¨¨¨~~~ KESÄNUPUT-08 ma-ke ~~~~¨¨¨

Mieheltä alkoi kymmeneltä työt ja lähdin yksin sinne istumaan. Joo, ei ollutkaan kuin 36 ihmistä ennen miuta. Onneks meni silti vain tunti. Vähän meinas paniikkia pukata, että kerkeenkö kottin päästämään miehen töihin. Hyvinhän tuo sitten kerkesi. Huomenna onkin sopivasti neuvola, jos tulokset ois jo sitten tulleet.



En miekään usko, että se välttämättä hiivaa on, mutta ei se kyllä limatulppaakaan ole. Tää on siis ihan juoksevaa ja maitomaista. Joka kerta kun hulahtaa, niin paikat alkaa kutisemaan. Voipi olla, että ylipäänsä se kosteus kutittaa. Ihania nää raskauden kirot... Ei enää pitkään ja sitten pääsee kaikista tällaisista typeristä vaivoista eroon. Jos tulos on, että ei ole hiivaa, niin kokeilen niitä emättimen ph:n tasaajia. Voi olla että valkovuoto on niin hapanta, että se sitten kutittaa. Onhan tuota näköjään ollut samalaisia vuotoja muillakin...



Mie nukuin viime yön jo paremmin, mutta tuo neiti rohis kyllä ihan kamalasti. Aamulla oli 37,4 astetta lämpöä ja nenästä tulee semmoisia mällejä, että oksat pois. Äänihän tuolta lapselta myös meinaa hävitä. Toivottavasti ei menis tää nuha korviin. Otin kyllä nenätipat heti käyttöön kun nuha tuli.



Makaronilaatikko on jo uunissa, kauhea nälkä! Jälkkäriks onkin sitten pari Domino-keksiä. Eilen söin puolikkaan pitsan ja kylläpäs se heti näkyi painossa. Kerää nopsaan nesteen kroppaan suolainen ruoka. Huomenna ois neuvola. Enää varmaan max.2 käyntiä ja sitten pääsee tuosta painon kyttäämisestä eroon. Ihanaa synnytyksen jälkeen kun se alkaa pitkästä aikaa laskea =)



Tytteli-83 rv 38+2

Hiivasta: se kutina on tosiaan aika kovaa ja se pahenee aina vaan. Lisäksi valkovuoto on kokkareista, ihan selkeästi. Toivottavasti, Tytteli, sinulla ei ole sitä, vaikka se on onneksi helppo hoitaa pois.



Itse nukun tosi kevyissä vaatteissa, kun yöllä tulee niin kuuma. Nukkuminen on muutenkin niin ja näin, sopivaa asentoa ei meinaa löytyä millään aamuyöllä. Maha painaa tonnin ja kääntyminen on tuskaa.



Minullakin tuntuu siltä, että kaikki kudokset ovat venyneet äärimmilleen mahassa, ja jos painelee rintojen alta tai alamahasta, sattuu. No, ei kai se mikään ihme ole, maha on nimittäin aikas iso...



Joidenkin pakaravaivat kuulostavat ihan iskiakselta, voi voi :-/ Minulla oli sitä keskiraskaudessa, nyt on "vain" kramppailua, joka sekin estää aika hyvin sitä kävelemistä.



Jotenkin tuntuu, että vire on vähän alakuloinen ja kyllästynyt, niin meikäläisellä kuin muillakin palstalaisilla. Mitä lie, ollaanko vaan kyllästytty tähän olotilaan... Itsestäni ainakin tuntuu, että haluan ihan oikeasti jo oman itseni takaisin, ilman hormonimyrskyä, kankeutta ja energiattomuutta.



Eilen tuli poimittua paljon tietoa synnytyksestä ja siitäpä tuli hyvät paniikit päälle. En haluakaan tehdä koko hommaa, voisiko vielä peruuttaa ;)? Taas on iskenyt sellainen fiilis, että mitenköhän siitä koko hommasta selviää. Ja mitä sen jälkeen, jääkö alaosasto ihan rikkinäiseksi, vatsa roikkuvaksi arpiseksi nahkapalaksi ja tissit tyhjiksi lapasiksi? Sanokaa, kokeneemmat, onko mahdollista vielä näyttää hyvältä tämän kaiken jälkeen?



Poltsi 36+3

Hiivasta: se kutina on tosiaan aika kovaa ja se pahenee aina vaan. Lisäksi valkovuoto on kokkareista, ihan selkeästi. Toivottavasti, Tytteli, sinulla ei ole sitä, vaikka se on onneksi helppo hoitaa pois.



Itse nukun tosi kevyissä vaatteissa, kun yöllä tulee niin kuuma. Nukkuminen on muutenkin niin ja näin, sopivaa asentoa ei meinaa löytyä millään aamuyöllä. Maha painaa tonnin ja kääntyminen on tuskaa.



Minullakin tuntuu siltä, että kaikki kudokset ovat venyneet äärimmilleen mahassa, ja jos painelee rintojen alta tai alamahasta, sattuu. No, ei kai se mikään ihme ole, maha on nimittäin aikas iso...



Joidenkin pakaravaivat kuulostavat ihan iskiakselta, voi voi :-/ Minulla oli sitä keskiraskaudessa, nyt on "vain" kramppailua, joka sekin estää aika hyvin sitä kävelemistä.



