Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kuka puolustaisi äitiä?

Vierailija
10.11.2026 |

Leena Sorvalin kirja. Lukekaahan te jotka käytte terapiassa puhumassa tiskivuoroista ja saamattomista farkuista.

Kommentit (2003)

Vierailija
1721/2003 |
18.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen nyt lukenut koko kirjan. Olenko ainut tässä ketjussa? 

 

Olen tällä hetkellä vähän sanaton, enkä oikein osaa edes kirjoittaa mitään. 

 

Alkuun vain kirjoittaja vahvisti pelkoni ja osoittautui juuri siksi ihmistyypiksi mitä nämä äidit yleensä ovat. Heitä ei järkytä edes ydinpommi, itsereflektiokyky nolla. 

 

Sitten kirjan edetessä närkästyin lasten puolesta ja myös itseni puolesta koska oli todella hämäävää että kirja on luokiteltu romaaniksi ja se on kuin päiväkirja ja siis nämä ovat todellisia tapahtumia tämän kirjailijan elämästä, joita hän on kertonut myös lehtihaastatteluissa. 

 

Sitten huvitti sellainen ultimaattisen täysin itsekeskeinen osio kirjassa, joka oli kirjailijan omasta elämästä eikä liittynyt lapsiin mitenkään. Hän eli kuin lapsia ei olisi koskaan ollutkaan. 

 

Ja kirjan loppuosa oli täysi pohjanoteeraus ja olen vihainen lasten puolesta enkä juuri nyt pysty oikein kevyellä huumorilla nappaamaan kirjasta mitään. No todettakoon se että äiti kirjoitti sinne kirjaan unen jossa hän rakastui kuningas Olofin kanssa ja sittenhän vertasi itseään neitsyt Mariaan vaikean ja perheelleen vihamielisen lapsen äitinä ja piti Mariaa esiaviollisen seksin raskaannuttamana, vaikka sehän toisaalta kumoaa tämän Neitsyt Marian jo lähtökohtaisesti. 

Vierailija
1722/2003 |
18.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hatunnosto. Minä en pystyisi lukemaan. Siis tuon kuvauksen perusteella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1723/2003 |
18.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sen verran lisään tähän hätään että vielä loppusivuilla kirjailija näkee yksilöterapian kuin oikeudenkäynniksi Missä pitäisi esittää kaikkien asiaan liittyvien henkilöiden näkemykset ja löytää joku yhteinen konsensus tai joku objektiivinen totuus johon kaikkien pitäisi tyytyä eikä ymmärrä lainkaan että terapia on yksilön täysin oma projekti, jossa hänen tavoitteidensa mukaisesti esimerkiksi käsitellään tarpeiden ja rajojen tunnistamista. 

 

Ikään kuin lapsi lähetettäisiin yksin perheterapiaan, missä hänet palautetaan ruotuun, jotta perhe voi taas toimia yksikkönä. 

 

Ja siis siellä kirjassa oli se tässäkin ketjussa mainittu Hesarin artikkeli jos ei nyt ihan kokonaan niin hyvin pitkälti lainattuna. 

Vierailija
1724/2003 |
18.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hatunnosto. Minä en pystyisi lukemaan. Siis tuon kuvauksen perusteella.

Keskustelin siitä tekoälyn kanssa lukiessani, en olisi pystynyt muuten. 

Vierailija
1725/2003 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sen verran lisään tähän hätään että vielä loppusivuilla kirjailija näkee yksilöterapian kuin oikeudenkäynniksi Missä pitäisi esittää kaikkien asiaan liittyvien henkilöiden näkemykset ja löytää joku yhteinen konsensus tai joku objektiivinen totuus johon kaikkien pitäisi tyytyä eikä ymmärrä lainkaan että terapia on yksilön täysin oma projekti, jossa hänen tavoitteidensa mukaisesti esimerkiksi käsitellään tarpeiden ja rajojen tunnistamista. 

 

Ikään kuin lapsi lähetettäisiin yksin perheterapiaan, missä hänet palautetaan ruotuun, jotta perhe voi taas toimia yksikkönä. 

