Miksi jotkut vanhemmat ei ole huolissaan vaikka niiden esim. 5-vuotiaat ei osaa juuri mitään

ei osaa kunnolla kiiveta puuhun, juosta kyllä osaa.

Ja uskon vakaasti siihen, että kaikki tulee ajallaan.

Poika on aina ollut perusvarovainen, ei rämäpää. Miksi ihmeessä lasta pitäisi tunkea johonkin muottiin?

Oma lapseni rohkaistuu päivä päivältä, kokeilee uusia juttuja, varovaisesti kuitenkin. Kaikki ajallaan.



Pojan 5v. kaveri taas ajaa pyörällä kuin pikakiitäja, kiipeää puihin jne. Vastaavasti hän ei ole kiinnostunut kirjoista, piirtämisestä jne. kun taas oma 5- vuotiaani oppi lukemaan 5kk sitten, laskee, kirjoittaa, lukee, tarkkailee luontoa jne.



Muistathan, että lapset ovat yksilöitä ja sen lisäksi vielä kehittyvätkin yksilöllisesti =)

syyttelynä. Ei vie poikaa terapeutille. Perheen muut nuoremmat lapset puhuvat myös paljon ikätasoaan huonommin.

ja olen sentään jo kolmikymppinen. Olen ns " motorisesti kömpelö" . Mutta jälkeenjäänyt en taatusti ole. Siitä on todisteita muun muassa tohtorintutkinnossani.

Eipä tuohon kaupunkilaislapsella olisi juuri ollut mahdollisuuttakaan, puistojen puihin kiipeämistä ei ainakaan omassa lapsuudessani olisi suvaittu lainkaan. En myöskään ole mitenkään hyvä pyöräilemään ja hiihtämässä olen käynyt kouluaikoinakin noin kerran talvessa (lukion jälkeen en ole suksia omistanut). Sen sijaan olen kyllä mm. tanssinut balettia, ratsastanut ja pelannut sulkapalloa.



Lapsillani on suunnilleen samanlainen " kohtalo" kuin minulla aikoinani. Meidän 11-vuotiaalla ei edes ole polkupyörää tällä hetkellä, 8-vuotias pysyi viime kesänä kokeillessamme juuri ja juuri pystyssä pyörällä ilman apupyöriä. Potkulaudalla nuo kyllä vetelevät lujaa.



Tällaiset taidot eivät ole itsestään selviä eivätkä mitenkään välttämättömiä. Minulla ei ole mitään paikkaa, minne kannattaisi lähteä polkupyörällä, töihinkin pääsen helpommin kävellen.

Meidän 3-vuotias kiipee puuhun ja ottaa vauhtia ja juoksee ja muuta, mutta tämä johtuu siitä että on nähnyt niin paljon esimerkkiä.



Jos lapsi ei koskaan ole harjoitellut esim puuhun kiipeemistä niin ei tietenkään osaa.



Toki on totta, että jossain vaiheessa lapsen pitäisi osata kiipeillä, ei kiipeilyn vuoksi vaan sen motorisen taidon vuoksi, mikä opitaan esim kiipeilemällä.

Osaa kyllä kertoa satuja, piirtää todella hienosti, huomioida ihanasti toisia ihmisiä, suunnitella tanissesityksia ja tehdä itselleen välipalaa. Taitoja on erilaisia ja minusta motorinen ja liikunnallinen kyvykkyys on vain hyvin pieni osa lapsen taitoja. En ole pätkääkään huolissani.

ajaa pyörällä? Läskit vanhemmat, jotka eivät liikuntaa harrasta?

Sekö on ihmisyyden mitta?

lapseni 3v. ja kova kiipeilemään. ei tulisi mieleenkään passittaa kiipeämään puuhun nyt, eikä myöhemminkään.

aivan sama ajaako pyörällä ilman appareita 5v. vai 6v.

mainitsemasi taidot eivät ole kovin tärkeitä ainakaan omasta mielestäni.