Jotenkin tuntuu, että vire on vähän alakuloinen ja kyllästynyt, niin meikäläisellä kuin muillakin palstalaisilla. Mitä lie, ollaanko vaan kyllästytty tähän olotilaan... Itsestäni ainakin tuntuu, että haluan ihan oikeasti jo oman itseni takaisin, ilman hormonimyrskyä, kankeutta ja energiattomuutta.



Eilen tuli poimittua paljon tietoa synnytyksestä ja siitäpä tuli hyvät paniikit päälle. En haluakaan tehdä koko hommaa, voisiko vielä peruuttaa ;)? Taas on iskenyt sellainen fiilis, että mitenköhän siitä koko hommasta selviää. Ja mitä sen jälkeen, jääkö alaosasto ihan rikkinäiseksi, vatsa roikkuvaksi arpiseksi nahkapalaksi ja tissit tyhjiksi lapasiksi? Sanokaa, kokeneemmat, onko mahdollista vielä näyttää hyvältä tämän kaiken jälkeen?



Poltsi 36+3

Luin kans ton artikkelin oliko se art jonka sen laitto.. ja yhdyn samaan mihin monet muut että kyllä terveydenhuoltoihmisten pitäis panostaa enemmän vaihtoehtohoitoihin, että olisi edes tarjolla jos joku sellaista haluaisi kokeilla eihän kaikki halua ja kaikille ei toimi samalla lailla. Helpommalla taitavat päästä kun sanovat että ota vaan tästä lääketää kyllä kivut katoaa. Panostaisivat edes kunnon synnytysvalmennuksiin, rentoutustekniikoihin, hengitykseen ym. neuvolan valmennus aivan turha.



Tytteli puhu jälkivuodosta ja siitä että paikat hautuu. Itse oon käyttänyt menkkojen aikaan jo n.3v kuukautiskuppia joka on niin helppo ja paras keksintö mitä tiedän. Onko ketään muista käyttäjiä ja voiko sitä mahdollisesti käyttää synnytyksen jälkeen? Siitä mulla ei ole tietoa.



Sisko kävi aktiivisynnytys ry:n valmennuksessa ja kehui sitä. Antoi mulle jooga ohjeita ja vyöhyketerapia lappuja missä kohtaa mikäkin piste esim. jalan pohjassa. Systeri oli käynyt vyöhyketerapeutilla ja siitä oli lähtenyt synnytys käyntiin.



-Zurite 38+3 Huomena neuvola ja ultra vauvan asennosta ja koosta.

Kuukuppia olen minäkin käyttänyt, mutta sitä ei jälkivuotoon saa käyttää. Sitten vasta kun normimenkat alkaa.



Mitä tulee vaihtoehtolääketieteeseen ja koululääketieteeseen. Koululääketiede ei Suomessa varmaan milloinkaan ota sitä huomioon. Näin se vain on. Esim. Saksassa luonnonlääketiede kulkee käsi kädessä koululääketieteen kanssa, mutta enpä usko, että täällä moiseen törmää milloinkaan...on liian tönkkö maailma muuttuakseen.



Poltsi oli lukenut liikaa synnytyksistä...älä suotta kauhistu etukäteen, kun ekaa kertaa menet, menet kuin lukkari sotaan...toinen kerta voi asettaa sitten jo pientä rimakauhua...jos kaikki ei mene ekassa niin kuin pitää.



Ainakin itselläni eka synnytys oli ihan ok kokemus ja oikeastaan toinenkin...mutta tuo kolmas oli jotain ihan kamalaa, siinä kun ei ollut käsikirjoitusta ollenkaan. Nyt toivon selviäväni neljännestä vielä hengissä...sen jälkeen minua ei saa synnärille enää kirveelläkään ja se on saletti. Mitä enemmän synnytyksiä takana, sitä enemmän on alkanut pelottamaan, näin minulla. Kotisynnytystä en voisi kuvitellakaan.



Juuri eilen miehelleni päivittelin, että miten ihmeessä mummoni on voinut läpikäydä tämän saman ja vieläpä 16 kertaa elämänsä aikana! Repikää siitä, eikä kyse ollut mistään uskonnollisesta elämästä...minulle riittää nämä neljä ja nyt jo tuntuu kaikkien näiden vaivojen keskellä, että siinäkin on ollut neljä liikaa...



Mitä tulee kroppaan...kyllähän siihen jää merkit raskaudesta pakostakin. Itselleni jäi lähinnä arvet, pelle Hermannin jalan koko ja omituisen näköinen alapää, jota en omakseni tunnista vieläkään. Ikävä on myös niitä keskikokoisia rintoja, jotka eivät roikkuneet kyljissä, eivätkä hautuneet liivien alla...nänneistäkin tuli ihme superkokoiset imetysten myötä, minulle, jolla ei ollut kuin pienet nännit, jotka nekin ujostelivat esiintuloa... Esikoisesta palautuu vielä tosi hyvin, toisesta ei niinkään...kyllä se siitä, kunhan asiaa ei ala ajatella...kaikkihan me muutumme naisiksi vasta synnytettyämme ja näemme mihin kroppamme pystyy. Ollaan siis ylpeitä siitä mitä ollaan aikaansaatu, eiks joo? :D