 

Ja siis siellä kirjassa oli se tässäkin ketjussa mainittu Hesarin artikkeli jos ei nyt ihan kokonaan niin hyvin pitkälti lainattuna. 

Ei pelkästään ketjussa mainittu, vaan linkittämällä linkitetty Hesarin artikkeli. Kuinka ollakaan, että "joku" random lukija on tuon artikkelin käynyt kaivamassa ja tuonut tämän ketjun keskusteluun. Ja ihan sattumoisin löytyy tuosta kirjasta, jonka mainostamiseksi koko tämä ketju on tehty. 

Arpa kohtalon on aina arvaamaton, kuten suurten ikäluokkien tykkäämässä tangossa sanotaan. Kuinka ollakaan Hesarin juttuun on lehden graafikko piirtänyt kuvituskuvan naishahmosta, joka on silmälasien mallia myöten kovin samannäköinen kuin kirjailija valokuvissaan.

Vierailija
1726/2003 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hatunnosto. Minä en pystyisi lukemaan. Siis tuon kuvauksen perusteella.

Samoin hatunnosto lukijalle. Kiitos suurtyöstä, kun olet tuohon kirjaan rahasi laittanut, lukenut ja referoinut. Nyt ei muiden tarvitse sitä tehdä. 

Lopputulemana kukaan ei enää puhu tiskeistä ja farkuista vaan narsistiäitien teoista. Ei tarvitse enää syyttää tyttäriä valehtelusta, lavastuksesta, valemuistoista ja mielenvikaisuudesta, koska kirjailija kertoo ja alleviivaa ihan itse, omin sanoin, miten hän on tyttärensä traumat aiheuttanut. 

Eipä voisi ketjun aloittajan riidanhaastoyritys dramaattisemmin ja nolommin epäonnistua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1727/2003 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen verran lisään tähän hätään että vielä loppusivuilla kirjailija näkee yksilöterapian kuin oikeudenkäynniksi Missä pitäisi esittää kaikkien asiaan liittyvien henkilöiden näkemykset ja löytää joku yhteinen konsensus tai joku objektiivinen totuus johon kaikkien pitäisi tyytyä eikä ymmärrä lainkaan että terapia on yksilön täysin oma projekti, jossa hänen tavoitteidensa mukaisesti esimerkiksi käsitellään tarpeiden ja rajojen tunnistamista. 

 

Ikään kuin lapsi lähetettäisiin yksin perheterapiaan, missä hänet palautetaan ruotuun, jotta perhe voi taas toimia yksikkönä. 

 

Ja siis siellä kirjassa oli se tässäkin ketjussa mainittu Hesarin artikkeli jos ei nyt ihan kokonaan niin hyvin pitkälti lainattuna. 

Ei pelkästään ketjussa mainittu, vaan linkittämällä linkitetty Hesarin artikkeli. Kuinka ollakaan, että "joku" random lukija on tuon artikkelin käynyt kaivamassa ja tuonut tämän ketjun keskusteluun. Ja ihan sattumoisin löytyy tuosta kirjasta, jonka mainostamiseksi koko tämä ketju on tehty. 

Arpa kohtalon on aina arvaamaton, kuten suurten ikäluokkien tykkäämässä tangossa sanotaan. Kuinka ollakaan Hesarin juttuun on lehden graafikko piirtänyt kuvituskuvan naishahmosta, joka on silmälasien mallia myöten kovin samannäköinen kuin kirjailija valokuvissaan.

Minä linkitin. Viestissä 249 joku oli kopioinut kirjan esittelytekstin, jossa oli mielestäni suora lainaus Hesarin artikkelista ja nostettiin esille myös psykoterapeutin nimi. Hiukan hämmennyn yhtäläisyydestä, laitoin terapeutin nimen hesarin hakukoneeseen ja juttu löytyi.  Laitoin linkin, siinä ei ole mitään sen kummempaa eli voit unohtaa salaliittoteoriat.

 Ilmeisesti tuo kirjailija oli härskisti lainannut hesarin juttua tekeleeseensä.

