Lue keskustelun säännöt.
Kaverini lapset eivät syö mitään makeaa!!
17.06.2007 |
Joka paikassa siitä tehdään hirveä numero, kylässä ja kotona. Tuntuu nololta itsestäkin, kun eivät voi sanoa, että ei kiitos, vaan pitää aina sanoa, että kun he EIVÄT pidä makeasta. Jos lapsi haluaisi ottaa vaikka palan kakkua, äiti kiirehtii heti sanomaan, että X ei ota, kun ei pidä makeasta. Joskus vaivihkaa ottavat kuitenkin, ja sanoinkin viimeksi, kun yksi heistä otti varmaan kuudetta pullaa, että voipi tulla huono olo liiasta syömisestä.
Kommentit (24)
Moni muukin jaksaa jostain syystä valvoa yöt ja repiä hiuksensa vastaavan vuoksi. Meidän kohta 4v poika ei tykkää jäätelöstä eikä karkeista, eikä halua koskaan syödä niitä vaikka tarjottaisiin. Jonkun sortin keksit sentään menevät pienissä erissä. Vaikka tämä on meidän puoleltamme ihan selvä juttu, todella moni loukkaantuu tai peräti suuttuu kun pojalle ei karkki kelpaa. Luulevat varmaan ylimieliseksi paskaksi, 3-vuotiasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen saman huomannut, kun meillä tuo lapsi pienempänä ei syönyt karkkia ja eräskin papparainen oikein naama punaisena tyrkytti ja tyrkytti karamelliä lapselleni.
Helvettiäkö siitä pitävät niin suuren haloon?!?! Onko se jotenkin kateutta aiheuttava tai halveksittava piirre ihmisessä, jos makea ei maistu?
vanhemmista jotka sanovat ettei lapsi pidä makeasta, valehtelevat?
Lapsi on opetettu olemaan pitämättä makeasta, eli kotona ei anneta pullaa/keksiä/karkkia/kakkua/jäätelöä/mehua ymv. Kun sitten mummo tmv. jotakin em. lapselle koittaa antaa, niin lapsi kieltäytyy siksi, että vanhemmat ovat kertoneet (jopa " pakottaneet" ) hänelle, ettei hän pidä makeasta.
Kun sitten lapsi ja mummo ovat kahden, niin lapsi uskaltaa sitä pullaa tmv. syödä, koska vanhemmat eivät ole sitä näkemässä. Pieni lapsi haluaa aina miellyttää vanhempiaan; joku pelaa jalkapalloa, toinen soittaa pianoa, kolmas maalaa tauluja ja neljäs " ei pidä makeasta" .
moni vanhempi ei viitsi opettaa terveitä ruokailutottumuksia. Helpompi antaa lapsen mussuttaa joka päivä makeaa. Jos joku vanhempi vetää tiukkaa linjaa makeissa ja vielä onnistuu siinä, niin luonnollisestikin se herättää kateuden ja huonommuuden tunteita.
En ymmärrä mitä pahaa on siinä, että juhlissa/viikonloppuisin saa makeaa? Liian tiukka linja aiheuttaa vain syömishäiriön lapselle, kaverini on siitä todiste.
Kotona elettiin äidin tiukan terveys terrorin alaisuudessa. Kotona asuessaan joutui salailemaan karkkejaan, piilottelemaan niitä ymv. (vielä lukiossa ollessaan...!)
Omilleen muuttaessaan sitten lihoi kunnolla, kun vihdoinkin sai syödä mitä halusi (ei ollut mitään tolkkua siinä syömisessä). Sitten sairastui bulimian kautta anoreksiaan...
Nyt normaalipainoinen, syö " normaalisti" , eli perus terveellistä ruokaa herkkuja unohtamatta, mutta puhuu aina, ettei suhde ruokaan ole vieläkään normaali:(
Kohtuu kaikessa on viisas sanonta ja pätee tässäkin. Ja onhan siinäkin eroa, syöttääkö lapselleen puoli kiloa säilöntäaineilla kyllästettyjä karkkeja perjantaisin, vai tekeekö esim. retken laavulle ja paistaa siellä lätyt jotka nautitaan mansikkahillon kera...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
moni vanhempi ei viitsi opettaa terveitä ruokailutottumuksia. Helpompi antaa lapsen mussuttaa joka päivä makeaa. Jos joku vanhempi vetää tiukkaa linjaa makeissa ja vielä onnistuu siinä, niin luonnollisestikin se herättää kateuden ja huonommuuden tunteita.
Kummityttöni ei myöskään saanut koskaan syödä mitään makeaa. Ei karkkia, ei keksiä ei mitään. Niinpä en hänelle koskaan edes uskaltanut tarjota mitään. Eipä tämä paljon auttanut, sillä kylässä käydessään tyttö kävi salaa syömässä kaapista palasokeria, rusinoita, nonparelleja jne. Omille lapsilleni en ole halunnut olla noin tiukka. Mieluummin syömme kohtuudella makeaa silloin tällöin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
En ymmärrä mitä pahaa on siinä, että juhlissa/viikonloppuisin saa makeaa? Liian tiukka linja aiheuttaa vain syömishäiriön lapselle, kaverini on siitä todiste.Kotona elettiin äidin tiukan terveys terrorin alaisuudessa. Kotona asuessaan joutui salailemaan karkkejaan, piilottelemaan niitä ymv. (vielä lukiossa ollessaan...!)
