jos lääkkeenottoväli venyy kovin paljon yli 24 h... Eli jos esimerkiksi tänään ottaisin lääkkeen aamulla, niin ei tulisi kuuloonkaan että huomenna ottaisin vaikka iltapäivällä, hirveä olo pitää siitä kyllä huolen.

Tätä ketjua lukiessa alkaa todella pelottaa tuo lääkkeen lopettaminen... :(

Kannattiko? Olisit ensin googlannut sivuvaikutuksdt.

Itke vaan, siten minullakin meni. Tunteet tulivat voimakkaina ja yllättäen. Oli ihana tuntea pitkästö aikaa. Ajan myötä helpottaa, usko pois.

Täällä äärimmäisen hyviä ohjeita ja neuvoja miten voit itse vaikuttaa vierotusoireisiin, lieventää niitä ja saada helpotusta oloon:

http://www.antidepressantsfacts.com/reaction.htm

Lyhyesti:

- Puhdistava, luonnonmukainen ruoka, rauhoittava kamomillatee

- Ulkoilu, kauniiden asioiden ihastelu, rentoutusharjoitukset, kaikki tekeminen mistä tulee hyvä ja rauhallinen olo

- Vältä rankkaa liikuntaa, kauhuleffoja, rajua musiikkia (ylipäänsä kaikkea joka aiheuttaa kehoon lisää stressiä)

Syön venlafaxin lääkettä 75 mg olo on parantunut en saa paniikki kohtauksia juuri ollenkaan . Aloitus oli kamalaa kaikenalaisia tuntemuksia laidasta laitaan nyt on mieli tasoittunut.

Ha de bra

On muuten hirveä mielialalääke!

Itselleni tuo määrättiin kun olin ensin 2011 kesäkuusta syönyt citalopramia ja jossain vaiheessa (keväällä 2012 muistaakseni) rinnalle tuli voxra lisäämään jaksamista kun puhti oli vähän talven seurauksena hukassa. Syksyllä 2012 voxra jätettiin pois kun heräsi epäilys, josko se aiheuttaisi vatsakipuja. Voxra ei kuitenkaan ollut aiheuttaja niihin kipuihin, mutta jatkettiin ilman voxraa. 

Kesällä 2011 citalopramin aloituksesta jonkun parin-kolmen kuukauden jälkeen aloin näkemään runsaasti painajaisia nukkuessani ja siksi lopetettiin viikoksi citalopramin käyttö. Tuolloin vointini paheni huomattavasti mikä ilmeni runsaana itkuisuutena. Nuo oireet ei kyllä olleet mitään verrattuna sitten venlafaxinin lopettamisen oireisiin :D

En nyt muista kuinka suurena annoksena tota citalopramia meni helmikuussa 2013, jolloin lääkäri koki paremmaksi vaihtaa koko lääkkeen kun jaksaminen oli taas talven myötä heikentynyt. Oiskohan kahta ja puolta tablettia sitä citalopramia sitten mennyt?

Eli helmikuussa 2013 vaihdoin tuohon Venlafaxiniin ja eritoten alussa kun aloitin tuon lääkkeen, oli melkoista mielen myllerrystä. En kauheasti muista tuosta ajasta edes mitään, mutta kovasti itkeskelin ja suhtauduin elämän vastoinkäymisiin todella raskaasti. Hetkeksi vointi tasaantui. Kuitenkin tunnuin olevan jatkuvasti todella kiukkuinen ja mielialat heittelivät aivan kuten aikoina ennen yhtään mitään lääkityksiä. Lisänä tosiaan ne kiukkukohtaukset. Heinäkuussa 2013 päätin sitten omin nokkineni purkaa tuon koko lääkkeen pois ja kokeilla miten pärjään ilman mitään lääkityksiä. Olin lukenut jonkun verran näistä oireista foorumeilta ja lääkesivuilta, eli osasin varautua pahimpaan ja tiesin ns. riskit kun omin nokkinensa alkaa tälläistä lääkettä purkamaan.

