Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minkälaisia sopimuksia teillä on kotipalvelun perhetyön kanssa?
17.06.2007 |
Siis nimenomaan tämän instanssin kanssa joka on ennalta ehkäisevää lastensuojelua, ei lastensuojelun varsinainen tukimuoto.
Meillä auttaisi kovasti jos joku katsoisi lastamme n. 2 h viikossa jotta itse ehdin lenkille ja kauppaan.
Ja jos mahdollista niin miehen lomalla saataisiin muutama tuntu yhteistä aikaa viettää viikossa.
Miten teillä muilla?
Niin ja me siis saadaan tämä palvelu ei ole utopiaa, molemmat sairaslomalla uupumuksen takia ja ei ole tukiverkkoa.
Kommentit (25)
Ihanaa, että pian saatte apua. Voimia ja hyvää kesää perheellenne!
19
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä käy kaupungin kodinhoitaja kahdesti viikossa 4 tuntia kerrallaan. Näin on nyt 3 eka viikkoa isyysloman jälkeen, jatkosta ei olla vielä keskusteltu. " Syynä" on kaksoset, jotka ovat esikoiset ja ei tukiverkkoja. On ollut iso apu lastenhoidossa, ja muussa kodinhoidossa sikäli kun ovat sattuneet yhtä aikaa nukkumaan.
Meillä käy perhetyöntekijä kerran viikossa sen pari tuntia, tarvittaessa enemmänkin, ihan perheen tarpeiden mukaan. Syynä lähinnä äidin uupumus (perheessä mm. vammainen lapsi) eikä tukiverkkoja muuten ole. Aloite meilläkin lääkäriltä. Apua ja ennenkaikkea tukea on tullut,meillä on käynyt koko ajan sama ihminen johon on syntynyt luja luottamus. Ajan voimme käyttää niinkuin itse haluamme, joskus käyn kaupassa tai uimassa, joskus siivotaan tms. yhdessä, usein juodaan kahvia ja puhellaan niitänäitä tai vakavampiakin, mutta tämä on aina tapahtunut minun ehdoillani. Ja, ajatelkoot muut mitä haluavat, niin meillä tämä on taatusti ollut yhteiskunnalle hintansa arvoista, sillä on estetty minun täydellinen romahtamiseni, itsemurha, lasten sijoittamisen tarve tai mitä lie. Enkä koe olevani ongelmaäiti, en juo tai polta, käyn töissä (paitsi sairaslomilla), huolehdin lapsistani viimeiseen asti vastuullisesti. Masennus ja uupumus ovat kuitenkin sairauksia, jotka on otettava vakavasti, eivätkä ne välttämättä aina edes liity kauheisiin elämäkohtaloihin, joten on turha vertailla kuka on kovimpia kokenut. Joten ap, ota vaan apua vastaan ja ole kiitollinen, että asut siellä missä asut.
Meillä käy, itse soitin ja pyysin apua ja sain sitä.
On käynnyt vasta muutaman kerran ja aina sovitaan milloin tulee seuraavan kerran.
Meillä pienet lapset ja ei myöskään muuta apua saatu lastenhoitoon, tuntuu että olen aika poikki.
Mll ollaan joskus käytetty ,mutta monesti on käynnyt niin ettei olla sieltä hoitajaa saatu. Hesassa asutaan
Alue: Aihe vapaa
Ja sittenvielä kun miehen työssä porukkaa saneerattiiin niin mies koki, että pitää painaa pitkää päivää jotta duuni säilyy ja minä olin täällä ihan finaalissa, lapset nukkui kun mies meni töihin ja nukkui kun hän tuli.
Onko se oikeaa elämää, ei..
Olen niin onnekas, että mulla on ihana lääkäri joka sanoi, että nyt teille kotiin apua, ennenkuin tapahtuu kurjia!
Sinulle 19 myös kaikkea parasta ja voidaan hyvin!
ap