Kanelisokeri

Eilen iltapäivällä kävin neuvolassa ja kyllä se tulppa on kuin onkin irronnut, sitä verensekaista limaa tuli myös siellä neuvolassa sisätarkastuksessa. Kohdunkaulakin oli pehmennyt ja suu auki 2-3cm!!! Tilannehhan voi pysyä tälläisena uudelleen synnyttäjällä jonkin aikaa, mutta toi limatulpan irtoaminen nyt viestittää, että ehkä ei yliaikaiseksi kuitenkaan mene. Vauvan pääkin on laskeutunut ja kiinni ja tuntui sormille. Empäs olis uskonut, että näillä viikoilla alkaa jo tapahtumaan...... Olin aivan varma, että yliaikaiseksi menee! Supistuksia siis odotellessa (niitä ei ole...:()



Raskauden jättämistä jäljistä: Itse palauduin mega vauhtia viimeksi, 4kk ja olin laihempi kuin ennen raskautta. Raskausarpia ei tullut muualle kuin muutama pieni rintoihin, no rinnat nyt rupsahti, mutta eipä nuo niin hääppöset ollut sitä ennenkään. :) Mulla tuli viime raskaudessa 17kg, nyt on tullut 20!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Olen suht hoikka normaalistim, joten eipä tuo minua kauhistuta. Alapää pysyi ennallaan...ainakin mun mielestä, eikä oo mieskään muuta väittänyt (toki voi vain sanoa...) Mutta eiköhän nää kilot taas katoa, raskausarpia ei onneks ole tullut nytkään.



Kanelisokeri: mun pukama on lähes hävinnyt runsaan rasvailun tuloksena! Mullakin se tosin vuos verta ennen kuin pieneni. Tsemppiä sen pahuksen pukaman kans!



Kix 37 ja risat

Mies soitteli töistä, että hänelle on taas noussut kuume. Sillä oli vapun aikaan angiinaa ym. ja oli viikon pois töistä. Nyt siis kuume taas. Töissä olis tämä ja seuraava viikko tosi kiireisiä, ja lisänä vielä tämä synnytys joka periaatteessa voi tapahtua milloin vain. Katotaan miten käy... En kyllä haluais mennä yksin synnyttämään. Taidan olla mahdollisimman vähän liikekannalla, ettei synnytys vain käynnisty.



Eilen onnistuin säikyttämään miehen puhelimessa kun valitin kivuista + samalla hirvee vessa hätä. Luuli jo että kiire tulee sairaalaan :) Piti vessa reissun jälkeen soittaa takasin ja rauhotella.



Oon tänään ollut muka ahkera. Vessat pesin, esikoisen vaatteet lajittelin koon mukaan ja pyykki kone on ollut käynnissä. vielä pitäs keittiön lattia mopata kun se on niin tahmanen. Pitäs mopata lähes tulkoon joka päivä että pysyis puhtaana.



Palautumisesta: Mä en muista miten kauan meni että paino oli samoissa, mutta sinne kuitenkin päästiin, lähti sitten nousuun vielä ennen tätä raskautta. Rinnat jäi kuppikokoa isommiksi ja vähän roikkuviksi, mutta ei mitään järkyttävää. Maha mun mielestä palautu ihan täysin, ja raskausarvet takamuksessa on häipynyt hyvin. Nyt aattelin, että pitää ruveta liikkumaan enemmän heti kun vaan pystyy. Ekan jälkeen jaksoin käydä jumpassa , jäi vaan sitten seuraavana vuonna, mikä näkyi varmaan sitten siinä painossa.



t. SannaNu ja tiuhti rv 38+2

painoa oli tullu 400g viidessä päivässä ja verenpaine oli 110/66..ok

sf 35 taas tullut seintti lisää..kohta mä halkean tuntuu just siltä alavatsassa!!

viime yö oli tuskaa!!!!!!! heräsin ainakin kymmenen kertaa ja selkää särki koko yön ja alamahassa oli kans painontunnetta joka asennossa!!



nyt iskee paniikki!!!! ens viikolla pitäis muuttaa, mut keittiöremontti vielä kesken ja lattiakin pitäis laittaa ennen muuttoa!!! ja pakatakkin jossain välissä!! mihin nää päivät menee?!??? tuntuu etten saa mitään aikaiseksi!!

nyt nukkuun..sit kauppaan ja sen jälkeen on kai pakko alkaa pakkaamaan..

toivottasti tiitiäinen pysyy vielä masussa ainakin 2 viikoa niin sais muuton pois alta!



mä ja tiitiäinen 37+3

Liityn joukkoon pukamaiseen minäkin. Tai mä mitään liityn, koko ajanhan näistä on kärsinyt mutta viime ajat kuitenkin oireettomana. Vaan juma, pitipä sitten vilkaista peiliin. Ihan vahingossa. Ja itku meinasi päästä. Kun olin jotenkin ajatellut ettei nyt kauhian näkyviä voi olla kun ei kovasti tunnukaan eikä ole kipeitäkään niin siellähän ne paistaa naapurikuntaan saakka. EI ihme ettei meillä makuukammarin puolella pahemmin muhinoida kun tuollaiset erotiikan tappajat roikkuu mukana. Byääh. Ja arvatenkin taas synnytyksen jälkeen nuo kertaantuu oikein kympillä....





