Lue keskustelun säännöt.
Mikä ihme syö parisuhteessa naisen rahat?
10.11.2026 |
Tätä aloin pohtia, sillä olen ystävättären kanssa samassa tilanteessa sillä erotuksella, että hän on naimaton yhden lapsen adoptioäiti ja minä puolestani naimisissa oleva yhden lapsen äiti. Tulotasomme ja koulutuksemme on jokseenkin samaa luokkaa, mutta siinä, missä hän matkustelee lapsensa kanssa ja hemmottelee itseään ja jälkikasvuaan, minä vietän köyhän elämää. Hänellä on paljon itse hankittua omaisuutta, kun taas minä kärvistelen jatkuvassa rahan puutteessa. Olenkin alkanut miettiä, "syökö" mies hyvinvointiani. Parisuhteessamme kun on paljon sellaisia elementtejä, jotka ovat miehelleni prioriteetteja kuten kalapaikkojen perässä mökkeily, jonne lähdemme aina perheenä. Maksan myös suurelta osin taloutemme ruokahankinnat, vaikka mies syö noin 50 prosenttia kaikesta laittamastamme ruuasta. Tunnistatteko muut tätä samaa kuviota? Eli sen sijaan, että parisuhde olisi naiselle taloudellisesti kannattava ratkaisu, se onkin jotain aivan muuta.
Kommentit (466)
Itse huomasin asuessani miehen kanssa että hän kyllä osallistui menoihin sinänsä 50/50. Kävi kaupassa ja osti ihan järkeviä asioita. Kuitenkin huomasin rttä kaikki ei kyllä mene tasan. Asuttiin omalotitalossa ja molemmat kävi töissä. Tulotaso oli suht sama. Eli molemmat kyllä taloudellisesti hyötyi yhdessä asumisesta.
Kuitenkin huomasin että minä olen se koka ajaa vahalla autolla. Eikä ole varaa mihinkään lomareissuihin. Rupesin katsomasn tilannetta suuremmassa mittakasvassa kuin pelkän rahan ehdoilla.
Hyöty konka molemmat yhteiselosta saimme oli siht sama. Mies käytti saamansa hyödyn esim. hienompaan autoon ja minä laitoin hyötyni yhteiseen kotiin. Jolloin mies pääsi hyötymään huomattavasti myös minun hyödystäni. Kesti pitkään että tajusin tämän.
tykkään myös tehdä käsitöitä ja hoitaa puutarhaa. Kasvattaa hyötykasveja salaattia/mansikoita. Eli minun harrastuksista ja kotona käyttämästä ajasta myös mies pääsi jatkuvasti hyötymään.
Summat eivät olleet suuria mutta kuitenkin vaikka villapaita on mielestäni jo varsin hyvä hyöty kun ajattelee mitä sellainen valmiina kaupassa maksaa. Vaikka lankojen hintoja ei laskettaisi mukaan. Mies ei olisi muuten koskaan ostanut niin kallista paitaa.
Rupesin tekemään harrastejuttuja vain omaksi hyödykseni. Niin on elämä paljon mukavampaa. Nun ei toinen halunnut minulle mitään ylimääräistä antaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä sisustusjuoneesta tulee mieleen edellisessä suhteessa syntynyt valtaisi riita, mikä taisi jäädä auki vielä erotessakin. Tiputin touhutessa jonkun vaasin, yhden niistä monista turhista, mitä tasoilla oli. Lakaisin roskan pois asianmukaisesti. Meni pari viikkoa ennenkuin eksä huomasin vaasin kadonneen. Totesin sen pudonneen jokin aika sitten, big deal. Onhan noita edelleen liikaa.
Jumal.. mikä härdelli alkoi! :D Vaasi oli jopa melkein tonnin arvoinen . Mielestäni oli luontevaa kommentoida, että jos joku siitä pöntöstä on maksanut yli kaksikymppiä, pitää miettiä elämäänsä ja valintojaan todella hartaasti. Oletin sen olleen joku perus lahjapönttö hänen elämänsä varrelta.