Vierailija
1728/2003 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen verran lisään tähän hätään että vielä loppusivuilla kirjailija näkee yksilöterapian kuin oikeudenkäynniksi Missä pitäisi esittää kaikkien asiaan liittyvien henkilöiden näkemykset ja löytää joku yhteinen konsensus tai joku objektiivinen totuus johon kaikkien pitäisi tyytyä eikä ymmärrä lainkaan että terapia on yksilön täysin oma projekti, jossa hänen tavoitteidensa mukaisesti esimerkiksi käsitellään tarpeiden ja rajojen tunnistamista. 

 

Ikään kuin lapsi lähetettäisiin yksin perheterapiaan, missä hänet palautetaan ruotuun, jotta perhe voi taas toimia yksikkönä. 

 

Ja siis siellä kirjassa oli se tässäkin ketjussa mainittu Hesarin artikkeli jos ei nyt ihan kokonaan niin hyvin pitkälti lainattuna. 

Ei pelkästään ketjussa mainittu, vaan linkittämällä linkitetty Hesarin artikkeli. Kuinka ollakaan, että "joku" random lukija on tuon artikkelin käynyt kaivamassa ja tuonut tämän ketjun keskusteluun. Ja ihan sattumoisin löytyy tuosta kirjasta, jonka mainostamiseksi koko tämä ketju on tehty. 

Arpa kohtalon on aina arvaamaton, kuten suurten ikäluokkien tykkäämässä tangossa sanotaan. Kuinka ollakaan Hesarin juttuun on lehden graafikko piirtänyt kuvituskuvan naishahmosta, joka on silmälasien mallia myöten kovin samannäköinen kuin kirjailija valokuvissaan.

Minä linkitin. Viestissä 249 joku oli kopioinut kirjan esittelytekstin, jossa oli mielestäni suora lainaus Hesarin artikkelista ja nostettiin esille myös psykoterapeutin nimi. Hiukan hämmennyn yhtäläisyydestä, laitoin terapeutin nimen hesarin hakukoneeseen ja juttu löytyi.  Laitoin linkin, siinä ei ole mitään sen kummempaa eli voit unohtaa salaliittoteoriat.

 Ilmeisesti tuo kirjailija oli härskisti lainannut hesarin juttua tekeleeseensä.

Hesarin juttu oli "poikkeuksellisesti nimettömänä" julkaistu essee. Artikkelissa haastatellut psykiatri ja terapeutti sattumoisin molemmat toimivat Lahdessa, joka sattumoisin on tämän kirjailijan kotikaupunki. Varmasti on ollut juhlavaa tyttären lukea Hesarin sunnuntaisivuilta omasta arasta asiastaan, vain pinnallisesti maskattuna.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1729/2003 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen verran lisään tähän hätään että vielä loppusivuilla kirjailija näkee yksilöterapian kuin oikeudenkäynniksi Missä pitäisi esittää kaikkien asiaan liittyvien henkilöiden näkemykset ja löytää joku yhteinen konsensus tai joku objektiivinen totuus johon kaikkien pitäisi tyytyä eikä ymmärrä lainkaan että terapia on yksilön täysin oma projekti, jossa hänen tavoitteidensa mukaisesti esimerkiksi käsitellään tarpeiden ja rajojen tunnistamista. 

 

Ikään kuin lapsi lähetettäisiin yksin perheterapiaan, missä hänet palautetaan ruotuun, jotta perhe voi taas toimia yksikkönä. 

 

Ja siis siellä kirjassa oli se tässäkin ketjussa mainittu Hesarin artikkeli jos ei nyt ihan kokonaan niin hyvin pitkälti lainattuna. 

Ei pelkästään ketjussa mainittu, vaan linkittämällä linkitetty Hesarin artikkeli. Kuinka ollakaan, että "joku" random lukija on tuon artikkelin käynyt kaivamassa ja tuonut tämän ketjun keskusteluun. Ja ihan sattumoisin löytyy tuosta kirjasta, jonka mainostamiseksi koko tämä ketju on tehty. 

Arpa kohtalon on aina arvaamaton, kuten suurten ikäluokkien tykkäämässä tangossa sanotaan. Kuinka ollakaan Hesarin juttuun on lehden graafikko piirtänyt kuvituskuvan naishahmosta, joka on silmälasien mallia myöten kovin samannäköinen kuin kirjailija valokuvissaan.

