Pitäisittekö vauvan syntyessä 6- ja 5-v lapset osapäivähoidossa vai kokonaan kotihoidossa?
Kommentit (88)
Ja toinen oli sitä paitsi esikoulussa.
leikkikavereita, kaikilla muillakin riittää. Piste.
Jos isommat lapset eivät olisi aamuja hoidossa, niin millä ihmeen ajalla kävisin esim. ruokakaupassa, ostoksilla, lääkärissä, neuvoloissa, kampaajalla, siivoaisin, silittäisin, laittaisin ruokia yms. Meillä jos lapset ovat sisällä suurimman osan päivästä, niin ihan hirveätä tappelua on ja mulla menee hermot.
Niin ja mies tulee vasta myöhään kotiin töistä ja matkustaa paljon, joten hänestä ei ole apua arkiaskareisiin.
[/quote]
Lapset mukaan kauppaan? Niin meillä tehdään. Ostoksille? No, lapset mukaan? Niin meillä tehdään ellen satu sunnuntaina menemään tai illalla menemään kun mies on kotona (jos on, ulkomailla kun on noin viikon kuukaudessa). Lääkärissä? Käytkä ihan useinkin? Meillä sekin hoituu niin, että lapset on otettava mukaan, gyniskäynnit ainostaan ovat lapsilta rauhoitettuja lääkärin käyntejä. Kampaajalla käyt silloin kun pääset ellet halua lapsia ottaa mukaan. Soita vaikka MLL:stä hoitaja jos sinne on pakko päsätä arkena ja aamupäivällä. Siivoaminen ja silittäminen... Niitäkö ei voi lasten läsnäollessa tehdä?!? Gzuz...
Kuka pakottaa sinut ja vauvan sisälle koko päiväksi? Ne pyykitkö ja silittämiset? Järjestele vähän. Älä ole noin avuton.
Keskimmäisellä oli kavereita päiväkodissa ja ihan samojen kavereiden kanssa kaveerattiin kun keskimmäinen jäi pois pk:sta. Kerhosta tuli uusiakin kavereita.
Mikä ihem estää pitämästä yhteyttä niihin vanhoihin kavereihin? Tuskin minä nyt ainoa äiti olen jonka lapsi on leikkinyt päiväkodista saatujen kavereiden kanssa muutoinkin kuin päiväkodissa.
tuskin on sitten päiväkodissa hankittuja kavereita...
Ja meilläpäin ei todellakaan lapset enää hoitopäivän päälle käy missään leikkimässä. En tiedä miten lyhyttä päivää teilläpäin tehdään, mutta täällä suurin osa kotiutuu aikavälillä 17 - 18. Siinä ei ole aikaa enää yksillekään leikkitreffeille.
Harvoin törmään sellaisiin asioihin, joita en millään kykene ymmärtämään/hyväksymään, mutta kyllä tämä ehdottomasti on yksi niistä.
Ei, en laittanut hoitoon (tai muutoin antanut pois) 4v ja 7v lapsiani, vaikka meille vauva tulikin. Isompi kävi eskarissa muutaman tunnin päivässä, muuten leikkivät oikein hyvin yhdessä. Ja nuorempi on alusta saakka ollut läheinen vauvan kanssa, osallistunut tämän hoitoon ja rakastaa pikkuveljään yli kaiken.
Niin, kun on ollut päiväkodissa 3vuotta ja jää sitten kotiin niin eihän niitä päiväkodista hankittuja kavereita VOI olla..?
Vierailija:
tuskin on sitten päiväkodissa hankittuja kavereita...Ja meilläpäin ei todellakaan lapset enää hoitopäivän päälle käy missään leikkimässä. En tiedä miten lyhyttä päivää teilläpäin tehdään, mutta täällä suurin osa kotiutuu aikavälillä 17 - 18. Siinä ei ole aikaa enää yksillekään leikkitreffeille.
Niin, kun on ollut päiväkodissa 3vuotta ja jää sitten kotiin niin eihän niitä päiväkodista hanki
Vierailija:
tuskin on sitten päiväkodissa hankittuja kavereita...Ja meilläpäin ei todellakaan lapset enää hoitopäivän päälle käy missään leikkimässä. En tiedä miten lyhyttä päivää teilläpäin tehdään, mutta täällä suurin osa kotiutuu aikavälillä 17 - 18. Siinä ei ole aikaa enää yksillekään leikkitreffeille.
Jos sinä olet raahannut omat lapsesi vauvoina päiväkotiin hankkimaan kavereita, ei kaikki ole.
Joten älä siis kuvittele, että kaikki elävät sinun mallisi mukaan. Rau-ta-lan-gas-ta, ole hyvä.
Vanhempihan menisi kaiketi eskariin? 5-vuotiaalle hakisin kerhopaikkaa.
Jos äiti on kotona ja voi henkisesti hyvin niin ei ole mitään syytä miksi isompien pitäisi olla hoidossa.
Vierailija:
Jos sinä olet raahannut omat lapsesi vauvoina päiväkotiin hankkimaan kavereita, ei kaikki ole.Joten älä siis kuvittele, että kaikki elävät sinun mallisi mukaan. Rau-ta-lan-gas-ta, ole hyvä.