Mutta vielä inhampi juttu... (lukekoon ken tahtoo)

Mulla on ekasta synnytyksestä jäänyt tuonne alapäähän hieman riekaleita kokoonkursimisesta (parikymmentä tikkiä useammassa kerroksessa ja kahteen kertaan tikit aukesin vielä myöhemmin) ja nyt asia alkanut tosi paljon vaivaamaan. Onko kellään muulla samaa vaivaa? Nyt etenkin kun koko alapää on synnytyksen lähestyessä "tippumassa alas" niin nuo riekaleet - vai miksi onkilieroiksi noita ällöjä lipareita nyt kutsuisi - on ihan esillä niin etten esim uimahalliin kehtaisi mennä siinä pelossa että näkyy kaikille. Oiskohan se sitten tuota emättimen limakalvoa vai mitä lienee mistä nuo riekaleet on peräisin, on aika oksettavan näköistä. Normielämää ei haittaa mutta nyt kyllä rasittaa, jos olisi rahaa niin kävisin kyllä nipsauttamassa jollain lekurilla ne pois. Onnistuisikohan synnytyksen yhteydessä jos oikein nätisti kätilöltä pyytäisi että napsaisi pois kursimisen yhteydessä? :D

Tietääkö kukaan siis mistä puhun, onko kohtalotovereita?





Palautumisesta joku kyseli: omalla kohdallani täysin mahdotonta ettei raskaus/synnytys/imetys jälkiä jättäisi. Painon olen saanut aina pois nopsaan mutta mahanahka jäi, rinnat roikkuu kainaloissa (rinnat??? Mitkä rinnat??? nuo lituskaiset nahkarukkaset mitkä ennen kuopuksen syntymää oli vielä niiiiiin kivat ;-)) ja alapää... noh, sen jo selvensin tuossa ylempänä.

Masentavaa asiassa on se, että aika moni mun kavereistani taas on täysin samassa kunnossa kuin ennen lapsiakin - alapäätä myöten ;-) Eli ei se mahdotonta ole, paitsi minun kohdallani. *turhamaisuuden huokaus*



Mutta nyt menen nirhaamaan tuon ukkoni (taas näitä hormonihirviöpäiviä nääs täällä) ja auttamaan poitsua tehtäväkirjojensa kanssa.





Nappula 38+1

Liityn joukkoon pukamaiseen minäkin. Tai mä mitään liityn, koko ajanhan näistä on kärsinyt mutta viime ajat kuitenkin oireettomana. Vaan juma, pitipä sitten vilkaista peiliin. Ihan vahingossa. Ja itku meinasi päästä. Kun olin jotenkin ajatellut ettei nyt kauhian näkyviä voi olla kun ei kovasti tunnukaan eikä ole kipeitäkään niin siellähän ne paistaa naapurikuntaan saakka. EI ihme ettei meillä makuukammarin puolella pahemmin muhinoida kun tuollaiset erotiikan tappajat roikkuu mukana. Byääh. Ja arvatenkin taas synnytyksen jälkeen nuo kertaantuu oikein kympillä....





Mutta vielä inhampi juttu... (lukekoon ken tahtoo)

Mulla on ekasta synnytyksestä jäänyt tuonne alapäähän hieman riekaleita kokoonkursimisesta (parikymmentä tikkiä useammassa kerroksessa ja kahteen kertaan tikit aukesin vielä myöhemmin) ja nyt asia alkanut tosi paljon vaivaamaan. Onko kellään muulla samaa vaivaa? Nyt etenkin kun koko alapää on synnytyksen lähestyessä "tippumassa alas" niin nuo riekaleet - vai miksi onkilieroiksi noita ällöjä lipareita nyt kutsuisi - on ihan esillä niin etten esim uimahalliin kehtaisi mennä siinä pelossa että näkyy kaikille. Oiskohan se sitten tuota emättimen limakalvoa vai mitä lienee mistä nuo riekaleet on peräisin, on aika oksettavan näköistä. Normielämää ei haittaa mutta nyt kyllä rasittaa, jos olisi rahaa niin kävisin kyllä nipsauttamassa jollain lekurilla ne pois. Onnistuisikohan synnytyksen yhteydessä jos oikein nätisti kätilöltä pyytäisi että napsaisi pois kursimisen yhteydessä? :D

Tietääkö kukaan siis mistä puhun, onko kohtalotovereita?





Palautumisesta joku kyseli: omalla kohdallani täysin mahdotonta ettei raskaus/synnytys/imetys jälkiä jättäisi. Painon olen saanut aina pois nopsaan mutta mahanahka jäi, rinnat roikkuu kainaloissa (rinnat??? Mitkä rinnat??? nuo lituskaiset nahkarukkaset mitkä ennen kuopuksen syntymää oli vielä niiiiiin kivat ;-)) ja alapää... noh, sen jo selvensin tuossa ylempänä.

Masentavaa asiassa on se, että aika moni mun kavereistani taas on täysin samassa kunnossa kuin ennen lapsiakin - alapäätä myöten ;-) Eli ei se mahdotonta ole, paitsi minun kohdallani. *turhamaisuuden huokaus*



Mutta nyt menen nirhaamaan tuon ukkoni (taas näitä hormonihirviöpäiviä nääs täällä) ja auttamaan poitsua tehtäväkirjojensa kanssa.