Minä linkitin. Viestissä 249 joku oli kopioinut kirjan esittelytekstin, jossa oli mielestäni suora lainaus Hesarin artikkelista ja nostettiin esille myös psykoterapeutin nimi. Hiukan hämmennyn yhtäläisyydestä, laitoin terapeutin nimen hesarin hakukoneeseen ja juttu löytyi.  Laitoin linkin, siinä ei ole mitään sen kummempaa eli voit unohtaa salaliittoteoriat.

 Ilmeisesti tuo kirjailija oli härskisti lainannut hesarin juttua tekeleeseensä.

Hesarin juttu oli "poikkeuksellisesti nimettömänä" julkaistu essee. Artikkelissa haastatellut psykiatri ja terapeutti sattumoisin molemmat toimivat Lahdessa, joka sattumoisin on tämän kirjailijan kotikaupunki. Varmasti on ollut juhlavaa tyttären lukea Hesarin sunnuntaisivuilta omasta arasta asiastaan, vain pinnallisesti maskattuna.


Et nyt viitsisi valehdella. Psykoterapeutin sivulta: "Vastaanottoni sijaitsee Hyvinkäällä, ja työskentelen myös etäyhteydellä. Työskentelen sujuvasti suomeksi ja englanniksi."

Suoma Saarni työskentelee Tampereen yliopistossa: "Suoma Saarni on psykiatrian professori lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa. Hän tutkii psykoterapiaa ja sen vaikutuskeinoja sekä pyrkii selvittämään, miten psykoterapian saatavuutta voitaisiin Suomessa parantaa. "

Vierailija
1730/2003 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen verran lisään tähän hätään että vielä loppusivuilla kirjailija näkee yksilöterapian kuin oikeudenkäynniksi Missä pitäisi esittää kaikkien asiaan liittyvien henkilöiden näkemykset ja löytää joku yhteinen konsensus tai joku objektiivinen totuus johon kaikkien pitäisi tyytyä eikä ymmärrä lainkaan että terapia on yksilön täysin oma projekti, jossa hänen tavoitteidensa mukaisesti esimerkiksi käsitellään tarpeiden ja rajojen tunnistamista. 

 

Ikään kuin lapsi lähetettäisiin yksin perheterapiaan, missä hänet palautetaan ruotuun, jotta perhe voi taas toimia yksikkönä. 

 

Ja siis siellä kirjassa oli se tässäkin ketjussa mainittu Hesarin artikkeli jos ei nyt ihan kokonaan niin hyvin pitkälti lainattuna. 

Ei pelkästään ketjussa mainittu, vaan linkittämällä linkitetty Hesarin artikkeli. Kuinka ollakaan, että "joku" random lukija on tuon artikkelin käynyt kaivamassa ja tuonut tämän ketjun keskusteluun. Ja ihan sattumoisin löytyy tuosta kirjasta, jonka mainostamiseksi koko tämä ketju on tehty. 

Arpa kohtalon on aina arvaamaton, kuten suurten ikäluokkien tykkäämässä tangossa sanotaan. Kuinka ollakaan Hesarin juttuun on lehden graafikko piirtänyt kuvituskuvan naishahmosta, joka on silmälasien mallia myöten kovin samannäköinen kuin kirjailija valokuvissaan.

Minä linkitin. Viestissä 249 joku oli kopioinut kirjan esittelytekstin, jossa oli mielestäni suora lainaus Hesarin artikkelista ja nostettiin esille myös psykoterapeutin nimi. Hiukan hämmennyn yhtäläisyydestä, laitoin terapeutin nimen hesarin hakukoneeseen ja juttu löytyi.  Laitoin linkin, siinä ei ole mitään sen kummempaa eli voit unohtaa salaliittoteoriat.

 Ilmeisesti tuo kirjailija oli härskisti lainannut hesarin juttua tekeleeseensä.

Hesarin juttu oli "poikkeuksellisesti nimettömänä" julkaistu essee. Artikkelissa haastatellut psykiatri ja terapeutti sattumoisin molemmat toimivat Lahdessa, joka sattumoisin on tämän kirjailijan kotikaupunki. Varmasti on ollut juhlavaa tyttären lukea Hesarin sunnuntaisivuilta omasta arasta asiastaan, vain pinnallisesti maskattuna.


