Vi***taa ihan raivona lapsen valehtelevat kummit, mieheni veljen perhe!

Toisen lapsemme kummi avasivat suurieleisesti sijoitusrahaston ristiäisten yhteydessä, asiasta muistettiin vouhkata joka tilanteessa. Viikonloppuna oli taas synttärit ja suureen ääneen muistivat mainita taas laittaneensa rahaa kasvamaan pesämunaa tulevaisuutta varten kunnes kummin velvollisuus loppuu. Korostimme pyytäessä, että emme halua kummeiksi velvollisuudesta vaan mieluummin toivomme heidän kieltäytyvän, jolleivät halua olla aktiivisesti osa lapsen ihan arkista elämää. Siinä sitten yksi munkin vanhuudenhöppänä sukulaismummoni jaksoi ihmetellä ja ihailla miten on ihanat, sydämelliset, läheiset, lapsen tulevaisuutta ajattelevat kummi ja kummit paistattelivat ihailussa täysin avoimesti.



En viitsinyt siinä lasteni, mieheni ja mummoni mieltä pahoittaa ja totuutta paljasta. Totuus nimittäin on, että kertaakaan eivät ole ristiäisten jälkeen sijoittaneet rahaa paljon puhuttuun rahastoon. Tuskin tajuavat, että alaikäisen vanhempina me saamme aina tiedotteen, kun rahastossa tapahtuu muutoksia tai vähintään kerran vuodessa. En ole niiden lahjojen perään, mutta vihaksi pistää suoranainen päin näköä valehtelu! Koskaan eivät korttia tai lahjaa anna jouluna tai muuna juhlapäivänä, kun kerta on se rahasto, jolla sitten täysi-ikäisenä ostaa vaikka auton, pah!



Myöskään toista lastame eivät muista mitenkään (mieheni veljen lasta), eivät jouluna, synttäreinä tai nimppareina. Olen suvussa kuulu hyvästä jauhopeukalosta ja runsaista tarjoamuksistani ja aina toisen lapsen nimppareiden tai synttäreiden lähestyessä itse otavat hyvissä ajoin yhteyttä, että milloinkas XXX tarjoaa kakkukahvit. Joka kerta siirtävät tulemistaan, koskaan ei muille ilmoitettu aika käy ja vekslaavat tulonsa kanssa. Lopulta ilmestyvät kuitenkin samaan aikaan kuin muut, tulevat vailla korttia tai lahjaa, kaksin käsin tyhjentävät kahvipöydän (jopa mieheni on alkanut ihmetellä, kun veljen vaimo söi valehtelematta puolikkaan vuoallisen kinkkupiirakkaa + paljon muita tarjoamuksia).



Alkaa niin vihaksi pistää toi miehen veljen ja vaimokkeensa veren imentä. Aina, jos yhteyksissä ovat, on kyse joko muuttoavusta, jonkisortin pakkotalkoosta tai milloin saavat tulla meille kestittäviksi. Edes talkoissa eivät vettä kummempaa porukalle tarjoa.



Kiitos, kun sain hiuka mesota, todella sapettaa!