Nappula 38+1

Moi,



Toivottavasti tää mun viesti ei oo ihan täysin pelkkää vali-valia.. mutta saattaa olla joten varautukaa.. :D



Eilinen meni ihan ok. Kävin käveleen ja siitä sai virtaa ja energiaa. Sit sain miehen kotiin reissusta ja hyvä fiilis jatkui.Synnytysoireista ei kyllä tietoakaan vaikka eilenkin aamulla havaitsin taas sitä limatulppaa. On päivittäin sitä tullut, paitsi ei tänään..

Illalla 22 aikaan supisteli ihan napakasti muutaman minsan välein mutta ne loppui kun seinään puolen tunnin kohdalla. Että se siitä sitten taas..pöh.



Ihme ja kumma, nukuin sitten yhteen putkeen 6 asti tänä aamuna!! Aikamoista! Kävin vessassa ja sitten en enää unta saanut. Kohta jo miehen kello soi ja se lähti töihin jne. Mä yritin nukkua mutta ei. Kasiin asti yhtä pyörimistä.



Hieman menkkamaiselta tuntui aamusella mutta ei mitään muuta. Tuntu että ei oikein enää vihlo eikä kolotakaan. Koko homma tyssäs, siis oireet.



Päätä kylläkin jomottaa edelleen vaan! Tosi raivostuttavaa!! On vissiin niskat niin jumissa nyt.



No, oisin sitten aamupäivällä lähtenyt käymään kaupoilla ym. Kummityttöni täytti eilen 2v (MansikkaPirkon ja Nappulanko lapsilla myös eilen synttäripäivä?) ja oisin lahjaa lähtenyt ostaan kun pe menemme synttäreille sitten.

Hemmetin hemmetti. Eikö mun mies ollut lähtenyt mun autolla töihin tänä aamuna!!!!!! Sen oma auto nökötti kyllä pihassa mutta... arvatkaas? Se oli ottanut kaikki avaimet mukaan eli ei hyödytä että auto pihassa kun avaimet sen mukana. Mä vedin siitä sellaiset pultit ettei tosi. Raivosin sille puhelimessa kunnes raivo muuttui hysteeriseks itkukohtaukseksi. Voi hiton miehet sanon mä..



No, nyt olen sit kökkinyt kuin vanki täällä omassa kotona, en pääse mihinkään. Lähimpään kauppaankin kun matkaa 4km, marketeille n.10km. Kyllä ottaa aivoon, ja edelleen ottaa...



Sit on alkanut tulla soittoja että joko joko. Hemmetti. Yksi mun serkkukin soitti jonka kanssa olen oikeasti tekemisissä tyyliin kerta vuoteen niin eikö se sitten soittanut just tänään pahimaan hetkeen mun raivarin jälkeen että joko vauva syntyy. AARGH.

Yritä siinä sitten nätisti sanoa että ei näy eikä varmaan näykään seuraavaan 2-4 viikkoon! Hitto. On tullut myös muita puheluita, tuo ei oo ainut.

Kun en tiedä koska syntyy niin en tiedä, kertoisin jos tietäisin.



Huomaako yhtään että mua turhauttaa?? :D Ei kai...

Oikeesti oisin niin valmis menemään jo synnyttämään ja kokemaan ihan uuden asian tässä elämässä. Olisin jopa innokas. Ei mua pelota. Mutta sitten turhauttaa kun ei taas mitään merkkiäkään. La lähtien tullut limatulppaa (paitsi tänään) päivittäin ja su lorahti sitä lapsivettä ja sit satunnaisesti supistelee, ei muuta.

TIEDÄN että oikeesti voi mennä vielä se 2-4 viikkoa. Kahden viikon päästä on laskettu aika. Mitenhän turhautunut olen tyyliin 41+... :o



Tälläistä mukavaa täällä.. :D

Kävelylle vois yrittää lähtee jossain kohtaa mutta kun vettä satoi äsken ja taas näyttää että kohta sataa lisää..



Kova on painontunne täälläkin alapäässä, vauva tosissaan on alhaalla, pitää ihan kannatella masua. Iltaisin riehuu kamalasti, ihan sattuu kun mahassa iho venyy ties minne suuntaan aina..



Kurjaa jos osalla on hiivaa! Ei varmastikaan enää mukavaa täsä loppuraskaudessa :(

Samoin kun joillakin niitä pukamia :(



Jaksuja taas kaikille!!!

:)



a_j + pötkis 37+6

Moi,



Toivottavasti tää mun viesti ei oo ihan täysin pelkkää vali-valia.. mutta saattaa olla joten varautukaa.. :D



Eilinen meni ihan ok. Kävin käveleen ja siitä sai virtaa ja energiaa. Sit sain miehen kotiin reissusta ja hyvä fiilis jatkui.Synnytysoireista ei kyllä tietoakaan vaikka eilenkin aamulla havaitsin taas sitä limatulppaa. On päivittäin sitä tullut, paitsi ei tänään..

Illalla 22 aikaan supisteli ihan napakasti muutaman minsan välein mutta ne loppui kun seinään puolen tunnin kohdalla. Että se siitä sitten taas..pöh.



Ihme ja kumma, nukuin sitten yhteen putkeen 6 asti tänä aamuna!! Aikamoista! Kävin vessassa ja sitten en enää unta saanut. Kohta jo miehen kello soi ja se lähti töihin jne. Mä yritin nukkua mutta ei. Kasiin asti yhtä pyörimistä.