Et nyt viitsisi valehdella. Psykoterapeutin sivulta: "Vastaanottoni sijaitsee Hyvinkäällä, ja työskentelen myös etäyhteydellä. Työskentelen sujuvasti suomeksi ja englanniksi."

Suoma Saarni työskentelee Tampereen yliopistossa: "Suoma Saarni on psykiatrian professori lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa. Hän tutkii psykoterapiaa ja sen vaikutuskeinoja sekä pyrkii selvittämään, miten psykoterapian saatavuutta voitaisiin Suomessa parantaa. "

Prof Saarnin linkedin-profiilin mukaan "Chief physician at Helsinki University Central Hospital and Wellbeing Services county of Päijät-Häme". Eli Lahti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1731/2003 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen verran lisään tähän hätään että vielä loppusivuilla kirjailija näkee yksilöterapian kuin oikeudenkäynniksi Missä pitäisi esittää kaikkien asiaan liittyvien henkilöiden näkemykset ja löytää joku yhteinen konsensus tai joku objektiivinen totuus johon kaikkien pitäisi tyytyä eikä ymmärrä lainkaan että terapia on yksilön täysin oma projekti, jossa hänen tavoitteidensa mukaisesti esimerkiksi käsitellään tarpeiden ja rajojen tunnistamista. 

 

Ikään kuin lapsi lähetettäisiin yksin perheterapiaan, missä hänet palautetaan ruotuun, jotta perhe voi taas toimia yksikkönä. 

 

Ja siis siellä kirjassa oli se tässäkin ketjussa mainittu Hesarin artikkeli jos ei nyt ihan kokonaan niin hyvin pitkälti lainattuna. 

Ei pelkästään ketjussa mainittu, vaan linkittämällä linkitetty Hesarin artikkeli. Kuinka ollakaan, että "joku" random lukija on tuon artikkelin käynyt kaivamassa ja tuonut tämän ketjun keskusteluun. Ja ihan sattumoisin löytyy tuosta kirjasta, jonka mainostamiseksi koko tämä ketju on tehty. 

Arpa kohtalon on aina arvaamaton, kuten suurten ikäluokkien tykkäämässä tangossa sanotaan. Kuinka ollakaan Hesarin juttuun on lehden graafikko piirtänyt kuvituskuvan naishahmosta, joka on silmälasien mallia myöten kovin samannäköinen kuin kirjailija valokuvissaan.

Minä linkitin. Viestissä 249 joku oli kopioinut kirjan esittelytekstin, jossa oli mielestäni suora lainaus Hesarin artikkelista ja nostettiin esille myös psykoterapeutin nimi. Hiukan hämmennyn yhtäläisyydestä, laitoin terapeutin nimen hesarin hakukoneeseen ja juttu löytyi.  Laitoin linkin, siinä ei ole mitään sen kummempaa eli voit unohtaa salaliittoteoriat.

 Ilmeisesti tuo kirjailija oli härskisti lainannut hesarin juttua tekeleeseensä.

Hesarin juttu oli "poikkeuksellisesti nimettömänä" julkaistu essee. Artikkelissa haastatellut psykiatri ja terapeutti sattumoisin molemmat toimivat Lahdessa, joka sattumoisin on tämän kirjailijan kotikaupunki. Varmasti on ollut juhlavaa tyttären lukea Hesarin sunnuntaisivuilta omasta arasta asiastaan, vain pinnallisesti maskattuna.


Et nyt viitsisi valehdella. Psykoterapeutin sivulta: "Vastaanottoni sijaitsee Hyvinkäällä, ja työskentelen myös etäyhteydellä. Työskentelen sujuvasti suomeksi ja englanniksi."

Suoma Saarni työskentelee Tampereen yliopistossa: "Suoma Saarni on psykiatrian professori lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa. Hän tutkii psykoterapiaa ja sen vaikutuskeinoja sekä pyrkii selvittämään, miten psykoterapian saatavuutta voitaisiin Suomessa parantaa. "

Prof Saarnin linkedin-profiilin mukaan "Chief physician at Helsinki University Central Hospital and Wellbeing Services county of Päijät-Häme". Eli Lahti.

