onko muilla niin, että Suomessa ei ole yhtään samannimistä lasta kun omasi?

Nimiä oli 57 koko Suomen historiassa. Eli eipä ollut ainokainen..

1mies ja 1nainen =)

Mutta siis sellainen jota on annettu tasaisen vähän aina. Ei ole koskaan ollut muodissa. Minulla on huono itsetunto ja olen aina inhonnut nimeäni ja pitänyt itseäni jotenkin outona osittain myös nimeni takia. En ollut kovin suosittu kavereiden keskuudessa jne. Kyllä kävi kateeksi kaikki Tiinat ja Annet, joita joka luokalla oli useampia. Niin ihanan tavalliset nimet! Vaikea selittää - ne jutut vaan jotenkin liittyvät yhteen, vaikka sanotaanhan, ettei nimi miestä pahenna, vaan mies nimeä. Ja niin kai se on.



2

http: //uotila. tripod. com/uotila/suomis. html

ei tiennyt itsekään, että on ainoa suomessa.

150 kpl sinä vuonna kun synnyin. eli ei kai niin hirmu harvinainen kuitenkaan. tällaisella pienellä paikkakunnalla niitä vaan ei ollut muita... tänä vuonna näitä nimiä on annettu 3kpl, mikä on kyllä ihme, sillä itse en ole törmännyt missään samannimiseen alle 20- vuotiaaseen pitkiin aikoihin. yläasteella oli yksi tyttö, jolla oli sama nimi kuin minulla.



2

Mutta emme asu suomessa ja mieheni ei ole suomalainen, eikä myöskään siis lapsen sukunimi. Muualla maailmassa nimeä löytyy mutta ei ole kovin yleinen vaikkakin ihan tunnettu.



Ongelmia suomessa olisi lähinnä siksi, että nimi lausutaan eri tavalla kuin kirjoitetaan ja lapsi saattaisi kärsiä jatkuvasta nimen tavaamisesta ja täysin väärästä lausumisesta. Jos joskun muuttamme suomeen (ei todennäköistä) niin olen valmis muuttamaan nimen kirjoitusasun suomalaiseen suuhun sopivammaksi, jos sen kanssa olisi ongelmia.

Suomessa on yksi nainen, jonka nimi on Eero!!

Muuten ihan perus nimiä almanakasta, mutta väliviivalla ja nimipalvelun mukaan ainoita suomessa.

kenet tunnen ei ole ollut saman niminen. Olin aina lapsena kade niille joilla tavallinen nimi jonka jokainen tunnistaa, osaa sanoa ja kirjoittaa. Oma nimeni vääntyi aina väärään muotoon ja aina sen sai olla tavaamassa ja selventämässä miten nimi sanotaan. Ja vaikka kuinka huolella nimensä kirjoitti virallisiinkin papereihin niin aina se oli sitten laitettu kuitenkin väärin. nimestä myös kiusattiin paljon. Tunsin aina itseni jotenkin kummaksi kun minulla oli nimi jota ei kenelläkään muulla ollut. Siksipä jo varsin nuorena päätin että omia lapsiani en kiusaa liian harvinaisella nimellä vaan olen antanut heille nimet joita on sen verran että nimi on tuttu mutta että ei luokalla ole ihan viittä saman nimistä kuitenkaan.

Onneksi vanhempani ovat olleet fiksuja ja antaneet minulle ihan tavallisen nimen eikä mitään erikoista nimihirviötä.

koskaan ollutkaan.



T:20