Kun kukaan ei käy lapsen synttäreillä...

Minkä ikäinen lapsi?



Jos tiedät etukäteen ettei tosiaankaan kukaan tule niin keksi jotain muuta synttärijutuksi. Esim. linnanmäki ym joka lapsesta hauskaa.

pieni joten juhlittiin perheen kesken oikein kivat synttärit. Ei mietitty ollenkaan sitä ettei tule vieraita, niin hyvin meni.

Eikö lapsella ainuttakaan kaveria? Käyttekö missään? Päiväkodissa?



Et hemmetti vieköön eristä lastasi ujoutesi takia!

lta kerta kaikkiaan luonnistu sosiaaliset tilanteet! Koko ajan vain mietin, että turhaa se on kun kukaan ei välitä minusta ja minusta paistaa kauas tyhmyys.

Vierailija:

Et hemmetti vieköön eristä lastasi ujoutesi takia!

Pilaat lapsesi tolla menolla ja voi hyvinkin saada saman kohtalon. Nyt mars sinne perhekerhoon. Et mieti siellä itseäsi tai muita ihmisiä vaan menet lapsesi takia. Kyllä aikuisen on siihen pystyttävä. Ota vaikka hyvä kirja mukaan ja lue sitä siellä, jos pelottaa. Lähellä leikkipuistoja?



Hae apua jos sinulla noin pahat henkiset ongelmat. Lapsesi on ansainnut kunnollisen lapsuuden.



Jo on itsekkyys huipussaan!

Valitettavasti kukaan ei tule teitä kotoa hakemaan. Aloitat varovasti, käytte vaikka vaan puistossa. Pikkuhiljaa enemmän ja enemmän aktiviteetteja. Älä ota mitään paineita, että sinusta yhtäkkiä tulisi suupaltti äiti-lapsikerhon keskipiste, riittää että menette vaan mukaan ja lapsi saa seuraa. Itse olen kärsinyt vuosia pahasta paniikkihäiriöstä ja tiedän, että aluksi on vaikeaa, mutta jokainen kerta on aina edellistä helpompi. Älä luovuta!

Vierailija:

Pilaat lapsesi tolla menolla ja voi hyvinkin saada saman kohtalon. Nyt mars sinne perhekerhoon. Et mieti siellä itseäsi tai muita ihmisiä vaan menet lapsesi takia. Kyllä aikuisen on siihen pystyttävä. Ota vaikka hyvä kirja mukaan ja lue sitä siellä, jos pelottaa. Lähellä leikkipuistoja?

Hae apua jos sinulla noin pahat henkiset ongelmat. Lapsesi on ansainnut kunnollisen lapsuuden.

Jo on itsekkyys huipussaan!

Kaikki on varmaan samaa mieltä, että ei tee hyvää lapselle, jos äiti pelkää ihmisiä. Tarvitset siis ammattiapua jotta voit luopua negatiivisista ajatuksistasi.

Mieti myös sitä, että mitä sitten jos joku ajattelee että olet tyhmä. Saahan sitä ajatella kaikenlaista.

Tulet tänne kertomaan, että eristät lapsesi etkä anna hänen kehityyä sosiaalisesti. Haluatko siitä hyvästä päähän taputtamista?



Koitahan ryhditäytyä nainen, itsesääli ja katkeruus huokuvat kauas.



Etkä itse ajattele tekeväsi vahinkoa lapsellesi?



Jos et mihinkään pysty etkä haluakkaan pystyä, laita lapsi hoitoon. Lapsen on saatava kehittyä ikänsä vaatimalla tavalla. Niin sanoo jo lastensuojelulakikin.



Ja minä en ole ilkeä ihminen, suututtaa vaan lapsesi puolesta. Jos asuisit lähistöllä, saisitte meistä seuraa.



Auttakaas nyt joku tätä naista alkuun. Kuka vaan asuisi lähistöllä. Itse asun helsingissä.

Viet sen lapsesi sinne perhekerhoon tmv. paikkaan ja kannustat muiden lasten seuraan. Älä mieti, mitä sinusta ajatellaan vaan ajattele lastasi. Siellä käy taatusti muitakin ujoja äitejä. Vaikka olet ujo ja arka niin käyttäydy muita kohtaan ystävällisesti (eli vastaat jos jotain kysytään, hymyilet, näytät ystävälliseltä) niin hyvin se menee.



Kun sitten lapsesi saa kerhosta kavereita niin rohkeasti kutsut näitä kotiinne leikkimään. Siitä se lähtee.

eikä elämänsä aikana ole juhlinut synttäreitään kuin kerran. Ja lapsi on ihan onnellinen elämäänsä, tosin vouhkaa jatkuvasti " tulevista" synttäreistään...

Minkä ikäinen lapsi? Aika pieni varmaan?



Se, että jo pikkuvauvaa pitää kuskata joka paikkaan on av-mammojen keksimää p***aa. Pitäähän sille joku perustelu keksiä miksi vauva alle 1-vuotiaana viedään hoitoon. Tulee sosiaalinen! Vauva, joka ei ole vielä kunnolla hahmottanut OMAA olemassa oloaan.



Sitä sitten hoetaan ja äiti joka ei käy perhekerhoissa tai vastaavissa pilaa lapsensa elämän... Kun kerran täysin itsekkäistä syistä, omaa laiskuuttaan, on kotiin jäänyt niin vois sitä sitten tehdäkin JOTAIN muuta kuin pilata lapsen elämän... Äidit ovat nykyään niiiiin mahtavia otuksia, että vaikuttavat jopa lapsen luonteeseen ja tempperamenttiin. Ujoutta esim ei oikeasti ole, kaikki on vaan äidin syytä. Puhumattakaan siitä kuinka tärkeää oikeasti on, että meitä on monenlaisia ihmisiä!