En ole kyllä koskaan nähnyt, että joku kiintyisi niin turhanpäiväiseen esineeseen niin vakavasti. Siinä pöntössä ei edes koskaan ollut mitään. Kunhan keräsi pölyä tason kulmalla ja näytti rumalta.
Itsellä on kassakaapissa sijoituskultakolikoita. Eivät vie tilaa, ovat arvoltaan enemmän, eivät mene rikki. Ja niitä sentään on kiva joskus katsella akryylikuorissaan. Aitoa kultaa. Laittaa sitten takaisin kassakaappiin turvaan - ja piiloon.
Hajotat naisen omaisuutta ja mietit, miksi olet yksin.
Niinpä. Itsellenikin tuli avioero kun pudotin yhden silloisen vaimoni viinilaseista vahingossa lattialle ja se meni rikki. Nyt hän on ex-vaimoni ja minä elän yksin. Saan toki syyttää tästä vain itseäni, koska en osannut olla varovaisempi. No, elämä opettaa joskus karulla tavalla meitä miehiä.
Tämä se on varmasti syy, että kun käy vahinko. Ilmeisesti jätit vahingossa ostamatta samanlaisen tilalle.
Kuka näille miehille on opettanut et kun parisuhteessa rikkoo toisen omaa sitä ei tarvi mitenkään korvata.
Vierailija kirjoitti:
Mä syön varmasti enemmän kuin vaimo. Mutta mä syön työlounaan kerran viikossa vs vaimo 5x viikossa.
Pitäisikö meidän oikeasti laskea kulut? Kun tili on yhteinen niille kuluille?
Vai jatkettaisko me kuitenkin niin kuin ennenkin, ja tsekattaisiin, että perheellä on ruokaa ja katto pään päällä? Ja ehkä joku kulkuneuvokin jos sellainen tarvitaan?
Ja vaimon lounas menee nimenomaan perheen budjetista?? Meillä töissä ainakin maksetaan epassilla. eli ottaako vaimosi lounaaseen rahat talousravoista. Jos ei ota ja itse syöt eväitä jotka on maksettu yhteiseltä tililtä niin sinä olet se joka syö lounaat töissä vaimon piikkiin. ja kuka ne eväseuuat sinulle tekee??
Vierailija kirjoitti:
Lataa tilitapahtumat pankista ja laske mihin se raha menee, niin selviää. Ei täällä kukaan sitä voi sinulle paremmin kertoa.
Ei ap mitään sellaista tarvitse. Hän on huomannut, että hänen yh-kaverinsa pystyy käymään lomamatkalla, joten sen täytyy olla miehen syytä, ettei ap pääse lomalle.
Vierailija kirjoitti:
En tunnista ilmiötä.Olen mies ja maksan 80 % kuluista.
Minunkin mieheni väittää maksavansa yli puolet perheen kuluista. On todellisuudessa täysin sokea sille, kuinka paljon rahaa kuluu kolmen teinin kuluihin, jotka minä maksan lähes kokonaan. Vaikka niitä kuluja hänelle usein luettelen, tuntuu unohtavan saman tien. Ja maksan siis paljon muutakin mm. puolet lainasta, suurimman osan ruoista jne.
Maksan kaikki ruokaostokset. Kuun lopussa katson tiliotteelta ruokamenot, jaan ne kahdella ja myös vähennän vaimon osuudesta sen verran kuin syön enemmän. Molempien harrastusmenot kunkin omista, autokulut maksan minä, mökin juoksevista kuluista enimmät vaimo ja kaikki loput laskut maksetaan niin että ne menevät suunnilleen tasan.
Ei lapsia suhteessa ja tulot suunnilleen samaa luokkaa. Ei ole vaikeaa, ellei toinen ole synnyinpihi tai muuten yritä vedättää toista.