Hieman menkkamaiselta tuntui aamusella mutta ei mitään muuta. Tuntu että ei oikein enää vihlo eikä kolotakaan. Koko homma tyssäs, siis oireet.



Päätä kylläkin jomottaa edelleen vaan! Tosi raivostuttavaa!! On vissiin niskat niin jumissa nyt.



No, oisin sitten aamupäivällä lähtenyt käymään kaupoilla ym. Kummityttöni täytti eilen 2v (MansikkaPirkon ja Nappulanko lapsilla myös eilen synttäripäivä?) ja oisin lahjaa lähtenyt ostaan kun pe menemme synttäreille sitten.

Hemmetin hemmetti. Eikö mun mies ollut lähtenyt mun autolla töihin tänä aamuna!!!!!! Sen oma auto nökötti kyllä pihassa mutta... arvatkaas? Se oli ottanut kaikki avaimet mukaan eli ei hyödytä että auto pihassa kun avaimet sen mukana. Mä vedin siitä sellaiset pultit ettei tosi. Raivosin sille puhelimessa kunnes raivo muuttui hysteeriseks itkukohtaukseksi. Voi hiton miehet sanon mä..



No, nyt olen sit kökkinyt kuin vanki täällä omassa kotona, en pääse mihinkään. Lähimpään kauppaankin kun matkaa 4km, marketeille n.10km. Kyllä ottaa aivoon, ja edelleen ottaa...



Sit on alkanut tulla soittoja että joko joko. Hemmetti. Yksi mun serkkukin soitti jonka kanssa olen oikeasti tekemisissä tyyliin kerta vuoteen niin eikö se sitten soittanut just tänään pahimaan hetkeen mun raivarin jälkeen että joko vauva syntyy. AARGH.

Yritä siinä sitten nätisti sanoa että ei näy eikä varmaan näykään seuraavaan 2-4 viikkoon! Hitto. On tullut myös muita puheluita, tuo ei oo ainut.

Kun en tiedä koska syntyy niin en tiedä, kertoisin jos tietäisin.



Huomaako yhtään että mua turhauttaa?? :D Ei kai...

Oikeesti oisin niin valmis menemään jo synnyttämään ja kokemaan ihan uuden asian tässä elämässä. Olisin jopa innokas. Ei mua pelota. Mutta sitten turhauttaa kun ei taas mitään merkkiäkään. La lähtien tullut limatulppaa (paitsi tänään) päivittäin ja su lorahti sitä lapsivettä ja sit satunnaisesti supistelee, ei muuta.

TIEDÄN että oikeesti voi mennä vielä se 2-4 viikkoa. Kahden viikon päästä on laskettu aika. Mitenhän turhautunut olen tyyliin 41+... :o



Tälläistä mukavaa täällä.. :D

Kävelylle vois yrittää lähtee jossain kohtaa mutta kun vettä satoi äsken ja taas näyttää että kohta sataa lisää..



Kova on painontunne täälläkin alapäässä, vauva tosissaan on alhaalla, pitää ihan kannatella masua. Iltaisin riehuu kamalasti, ihan sattuu kun mahassa iho venyy ties minne suuntaan aina..



Kurjaa jos osalla on hiivaa! Ei varmastikaan enää mukavaa täsä loppuraskaudessa :(

Samoin kun joillakin niitä pukamia :(



Jaksuja taas kaikille!!!

:)



a_j + pötkis 37+6

Moi,



Toivottavasti tää mun viesti ei oo ihan täysin pelkkää vali-valia.. mutta saattaa olla joten varautukaa.. :D



Eilinen meni ihan ok. Kävin käveleen ja siitä sai virtaa ja energiaa. Sit sain miehen kotiin reissusta ja hyvä fiilis jatkui.Synnytysoireista ei kyllä tietoakaan vaikka eilenkin aamulla havaitsin taas sitä limatulppaa. On päivittäin sitä tullut, paitsi ei tänään..

Illalla 22 aikaan supisteli ihan napakasti muutaman minsan välein mutta ne loppui kun seinään puolen tunnin kohdalla. Että se siitä sitten taas..pöh.



Ihme ja kumma, nukuin sitten yhteen putkeen 6 asti tänä aamuna!! Aikamoista! Kävin vessassa ja sitten en enää unta saanut. Kohta jo miehen kello soi ja se lähti töihin jne. Mä yritin nukkua mutta ei. Kasiin asti yhtä pyörimistä.



Hieman menkkamaiselta tuntui aamusella mutta ei mitään muuta. Tuntu että ei oikein enää vihlo eikä kolotakaan. Koko homma tyssäs, siis oireet.



Päätä kylläkin jomottaa edelleen vaan! Tosi raivostuttavaa!! On vissiin niskat niin jumissa nyt.



No, oisin sitten aamupäivällä lähtenyt käymään kaupoilla ym. Kummityttöni täytti eilen 2v (MansikkaPirkon ja Nappulanko lapsilla myös eilen synttäripäivä?) ja oisin lahjaa lähtenyt ostaan kun pe menemme synttäreille sitten.

Hemmetin hemmetti. Eikö mun mies ollut lähtenyt mun autolla töihin tänä aamuna!!!!!! Sen oma auto nökötti kyllä pihassa mutta... arvatkaas? Se oli ottanut kaikki avaimet mukaan eli ei hyödytä että auto pihassa kun avaimet sen mukana. Mä vedin siitä sellaiset pultit ettei tosi. Raivosin sille puhelimessa kunnes raivo muuttui hysteeriseks itkukohtaukseksi. Voi hiton miehet sanon mä..