Kyllä ne lapsen elämän pilaajat löytyy jostain ihan muualta! Meilläkin on esikoinen ujo ja syy on tietysti se, että ei ole viety tarhaan! Kas kummaa kuitenkin, että toinen lapsi on luonteeltaan ihan erilainen vaikka samoin on kasvatettu ja samoissa paikoissa " pyörinyt" . Me käydään kyllä kerhoissa ja mll-kahviloissa monta kertaa viikossa. Meille se nyt vaan sattuu olemaan paras tapa, mutta en todellakaan kuvittele että se olisi AINOA ja OIKEIN tapa!



Ap, kyllä se lapsi ihan itse solmii ihmissuhteita myöhemminkin. Älä välitä näistä av-mammoista joilla on jonkin sortin sairas tyyli päteä näillä kirjoituksillaan. Voithan sä nyt kesällä kokeilla käydä puistoissa lapsen kanssa? Aloita vaikka jostain isosta kaupungin puistosta. Siellä ei ole niin sisäpiiriporukkaa eikä suuri osa äideistä tunne ollenkaan toisiaan. Ei ole pakko puhua kenellekään. Juttele lapselle, rohkaise sitä menemään keinuun ja hiekkikselle, ei sun ole mikään pakko mennä jauhamaan toisten vanhempien kanssa siitä kuinka kaunis ilma on tai kuinka Nico-Petteri osaa jo sitä tai tätä.



Ja vielä niistä synttäreistä. Turha sinne on väkisin ketään puolituttua kutsua vain siksi, että lapsi saisi isot juhlat. Pitäkään perheen kesken ne juhlat. Ei kannata voivotella ja tehdä isoa numeroa. Kyllä niitä sitten koulussa ehtii luokkakavereita kutsua jne.

Meillä ensimmäiset kaverisyntärit on pidetty 4-vuotiaana ja silloinkin vain pari kaveria. Muuten kyllä leikkivät paljon kavereiden kanssa ja kyläilevät. Oletin siis että ap:n lapsi on vähintään 3 tai jopa 4 vuotta ehkä vanhempikin.



Korjaa ap ihmeessä jos oltiin väärässä.

perhekerhoissa ja äitipiireissä. Toiset vaan tuntevat itsensä ulkopuoliseksi tai homman vähän turhaksi.. Ja siitä huolimatta heidän lapset ovat ihan mukavia.

Vierailija:

Meillä ensimmäiset kaverisyntärit on pidetty 4-vuotiaana ja silloinkin vain pari kaveria. Muuten kyllä leikkivät paljon kavereiden kanssa ja kyläilevät. Oletin siis että ap:n lapsi on vähintään 3 tai jopa 4 vuotta ehkä vanhempikin.

Korjaa ap ihmeessä jos oltiin väärässä.

No hyvä, että sentään 4v:lle jo järjestit. Kyllä ehdottomasti sen ikäinen jo tarvii omat kaveri-bratz-synttärit! :-D

Minulla on koululainen ja sydäntä riipaisin, kun ajattelin, että siellä on nyt joku 6 v ilman mitään lapsi kontakteja. Joten voisitko ap valottaa lapsen ikää - siitä riippuu niin paljon tuo synttäriasiakin. Sillä 1 ja 2 v ei varmasti synttärivieraita samalla lailla kaipaa kuin 6 v.



Poikani oli pienenä tosi ujo, ja ä-l-kerhossa ei juuri uskaltanut sylistä lähteä. Annoin hänen olla rauhassa ujo, vaikka vähän jännitti, että mites se tuosta koulussa menee. Itse olen suupaltti. Ja aivan ihanaa huomata, kuinka koulussa tästä ujosta lapsesta on kehkeytynyt mitä sosiaalisin ja reiluin kaveri. Juuri vietettiin synttärit, joihin kutsuttiin 12 parasta kaveria :) Oli aika hulinat, mutta minusta ihanaa. Jotkut viettää kalliita keilaus-Mäkkäri-synttäreitä joihin raskitaan kutsua vaan pari kolme vierasta. Minä paistoin halvimpia Euroshopper ranskiksia ja koko luokan pojat ja ip-kerhon ja harrastusten kamut pääsivät mukaan. Ohjelmassa oli jalkapallon peluuta pihalla :) (Niin ja kuulin kun pari vierasta puhui keskenään, että ' täällä on tosi hyvät tarjoilut' )



Eli ap, kyllä vielä on toivoa, nyt vaan ihmisten ilmoille. Sun ei tarvii siellä jutella, seurailet vaan sivusta ja vastaat ystävällisesti. Sitten kun tutustut vähän edes yhteen äitiin, on jo paljon helpompaa mennä hänen mukaan. Ja hänen viereen istumaan jne.

kaipaa jo sosiaalisia kontakteja ja kaverisynttärit.



Ja minäkin sain saman kuvan. Että ap:n lapsi on yli kolme, koska kerran asiaa osaa surra.

ja sielläki ollu vasta pari kuukautta. Lapsia kyllä tulee, muttei sellasi joihin olisi itse tutustunu jossain. ei ap

enkä tuntenut ketään naapureita, joten meillä ne 4-vuotissynttärit jäivät todellakin pienimuotoisiksi.