Itse olen pkssa töissä ja näen näiden sisarusten hoidon tarpeen .. ja se on aika kaksi piippuinen juttu !
Toisaalta joo kavereita kaivataan ja tekemistäkin , mutta kun olisitte näkemässä sen huolen ja ikävän kotiin koko hoitopäivän ajan niin välillä tulee mieleen että mikä se lapsen paras on ?!? Siis huolehditaan siitä miten äiti pärjää vauvan kanssa ja ennen kaikkea MITÄ KIVAA NE SIELLÄ TAKEE KUN MÄ OLEN POISSA ( mustis ) ?!?
Itsekkin olen äiti ja lapset ovat olleet äloman aikana kotona - toki en väitä että se olisi ollut helppoa ja ruusuillatanssimista - mutta kuka sanoo että niin pitää olla ? On kerhoja ja välillä on hyvä olla vain kotona . Itse rasittuisin niistä kuskaamisreissuista enemmän kuin lasten kotona olosta !
minä huomautin, että ei niitä leikkikavereita ole kaikilla, kuten hurskastellen täällä väitettiin.
lapset joutaa vauvoina päiväkotiin, kun äiti niin haluaa, mutta sitten äiti saa repiä heidät sieltä pois, kun haluaa.
Lapsi on ollut hoidossa, mutta ei ole ollut kaverita siltikään? Sekö tekee siitä hoidosta sitten niin hyvää, että lapsi olisi sinne vietävä vielä vaan vaikka itse olisit kotona?
Mä pitäisin lapsilla samat hoitopaikat kun niillä on ollu ja veisin hoitoon tuntemuksieni mukaan, joskus kokopäiväksi, joskus osaksi päivää, joskus aamupäiväksi, joskus voisivat jäädä kotiin.
Missään tapauksessa ei kannata paikkoja pois antaa!!!
Ei ainakaan kokopäivähoitoon. Mielestäni se on väärin ensinnäkin lapsia kohtaan, koska äiti on kuitenkin kotona ja toisekseen se on päivähoidon väärinkäyttöä, koska näillä lapsilla ei todellista tarvetta hoitopaikalle ja vievät paikat sellaisilta joilla on todellista tarvetta.
Osapäivähoito voisi olla kerhon vaihtoehtona, mutta silloinkin vain 2pv/vko, ihan kuten kerhotkin yleensä ovat (2pv/vko).
6-vuotias jos on eskarilainen, niin käy eskarissa ja sillä selvä. 5-vuotiaan ei tarvitse samaan " tahtiin" olla hoidossa kuin eskarilaisen.
Muita perusteluja: Minusta jos tekee lapsia, on niistä myös itse pidettävä huolen eikä sysätä hoitovastuuta yhteiskunnalle. Poikkeuksena ovat erityislapset, jotka syystä tai toisesta tarvitsevat ammattilaisten apua kehittyäkseen.
Vaihtoehtona on myös hankkia kotiin hoitoapua. MLL, aupair tai ihan palkata yksityinen hoitaja.
Helsingissä niitä on " yleensä" joka päivä.
vain siksi että äiti päätti pukkasta maailmaan yhden kersan lisää. Miksi ihmeessä heidän pitäisi sopeutua uusiin ihmisiin, uuteen paikkaan, uusiin hoitajiin siksi? Miksei äiti voisi joustaa marttyyrihankkeessaan ja muuttaa vain päiväkodin hoitopaikat osapäiväisiksi?
Kannatan ehdottomasti sibjektiivista päivähoito-oikeutta, mutta en ole ikinä tajunnut, että se tarkoittaa sitä, että on joukottain äitejä jotka eivät viitsi olla lastensa kanssa. Hassua ajatella, että päiväkoti olisi lapselle luontaisempi paikka kuin koti.
Meillä lapset menivät päiväkotiin kun kuopus alle 2v ja esikoinen liki 4v. Kolmannen syntyessä lapset olivat liki 5v ja reilusti yli 6v. Eskarissa meni esikoisella 4 h päivittäin ja keskimmäinen kävi kerhossa (2x 3h/vko). Eipä tullut mieleenkään, että olisi pitänyt pojat laittaa hoitoon koska meille syntyi vauva. Ehkä tilanne olisi ollut toinen jos olisin ollut hyvin väsynyt esim. masentunut tms.
Ei vauvan syntyminen minua invalidisoinut mitenkään. Ihan hyvin jäi aikaa olla vanhempien lastenkin kanssa. Eikä lasten kaverisuhteetkaan katkenneet, kavereita kävi meillä leikkimässä ja meidän pojat kävivät kavereillaan leikkimässä. Kyllä sitä voi leikkiä muuallakin kuin pk:ssa eikä kaikki ole hoidossa ma-pe klo 7-17.
Hurjalta tuntuu ajatella, että samaan aikaan päiväkotipaikoista on huutava pula ja juuri nämä osa-aikalapset tekevät hoidosta haasteellisen järjestää. Ehkä ne jotka tietävät suhdeluvuista ja täyttöprosenteista ymmärtävät mitä tarkoitan. Olisi kohtuullista, että ne jotka tarvitsevat hoitopaikan työn tai sosiaalisten syiden takia, olisivat etusijalla näihin " muuten vaan" -lapsiin verrattuna.