Päijät-Hämeen sairaala on koulutuksessa Tampereen yliopiston alla. Sivuvirka opetusylilääkärinä kaiketi.

Luuletko oikeasti, että joku professori ryhtyisi tuhrimaan uraansa kaveeraamalla tuon kirjailijan kanssa?

Vierailija
1732/2003 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun käyn äidin luona en odota häneltä huomiota. Kiinnitän huomioni häneen ja hänen asioihinsa. Hänen elämänsä on jo niin pienentynyt vaikken yritä saada häntä kiinnostumaan asiantuntijuudestani tai puolisoni vastaavasta tai lasten opinnoista. Tai raha-asioistamme. On aika olla lapsi ja on aika olla aikuinen.

Kyllä minä aikuisenakin olen sellaisten ihmisten seurassa, jotka jakavat iloni ja suruni ja mulla on hyvä olla, jakaa ajatuksia jne. Mihin se sulla aikuistuessa on kadonnut? 

Jaa. En ole sen luonteinen että vanhaa ihmistä vaatisin kuuntelemaan omia vaikka työasioitani ja symbolisesti ottamaan syliin, asettautuisin lapseksi.

Vaatisit kuuntelemaan 😅 Joo o, jos äitiäsi joutuu vaatimaan kuuntelemaan, ymmärrän kyllä että olet kasvanut tunnekylmäksi eikä se keskustelu ja tunneyhteys aikuisenakaan toimi. Olen pahoillani puolestasi. 

Tää on kyl järkky ketju. Jos olet yhtään eri mieltä tai kerrot vähänkin erilaisen näkökulman, omasta elämästä!!, olet tunnekylmä ja epäempaattinen. Jotenkin vaikutelma tällaisista tulee kyllä...tadaa...näistä kahdeksasta, jotka kiukkuilee!

Eri

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1733/2003 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tästäkin  keskustelusta jää sellainen jälkimaku ettei lapsella, olipa vaikka jo 50 -60, ole mitään vastuuta omasta elämästään tai että häneltä edes saisi odottaa mitään ymmärrystä vanhempiaan ja heidän silloisia mahdollisuuksiaan kohtaan.

Äiti on synnyttänyt, äiti on vanhempi, hänen tehtävänsä on huomioida lasta ja lapsen tarpeet itsensä unohtaen äiti-myytin tapaan. Vaikka olusi ikää 97.

Kiinnostaisi kuulla miten perustelet sen että lapsen kuuluisi ennemmin ymmärtää vanhempaa, jos vanhempikaan ei osoita ymmärrystä ja empatiaa sille lapselleen? Katsotko vaikka tuossa vähän aiempia kirjoituksia aiheesta? Vaadit sitä mitä et anna itsekään? Sinulle pitäisi tulla ymmärrystä mutta ei mitään mainintaa että haluaisit itsekin ymmärtää lasta. 

Mistä tiedät onko minulla ainutta lasta?

Pidän itseäni aikuisena, en odota äitini kohtelevan minua lapsena. En syyllistä äitiäni jos joku asia elämässäni ei ole kohdallaan.

Muuttuuko viestisi asiasisältö tai sinun pointtisi mihinkään vaikka sinulle ei olisi lasta? Näkökulmasi on joka tapauksessa tuo miten minä sitä selvensin, vaadit sitä siis yleisesti ja vierailta ihmisiltä, ymmärrystä vanhemmilleen, vaikka tilanne ei sinua henkilökohtaisesti koskettaisi. Paitsi koskettaa tietenkin koska viittaat äitiisi. Eli sinä ymmärrät ja annat anteeksi hänelle.  Hienoa, mutta empatiaa et ole jostain syystä onnistunut itsessäsi kasvattamaan. Asia joka yleensä kuitenkin periytyy joten tai sitten sitä voi opetella terapiassa...