Omilleen muuttaessaan sitten lihoi kunnolla, kun vihdoinkin sai syödä mitä halusi (ei ollut mitään tolkkua siinä syömisessä). Sitten sairastui bulimian kautta anoreksiaan...
Nyt normaalipainoinen, syö " normaalisti" , eli perus terveellistä ruokaa herkkuja unohtamatta, mutta puhuu aina, ettei suhde ruokaan ole vieläkään normaali:(Kohtuu kaikessa on viisas sanonta ja pätee tässäkin. Ja onhan siinäkin eroa, syöttääkö lapselleen puoli kiloa säilöntäaineilla kyllästettyjä karkkeja perjantaisin, vai tekeekö esim. retken laavulle ja paistaa siellä lätyt jotka nautitaan mansikkahillon kera...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän suurin syömishäiriöongelma ole liiallinen syöminen? Mussutetaan karkkia lähes joka päivä.
eikä sittä tehdä numeroa-
silti kummit tuovat karkkia tulijaisiksi ja jaan ne pois
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs kaverini ei anna lapsilleen ollenkaan karkkia. Ei yhtään, ei koskaan. No, ei se minua haittaa, joskus vaan hiukan ihmetyttää kun esim. synttäreillä lapset joutuvat tonkimaan kakkupalasistaan koristeina olevat karkit pois yms... ja vaikka itse haluaisivat ne syödä, niin äiti ei anna. En ymmärrä mikä järki siinä on, mitä pahaa ne karkit nyt tekisivät kakun mukana syötynä, ei siinä ainakaan hampaat sen enempää pilalle menisi.
Ja kaiken huippu on se, kun joskus oikein tarkkaan tutkivat, että onko kakun tai leivoksen koriste oikea karkki vai esim. joku kakun koriste tai nonparelli. Jälkimmäiset voi syödä, mutta oikeaa karkkia ei. Vaikka samaa sokerimössöähän ne ovat.
oikeasti eri asia on jos ei lapsi todellakaan tykkää´. Ja tämä mielenkiintoinen " helppo antaa lasten mussuttaa karkkia ja makee joka päivä" kommentti oli hassuakin hassumpi..lienee marginaali joukko tämä joka näin antaa lapsensa tehdä.
Nuo on niiiiin huvittavia kun täytyy lyödä oikein reilusti liiottelun puolelle jos osallistuu johonkin keskusteluun...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- olisi kiva jos/ kun ihmiset kunnioittaisivat perheemme arvoja
T; nro 19,
karkittoman perheen äiti
Kerran vuodessa sentään sain luvalla ottaa lasin limpparia ja kakkua. Nyt aikuisena himoitsen limua, karkkia, leivoksia, kakkuja...kaikkea makeaa enkä tunnu ikinä saavan niistä tarpeeksi. Limonaadin juominen on suorastaan orgastinen kokemus. Oikeaa ruokaa ei viitsisi syödä lainkaan kun se hajua ja kaikki kuvottaa. Syömishäiriökin löytyy.
herkkuja eikä juotu limpsaa. Eivätkä ne kuulu ruokavaliooni nyt aikuisenakaan.
Nyt on 4-vuotias eikä tosiaankaan pidä makeista. Kakkua saattaa just juhlissa pienen palan ottaa, karkit siirtää mun lautaselle kun ei tykkää. Vanukkaat ym. makeat on yök, ei tahdo.
jossa makean syönti alkaa vasta tietyssä iässä :/ Synttäreillä yms. juhlissa heillä on omat riisikakut mukana. Edes rusinan syöntiä ei sallita. Tylsää, kun muut synttärivieraat syövät kakkua ja jäätelöä, mutta nämä lapset mussuttavat porkkanasiivujaan :( En itsekään salli päivittäistä herkuttelua, mutta juhlat ovat eri juttu ja silloin herkuttelu sallittakoon kaikille, ikään katsomatta.
On olemassa lapsia -kuten myös aikuisia- joille ei makea maistu. En näe siinä mitään järkeä, että joku loukkaantuu jos lapsi joka ei pidä makeasta, ei tarjottua karkkia syö. Mutta miksi niin moni äiti kuvittelee kasvattavansa lapsestaan sellaisen, joka EI makean perässä juokse, sillä että kieltää kaiken makean?
Makea on ensimmäinen minkä pieni vauva oppii maistamaan, ja tämä ihan turvallisuus syistä, sillä makeat marjat ymv. ovat yleensä syötäviä. " Luolamies" aikoina tuo toimi suojana, lapset eivät syöneet raakoja/myrkyllisiä asioita, jotka maistuvat yleensä happamilta/kitkeriltä, ja olisivat vaarantaneet lapsen tervyden.
Myös äidinmaito on varsin makeaa;)
Summa summarum; on ihmisiä (lapsia&aikuisia) joille ei makea maistu, mutta PAKOTTAMALLA ei kenestäkään sellaista saa kasvatettua. Hyvät käytöstavat ymv. voi opettaa, samoin kohtuudella syömisen, terveelliset elämätavat jne. jne.
Naurettavinta on se, että moni näistä keiden lapsilta on kaikki makea kielletty, itse mussuttavat salaa lasten mentyä nukkumaan suklaata.
Liian helppo elämä, ei oikeita murheita? Vai omat lapset pullamössöllä plösäytettyjä?