No, nyt olen sit kökkinyt kuin vanki täällä omassa kotona, en pääse mihinkään. Lähimpään kauppaankin kun matkaa 4km, marketeille n.10km. Kyllä ottaa aivoon, ja edelleen ottaa...



Sit on alkanut tulla soittoja että joko joko. Hemmetti. Yksi mun serkkukin soitti jonka kanssa olen oikeasti tekemisissä tyyliin kerta vuoteen niin eikö se sitten soittanut just tänään pahimaan hetkeen mun raivarin jälkeen että joko vauva syntyy. AARGH.

Yritä siinä sitten nätisti sanoa että ei näy eikä varmaan näykään seuraavaan 2-4 viikkoon! Hitto. On tullut myös muita puheluita, tuo ei oo ainut.

Kun en tiedä koska syntyy niin en tiedä, kertoisin jos tietäisin.



Huomaako yhtään että mua turhauttaa?? :D Ei kai...

Oikeesti oisin niin valmis menemään jo synnyttämään ja kokemaan ihan uuden asian tässä elämässä. Olisin jopa innokas. Ei mua pelota. Mutta sitten turhauttaa kun ei taas mitään merkkiäkään. La lähtien tullut limatulppaa (paitsi tänään) päivittäin ja su lorahti sitä lapsivettä ja sit satunnaisesti supistelee, ei muuta.

TIEDÄN että oikeesti voi mennä vielä se 2-4 viikkoa. Kahden viikon päästä on laskettu aika. Mitenhän turhautunut olen tyyliin 41+... :o



Tälläistä mukavaa täällä.. :D

Kävelylle vois yrittää lähtee jossain kohtaa mutta kun vettä satoi äsken ja taas näyttää että kohta sataa lisää..



Kova on painontunne täälläkin alapäässä, vauva tosissaan on alhaalla, pitää ihan kannatella masua. Iltaisin riehuu kamalasti, ihan sattuu kun mahassa iho venyy ties minne suuntaan aina..



Kurjaa jos osalla on hiivaa! Ei varmastikaan enää mukavaa täsä loppuraskaudessa :(

Samoin kun joillakin niitä pukamia :(



Jaksuja taas kaikille!!!

:)



a_j + pötkis 37+6

Alapäästä:



En tiedä onko minulla sama juttu kuin sinulla, mutta kun sain tuon meidän ison pojan, joka painoi 4,8kg niin meni alakerta ihan uusiksi. Sain siitä riesakseni rektoseelen. Se se vasta mukavaa onkin, jos vatsa on kovalla ja onhan se muutenkin epäesteettinen kun emättimen takaseinämä pullistaa ulos.



Olihan alapää jo esikoisestakin mennyt "pilalle" kun epparin ompeli aivan eri ihminen kuin joka sen alunperin oli leikannut (kätilöiden työvuoro vaihtui juuri kun tyttömme oli syntynyt), eikä nuo tikit edes pysyneet. Tuloksena: Ei niin minkäänlaista välilhaa jäljellä (menkat yhtä sotkua, kun veri leviää vähemmän hallitusti siteeseen jos niitä erehtyy kupin sijaan käyttämään) ja emättimen kudokset römpsöttävät siinä rumasti ulkopuolella...mietin, olisiko se samaa kuin sinulla, rumahan se on kuin mikäkin ja ajattelin tuon ikävän ominaisuuden korjauttaa ensi tilassa nyt kun lapset on saatettu maailmaan. Saavat samalla korjata sen rektoseelenkin.



Mies ei sentään valita, vaan on ihan tyytyväinen. Itseäni tietty haittaa suurestikin kun alapää ei näytä enää omalta, vaan tursuilee omituisesti ja tuo välilihan puuttuminen on kurjaa! Kehtasivat vielä sanoa, ettei niitä aleta korjailemaan jälkikäteen...vaikka sitten vuosia myöhemmin gyne ehdotti sitä minulle itse...eli synnärin puolelta kyse oli vain siitä, etteivät suoraan halunneet sanoa, etteivät sitä mielellään tee... :(



Mitä tulee tähän raskauteen kypsymiseen, niin olisin jo niin kypsä synnyttämään. Haluan itseni takaisin!!!!! Niin kuin varmaan kaikki täällä...



Kanelisokeri

Olen ollut tosi väsynyt ja kiukkuinen koko päivän. Eikä sitä auta että lapset kiukuttelee ja tappelee jopka asiasta. Kämppä on kuin hävityksen kauhistus, lastenhuoneeseen ei mahdu jalallaan astumaan ja pölyä kaikki paikat täynnä. Oksennuspyykit pyörii koneessa, joten muut pyykit odottaa vuorena pesuhuoneen lattialla... Sori, mut nyt on tainnu valvottuja öitä olla liikaa. Ja mies edelleen reissussa.



Tosta alapäästä, just eilen peilin avulla kauhistelin, miltä sieltä näytän. Mullakin on jotain kudosta ulkopuolella, kauheen näköstä röpöläistä massaa (anteeks tää kuvaus!) Mistäköhän on kyse? Voiskohan sitä tosiaan jotenkin korjauttaa synnytyksen jälkeen. Näytän (sieltäkin) kauhealta, vaikkei mies kyllä ole mitään sanonut.