Ja vaikka ei äitiään mitenkään tilille vaatisi ja olisi itse aktiivinen asioiden esille ottaja niin joskus elämässä tulee tilanteita joissa asiat tulevat puheeksi ja silloin on vaan sanottava kuten asiat on, eikä se ole vanhemman syyttämistä. Oma äitini on kysellyt joskus asioita, olettanut että muiden ihmisten edessä kiillotan hänen kruunuaan, niin en ole lähtenyt mukaan leikkimään näitä leikkejä, olen sanonut miten olen asian kokenut. Ei, jouluna ei ollut kivaa kun oli kireä ilmapiiri ja materialla kiristettiin ja aattoillan lopuksi tukistettiin koska tuli itku jännityksestä ja pelosta kun piti mennä kännisen joulupukin syliin koska äiti halusi sööttejä kuvia. Enkä siis ole itse näitä esille ottanut vaan äiti on alkanut itse tentata että no mikä muka oli niin paskaa ja mitä hän sitten niin väärin teki niin olen rehellisesti vastannut. Siitä on sitten seurannut sama tuttu virsi miten on ollut huono äiti. Niin, no niin olit ikävä kyllä.

Ja lapsuuden joulut ahdistaa päätä vielä keski-iässä? Ihan varmaan monissa jopa useissa  perheissä on huonoja jouluja ollut mutta muistutetaanko niistä jatkuvasti vanhempia? Kyl kai lasten mieleen jää jos isä tulee ympäri päissään pukkeiltuaan naapurien perheissä tai lahjat iso pettymys. Jos vaikka keski-ikään tultua on itsekin jo töpännyt ja omille lapsilleen luonut ikävän muiston.

Et ole tosiassasi? Miten et ymmärrä mitä toinen sanoo? 

Selkeästi ei halua ymmärtää. Tulee niin mieleen oma äiti tuosta pahantahtoisesta väärin ymmärtämisestä.

Jaa jaa nyt hän on kuin äitisi, koska HÄN ymmärsi väärin. Jep🤦

Vierailija
1734/2003 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos joku pystyy olemaan asiallinen vanhan äitinaä kanssa ja huomiimaan häntä, ei tahdo olla se päätähti jonka asioista puhutaan, jota vanhan äidin pitää huomioida, miksi se saa vastustusta? Tietenkin paljon kiinnostavampia on omat asiat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1735/2003 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun käyn äidin luona en odota häneltä huomiota. Kiinnitän huomioni häneen ja hänen asioihinsa. Hänen elämänsä on jo niin pienentynyt vaikken yritä saada häntä kiinnostumaan asiantuntijuudestani tai puolisoni vastaavasta tai lasten opinnoista. Tai raha-asioistamme. On aika olla lapsi ja on aika olla aikuinen.

Kyllä minä aikuisenakin olen sellaisten ihmisten seurassa, jotka jakavat iloni ja suruni ja mulla on hyvä olla, jakaa ajatuksia jne. Mihin se sulla aikuistuessa on kadonnut? 

Jaa. En ole sen luonteinen että vanhaa ihmistä vaatisin kuuntelemaan omia vaikka työasioitani ja symbolisesti ottamaan syliin, asettautuisin lapseksi.

Vaatisit kuuntelemaan 😅 Joo o, jos äitiäsi joutuu vaatimaan kuuntelemaan, ymmärrän kyllä että olet kasvanut tunnekylmäksi eikä se keskustelu ja tunneyhteys aikuisenakaan toimi. Olen pahoillani puolestasi. 

Tää on kyl järkky ketju. Jos olet yhtään eri mieltä tai kerrot vähänkin erilaisen näkökulman, omasta elämästä!!, olet tunnekylmä ja epäempaattinen. Jotenkin vaikutelma tällaisista tulee kyllä...tadaa...näistä kahdeksasta, jotka kiukkuilee!

Eri

Mutta oliko hän eri mieltä? 

Hänen elämänsä on jo niin pienentynyt vaikken yritä saada häntä kiinnostumaan asiantuntijuudestani tai puolisoni vastaavasta tai lasten opinnoista. Tai raha-asioistamme. On aika olla lapsi ja on aika olla aikuinen.

 

vanhaa ihmistä vaatisin kuuntelemaan omia vaikka työasioitani ja symbolisesti ottamaan syliin, asettautuisin lapseksi.