Melkosen skeptinen kuitenkin noiden oireiden suhteen olin, ajattelin että huh hah ei niistä mitään tule. Mutta auta armias, vaikka tosiaan olin sen puolisen vuotta syönyt sitä pienintä annosta (75mg?), niin ensimmäinen lääkkeetön päivä kun oli käynnissä ja ilta koitti, alkoi päänsäryn/huimaamisen sekainen tunne. Jotenkin taisin aamuun selvitä ja sitten otin taas lääkkeen. Eli aluksi menin niin, että joka toinen päivä söin lääkettä. Sitten kun se huimailu alkoi rauhoittua aina lääkkeettömän päivän illallakin, aloin ottaa lääkettä vain joka kolmas päivä. Silloin vasta ne oireet ilmestyivätkin ja paljon voimakkaampina.Välillä luulin etten pääse koko lääkkeestä eroon koskaan kun oireet olivat niin kamalia. Päässä heitti niin että ei voinut kuin maata hiljaa sängyssä paikoillaan ja koittaa pitää silmät kiinni. Aina ei kyennyt sitä iltaa kärsimään loppuun asti, jotta olisi vasta kolmannen päivän aamuna ottanut sen lääkkeen kuten pitikin vaan otin sen sitten suosista jo illalla oireita helpottaakseni -varsinkin jos oli tiedossa jotain menoa. Pikkuhiljaa kuitenkin alkoi keho tottumaan siihen ettei sitä lääkettä otettu joka päivä ja yhtäkkiä pystyi ilman oireita olemaan siihen kolmanteen päivään saakka. Sitten otinkin lääkettä enää kerran-pari viikossa, kunnes oireita ei silloinkaan tullut ja joku puoltoista kuukautta tuossa meni että pääsi tuosta lääkkeestä täysin eroon vieroitusoireineen. 

Nykyään elelen ilman mitään lääkkeitä, eikä lääkärissäkään ole ollut tarvetta käydä. Pää on ihan hyvin pysynyt kasassa huolimatta rankasta syksystäkin ja perus terapiakäynnit kerran viikossa parissa riittää vaikka on näin pimeääkin aikaa vuodesta!

En suosittele kenellekään tuota lääkitystä, koska on se sen verran "narkkariainetta" ainakin kun siitä eroon koittaa jossain kohtaa päästä. Noiden vierotusoireiden jälkeen ymmärtää kyllä älyttömän hyvin jotain alkoholisteja ja huumeidenkäyttäjiä :D

Ja minun vinkkini siihen lääkkeen purkamiseen ja vierotusoireiden kestämiseen on: Pura lääke pikkuhiljaa, ota lääke aluksi vain joka toinen päivä. Koita kestää mahdolliset oireet seuraavaan aamuun saakka, jolloin saa ottaa taas lääkkeen. Kun nuo oireet lakkaavat lääkkeettöminäkin iltoina, ota lääke vain joka kolmas aamu. Jos vierotusoireet tuntuvat aivan sietämättömiltä, ota silloin lääke ja yritä uudestaan selvitä kolmanteen päivään sillä yhdellä tabletilla tai jos on jotain keskittymistä vaativaa tekemistä niin silloin ota se lääke helpottamaan oloa. Sitten kun oireet taas helpottuvat, ota lääke enää yksi tai kaksi kertaa viikossa ja kokeile sen jälkeen jättää vallan lääke pois jos oireita ei tunnu tulevan neljännen-viidennen päivänkään jälkeen. 

Minulle tulee kauhea janon tunne, kun unohdan ottaa venlafaksiinin. Joskus juoksen kauppaan ihan kieli pitkällä hakemaan vissyä, limpparia ja mehua. Etenkin hiilihappopitoinen juotava himottaa silloin kun on vieroitusoireet päällä.

halusin vain sanoa,että olen syönyt 20 vuotta venlaa,lopetin suurinpiirtein seinään lääkkeen,kamalat vierotusoireet,juuri noita edellämainittuja,toinen viikko takana ilman lääkettä ja elämä alkaa todella maistua.ei olisi uskonut ,olen syönyt lääkettä luultavasti kauan ihan turhaan.elämä on ihanaa.koettakaa jaksaa, vierotusoireet kyllä loppuu,vaikka se kesto on varmaan aika henkilökohtaista.

Mitä tarkoitatte noilla sähköiskuilla? Miltä se tuntuu?

Vierrotusoireet ovat aivan kamalat tällä lääkkeellä. Kauhulla muistelen vieläkin omaa lopetusta. Sähköiskuja, huimausta, oksennusta. Jouduin lopettamaan lääkkeet kerralla ja olo oli kyllä sen mukainen.

Tsemppiä, kyllä olo helpottuu.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 21:53"]Mitä tarkoitatte noilla sähköiskuilla? Miltä se tuntuu?

[/quote]

mulla ne tuntu päässä semmosena ikävänä sytkintänä.

Älkää sekaantuko noihin lääkkeisiin....!! Sairaita lääkkeitä. Lääkäri suositteli minulle niitä mutta onneks tajusin pysyä erossa.

Yritin kerran lopettaa sitalopraamin, mutta se sekavuus ja itkuisuus joka seurasi, ja jatkui jatkui veivät minut takaisin pilleripurkille. Ei tule mitään