Kun kukaan ei käy lapsen synttäreillä...

Kuopuksella semmoiset on varmaan ekan kerran jo 3-vuotiaana, koska " tuttavapiiri" on paisunut esikoisen myötä tosi isoksi.



Ne on ainakin meillä todella tärkeä juttu, jota odotetaan pitkään ja muistellaan pitkään.

Vierailija:

Vierailija:

Meillä ensimmäiset kaverisyntärit on pidetty 4-vuotiaana ja silloinkin vain pari kaveria. Muuten kyllä leikkivät paljon kavereiden kanssa ja kyläilevät. Oletin siis että ap:n lapsi on vähintään 3 tai jopa 4 vuotta ehkä vanhempikin.

Korjaa ap ihmeessä jos oltiin väärässä.

No hyvä, että sentään 4v:lle jo järjestit. Kyllä ehdottomasti sen ikäinen jo tarvii omat kaveri-bratz-synttärit! :-D

ja minuakin on kiusattu kouluissa, ei varmaan yhtä pahasti kuin sinua. Lapseni takia menen kyllä kerhoihin ja muualle ja lapsen synttäreille kyllä tulee ihmisiä. Mutta kyllä pienten lasten kaveripiiri usein muodostuu sen perusteella, miten äideillä synkkaa. Ja siksi meidänkin pojalla on aika pieni kaveripiiri (3-vuotias). Minua pelottaa koko ajan ihmisten seurassa, että joku loukkaa minua, ja olo on kuin nurkkaan ahdistetulla koiralla -- koko ajan pitää olla puolustusasemissa ja valmiina hyökkäykseen. Se on hirveätä.



Mutta lapsesi takia käy kuitenkin paikoissa, ja itsesi takia olisi hyvä hankkia apua. Sydämestäni toivotan sinulle hyvää elämää.

enkä kaipaa ystäviä.



Lapseni ovat sosiaalisia ja heillä on paljon kavereita, ja kaveruussuhteita vaalitaan.



Se on minusta vaan osa äidin " toimenkuvaan" , jollaisena sen otan. Yksi tämän työn vaatimuksista. Ei siihen tarvitse omaa sydäntään laittaa, eikä pidäkään.

muita vieraita kuin omia aikuisia sukulaisia ja ehkä yksi perheystävän lapsi. Serkkuja ei vielä ole. Toinen lapsistamme on syntynyt heinäkuun loma-aikaan ja toinen jouluna. Eikä ihan naapurustossa ole lapsia. Kieltämättä vanhempi lapsi hiukan suree, kun kaverit pitää synttäreitä, joilla hän käy mutta hänen synttäreilleen ei ole silloin tulijoita. Ehkä tilanne korjaantuu, kun kasvaa isommaksi ja menee kouluun. Kavereita hän saa helposti.



Enkä ole minäkään käynyt missään mammapiireissä. En tosiaan jaksanut vaipanvaihdon lomassa keskustella vielä lisää lasten yövalvomisista ja vaipoista, kaipasin aikuista ajatusmaailmaa...paras kaverini oli ja on edelleen toinen hoitovapaalla ollut isä, jonka kanssa voi jutella kaikesta urheilusta politiikkaan ja siltä väliltä. Mulla on kai sitten epäsosiaalinen luonne, mutta ainoa naispuolinen kaverini on minua 15 vuotta vanhempi.



Ap, pääsiskö lapsesi esim. seurakunnan kerhoon tms. harrastukseen mukaan, jonka kautta löytäisi kavereita? Eihän sinun itsesi tarvitse siellä seurustella, jos et tahdo.

Oli menestys, poika pääsi " sisälle piireihin" . Aluksi poika sanoi ettei halua kutsua kahta tiettyä lasta, synttäreillään tutustui kuitenkin molempiin, ja toisen kanssa on ollut synttäreiden jälkeen " bestis" . Miten olisi esimtarharyhmän tytöt/pojat?

Itse olen myös erakko, enkä jaksa olla toisten äitien kanssa tekemisissä. Lapseni ovatkin päiväkodissa. Saavathan ainakin paremmat lähtökohdat kuin minä.

Jotkut täällä käsittivät niin. Kun kukaan ei tule, tarkoittaa ettei tule aikuisia eikä lapsia. On kuulkaas vähän eri juttu.



Eikä ollut kyse vauvasta ja niitten sosiaalistamisesta vaan jo vanhemmasta koska tarvitsee lohdutusta asialle.

En nyt oikein käsittänyt oliko tässä kysymys siitä, etteivät saavu kutsun saatuaan synttäreille? Jos näin, et voi sille mitään. Meillä lapsella vasta 5-v kaverisynttärit, synttärit juhlittiin aiemmin perhepiirissä. Voitteko kuvitella miten kamalaa ?????? kun lapsesi menee, jos tarve päiväkotiin tai kouluun, jollei jo ole kutsukaa vaan muutama ja pyydä ilmoittamaan tiettyyn päivään mennessä ottavatko kutsun vastaan, jollei viettäkää muutoin mukava erikois synttäri yllätys päivä. Lisäisin vielä, että meidän lapsi ei kärsinyt lainkaan kun ei ollu aiemmin kaverisynttäreitä. Älä ap. välitä kaikesta typeristä kaikkitietävistä kommenteista täällä.