Vieläki itkettää, kun ajattelen sitä perheenisää, jonka koko perhe kuoli

niin, kyllä oli tosi traaginen tapaus. Jokaisella on oma taakkansa kannettavana, toisilla suurempi, toisilla pienempi.

Enempi sua taitaa itkettää jos sulle kävis niin.

Jos se isä oli vaikka vielä töissä, äiti kotona niiden lasten kanssa ja lähteneet sitten isovanhempien kanssa reissuun. En tiedä. Mä varmaan sekoaisin.

Varmasti silläkin perhe joka odotti kotiin....

viikonlopusta asti? Matkakohde oli tuntematon mihin olivat lähteneet viikonloppuna, outoa. Joka tapauksessa hirveä trageria.

Minä käsitin, että oli jotain naapureita haastateltu.

kuka tietää...

ei ne lehdet kaikkea kerro...

Kyllä isä on varmankin tiennyt missäpäin muu perhe on matkalla.

tuntea surua toisen puolesta, vaikka tuntemattoman. Ihan kamala tapaus, kyllä minutkin pysäytti. Monen ihmisen elämään vaikuttava tragedia.

Ikävä huomata, että on ihmisiä, joilla ei sitä ole. On niin kovin vaikeaa asettua toisen asemaan, jos on kykenemätön tuntemaan empatiaa.

Kamalasti voimia sille isälle, vaikka tuskin täällä onkaan!

Tai avo/aviopuolison, kamalia kohtaloita on aina ko läheinen kuolee.

Mielisairaanhoitajakaverilta kuultua, että se on yksi spyykkisen sairauden oire, että puuttuu kyky tuntea empatiaa.