Mä olen nyt kyllä oikeasti ihan puhki. Mitenköhän jaksan iltaan saakka. Ja huomenaamulla lasten puheterapia, joten ovat taas huomispäivän kotona, kun en viitsi viedä enää hoitoon sen jälkeen. On tääkin äitiysLOMA!



Anteeksi valitus ja kiitos kun sain purkautua, Selma

Oottekohan jo unohtaneet miut? Täällä kirjoittaa Piia, entinen -piias-. Laskettu aika 24.6. ja odotan neljättä muksua. Asumme Pohjois-Karjalassa..



Yhdyn oikein täysillä valituksiinne sivustoista!!! Miut hylättiin täysin, ei kelvannut entiset tunnukset eikä s-posti-osoite, ylläpito kai koetti parhaansa. Mut äsken tein uuden s-postin vain tätä varten ja kappas, pääsin jo näin pitkälle..



Kokeillaan nyt ensin tämän verran! Piia, ent. -piias- nyk. ananasnektari rv 35+1

Neuvolassa olin tänään nopealla pikavisiitillä, ei siis mitään ihmeenpiä. Sf 33, RR 120/62, paino laskenut 47g/viikko. Pissa puhdas. Terveydenhoitaja kyseli taas syönkö tarpeeksi ja säännöllisesti yms. Tulee ihan yläasteen terkka mieleen kun vahdataan koko ajan syönkö tarpeeksi... Mies aina kotona pudistelee päätään kun sen mielestä syötän masuvauvalle ihan liikaa herkkuja ja muutenkin syön usein enemmän kuin se.



Kissa on ruvennut nirsoksi. Koko ajan kupissa on tuoretta kissanruokaa, mutta kun ei kelpaa niin ei kelpaa. Raakaa lihaa kyllä söis, jos vain sais.



Täälläkin huonosti nukuttu yö takana. Vauva päätti riehua masussa koko yön ja olikin aamulla selkä päinvastaiseen suuntaan kuin illalla. Lisäksi supisteli (ei kipeitä) ja pissatti taas vaihteeksi koko ajan. Aamulla oli ensimmäistä kertaa sellainen olo että sais se vauva jo syntyä. Nyt taas mielelläni pitäisin sen masussa vielä.



sroigh 37+0

kirjoitin äsken tänne, mutta teksti taisi hävitä. En jaksa enää.



sroigh 37+0

Mie palauduin ensimmäisestä synnytyksestä oikeastaan normaaliin vartalooni. Rinnat pieneni yhdellä kuppikoolla, mutta se oli mulle vain erittäin suuri plussa. Normisti mulla on E-kuppi ja synnytyksen jälkeen tuli D. Haaveilen joka päivä C-kupin rinnoista, jospa tän imetyksen jälkeen ne pienenis niin paljon...Roikkuvat ne on ollut jo teini-iästä asti kun kasvoivat ihan humauksessa B-kupista D-kuppiin.



Raskausarpia mulle ei tullut kuin ihan häpykarvoituksen seutuun muutamia, ne ei haittaa. Maha ei jäänyt roikkuvaksi. Alakerta on varmaan vähän erinäköinen, mutta ei häiritsevästi. Väliliha on hieman "roikkuva". Näppiin tuntuu suht samanlaiselta eikä meilläkään mies ole valitellut. Oon kuulemma ihan yhtä tiukka kuin ennenkin. Pitää vaan jumpata lantionpohjalihaksia ahkeraan.



Kyllä miuta nyt mietityttää miten tästä toisesta palutuu. Paino tippuu varmaan nopsaan, sitä paitsi se on ihan itsestä kiinni. Mulla ikä on vielä suotuisa, vasta 24, joten se auttaa varmaan palautumsiessa. Liikunnan aloitan tehokkaasti mahdollisimman nopsaan synnytyksen jälkeen, se auttoi viimeksikin palautumisessa. Rullaluistelu oli alkuun hyvä, ei kohtu hölsky.



Jaahas, se alkaa olla pikkuneidin iltapesujen aika. Pitääkin lähteä suihkuun.



Tytteli-83

mulla on varmaan ollut kohta viikon ihan pientä lämpöä!! mistä vois johtua??

tosi tukala olo iltaisin ja varsinki yöllä!! toivottasti en tule kipeeksi!! ku pitäis pakata ja siivota ja muuttaa ens viikolla!!

tänään neuvolantäti alkoi puhua..siitä ku me ei olla käyty missään luennoilla!!

tuli ihan syyllinen olo!! jotenki et nyt meistä tulee huomnot vanhemmat ku ei osallistuttu!! ihan ku ne olis ollut pakollisia!! vaik ihan vapaa ehtosia ne on!! käytiin synnytysvalmennuksessa..mut muihin ei haluttu osallistua!! mua alkoi niin ärsyttään!! ku muuten on ollut todella mukava neuvolantäti!! mut nyttenhän minulla vaihtuu neuvola..toivotaan et siellä olis mukava neuvolantäti!! ettei tartte tuntea syyllisyyttä!!



nyt taas jatkaan pakkaamista!! miten tätä tavaraa onkin näin paljon kertynyt!?! vaik meitä on vaan kaksi :) kohta kolme <3