Kaverini lapset eivät syö mitään makeaa!!
Joka paikassa siitä tehdään hirveä numero, kylässä ja kotona. Tuntuu nololta itsestäkin, kun eivät voi sanoa, että ei kiitos, vaan pitää aina sanoa, että kun he EIVÄT pidä makeasta. Jos lapsi haluaisi ottaa vaikka palan kakkua, äiti kiirehtii heti sanomaan, että X ei ota, kun ei pidä makeasta. Joskus vaivihkaa ottavat kuitenkin, ja sanoinkin viimeksi, kun yksi heistä otti varmaan kuudetta pullaa, että voipi tulla huono olo liiasta syömisestä.
Kommentit (24)
ja vanhempana tällaisten vanhempien lapset käyvät itse vieraiden kaapeilla etsimässä hyvää kun eivät kotona saa edes maistaa mitään
tarjoan siis jotain makeaa heidän käydessään kylässä, koska meillä on silloin yleensä muitakin, ainakin omat kuusi lasta, joille kyllä esim. jäätelö maistuu. En tyrkytä väkisin, mutta kun tiedän, että heidänkin lapsensa makeasta pitävät. Äitinsä vaan on päättänyt, että lapset eivät pidä makeasta, ja toitottaa sitä kovaan ääneen, vaikka kouluikäiset lapset varmaan osaavat itsekin päättää asiasta. Ja sitten tulee näitä ylilyöntejä, jos lähdemme vaikka kahviteltuamme ulos, ja joku heidän lapsiaan jää sisään, saattaa joku syödä yksinään vaikka koko täytekakun, niin hirveä himo siihen makeaan on. Itse ajattelisin, että kohtuus kaikessa. ap
lähinnä tuntuu kaivelevan näitä lapsia, kun suurin piirtein sormille lyödään, kun aikoo yhden keksin ottaa. ap
Neuvolassa ja hammashoitajalla suositellaan täysxylitol-pastilleja ruuan jälkeen. Kaveriperheen lapset eivät saa syödä edes niitä, kun ne menevät kurkusta alas. Meillä niitä syödään joka ruuan jälkeen.