Kuulostaa enemmän siltä, että hän sanoo toisin toimivien olevan lapsellisia. 
 

Ja jos joku sitten pitää tuota tunnekylmänä, hän on väärässä eikä se sitten olekaan ”eri mieltä olemista”? 

-ohis
 

Vierailija
1736/2003 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hatunnosto. Minä en pystyisi lukemaan. Siis tuon kuvauksen perusteella.

Samoin hatunnosto lukijalle. Kiitos suurtyöstä, kun olet tuohon kirjaan rahasi laittanut, lukenut ja referoinut. Nyt ei muiden tarvitse sitä tehdä. 

Lopputulemana kukaan ei enää puhu tiskeistä ja farkuista vaan narsistiäitien teoista. Ei tarvitse enää syyttää tyttäriä valehtelusta, lavastuksesta, valemuistoista ja mielenvikaisuudesta, koska kirjailija kertoo ja alleviivaa ihan itse, omin sanoin, miten hän on tyttärensä traumat aiheuttanut. 

Eipä voisi ketjun aloittajan riidanhaastoyritys dramaattisemmin ja nolommin epäonnistua.

Aloittaja on kirjoittanut mitä on kirjoittanut. Saanut suuria tunteita pintaan. Kirjailija kirjoittanut mitä kirjoittanut. Kommentoijat kirjoittaneet mitä kukakin. Sellaista se elömä on. Kaikki ei aina mene mielen mukaan  muidenkaan kuin äidin kanssa. 

Vierailija
1737/2003 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos joku pystyy olemaan asiallinen vanhan äitinaä kanssa ja huomiimaan häntä, ei tahdo olla se päätähti jonka asioista puhutaan, jota vanhan äidin pitää huomioida, miksi se saa vastustusta? Tietenkin paljon kiinnostavampia on omat asiat.

Läheisten kanssa vuorovaikutuksessa ollessa ei ole mitään päätähtiä tai huomiosta kilpailua. Minusta on ihan outoa puhua tuossa yhteydessä noista ollenkaan. Eikä se edes ole mitenkään asiallista vaan suoraan sanottuna outoa. 

Vierailija
1738/2003 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaan kun kaikkien pitää olla kuin minä, ajatella kuin minä. Jos ei, kiukustun. En yhtään ole kuin äitini joka määräili muita.

Vierailija
1739/2003 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku pystyy olemaan asiallinen vanhan äitinaä kanssa ja huomiimaan häntä, ei tahdo olla se päätähti jonka asioista puhutaan, jota vanhan äidin pitää huomioida, miksi se saa vastustusta? Tietenkin paljon kiinnostavampia on omat asiat.

Läheisten kanssa vuorovaikutuksessa ollessa ei ole mitään päätähtiä tai huomiosta kilpailua. Minusta on ihan outoa puhua tuossa yhteydessä noista ollenkaan. Eikä se edes ole mitenkään asiallista vaan suoraan sanottuna outoa. 

Ehkä kyse on siitä, että jos on joutunut aina aistimaan mitä voi sanoa tai ei, pokkuroimaan tai luovimaan, sitä on alkanut jo pitää kunnioittamisena tai tapana huomioida. 

Vierailija
1740/2003 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku pystyy olemaan asiallinen vanhan äitinaä kanssa ja huomiimaan häntä, ei tahdo olla se päätähti jonka asioista puhutaan, jota vanhan äidin pitää huomioida, miksi se saa vastustusta? Tietenkin paljon kiinnostavampia on omat asiat.

Läheisten kanssa vuorovaikutuksessa ollessa ei ole mitään päätähtiä tai huomiosta kilpailua. Minusta on ihan outoa puhua tuossa yhteydessä noista ollenkaan. Eikä se edes ole mitenkään asiallista vaan suoraan sanottuna outoa. 

Yleinen valitus:  äitini ei kysele mitään työstäni, asioistamme, lapsistamme eikä aikuisilta lapsiltamme heidän opiskeluistaan. Hän vain puhuu omista asioistaan ja hetkinen, naakoista.

Me emme kiinnosta häntä.