Kuka puolustaisi äitiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa oikeen ärsyttävän huono aloitus. Ihan joka tavalla. Älä please Ap tee enää aloituksia jos et osaa tai jaksa tehdä niitä kunnolla

No nyt raivostuivat kaikki jotka satoja kommentteja ovat täällä äitinsä huonoutta kertoneet.

Minun äitini on pyhimys! Ei tässä ole äideistä kyse vaan sinun huonosta kryptisestä aloituksesta joka vaatisi taustatyötä että sitä voisi kommentoida.

 

Mutta siis halusit ilmeisesti puolustaa huonoja äitejä ja vähätellä heidän huonouttaan koska olet itsekin huono äiti. Näin minä sönkötyksesi tulkitsin

Mitä kryptistä on mainita kirjailija ja kirjan nimi ja kehoittaa lukemaan.

Jotain selkokieltäkö täällä vain ymmärretään?

Eli kyseessä oli vaan kirjavinkki. Jos olisit halunnut tehdä keskustelun aloituksen niin olisit edes muutamalla sanalla referoinut kirjaa. Mutta ei jumalauta mitään. Ei sanaakaan. Vain horinaa farkuista ja tiskeistä.

 

Huonot perhesuhteesi varmaan johtuvat osittain huonosta kommunikoinnistasi 

Aika hyvin on keskustelu alkanut, kun yli tuhat kommenttia kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Maiju Lassila kirjoittanut jotain märepaloista?

En usko. Muistan kyllä nähneeni jossain divarissa ikivanhan kirjan Märepala vuosisatojen saatossa, mutta se oli historiateos ja Maiju Lassila kirjoitti fiktiota.

Kyseessä on kirjailija Leena Sorvalin mittavan omakustanteisen tuotannon varhaisteos. Tämän itsenäinen jatko-osa on Etukenossa elämän päättymiseen : kahdeksankympin ja kuoleman välissä. Kirjailija itse kuvailee tätä ratkiriemukasta veijariromaania näin:

Kirja kertoo 82-vuotiaan kirjailijan yhdestä vuodesta. Häntä oli kierrätetty vuoden päivät perusterveydenhuollon puolella saamatta lähetettä tarkempiin tutkimuksiin. Saatuaan vihdoin diagnoosin sepelvaltimotaudista hän on vuoden aikana kokenut pallolaajennuksen (joka ei mennyt putkeen), kuusi tajuttomuuskohtausta ja joutunut seitsemän kertaa sairaalahoitoon. Hoitojen ja lääkkeiden maksukatot paukkuivat. Saman vuoden aikana on kuusi hänen läheistään menehtynyt ja hän ollut saattamassa heitä haudan poveen tai meren syliin. Kirjoittaja kertoo kokeneensa myös ikäsyrjintää, sitä enemmän mitä ryppyisemmäksi hänen naamansa on muuttunut. Joskus hänestä on tuntunut kuin olisi toisen luokan kansalainen. Hän kysyy, mitätöikö se koko ihmisen, jos joutuu etsimään jotakin sanaa vähän pitempään tai ei osaa oitis käyttää uutta sovellusta?

Luulisi tuon pätkän sitten löytyvän googlaamalla. Eipä löydy. 

Helsingin kirjastojen lainausjärjestelmän Helmetin sivuilta löytyy k.o. teoksen esittelytekstinä.

Ai tuo märepala vai? 

Etukenossa elämän päättymiseen jne.

Niin eli ei tuo märepala, josta kysyttiin. Eli miten se liittyi mihinkään? 

Märepala on mainio allegoria sille tunnekimpulle, jota teos Kuka puolustaisi äitiä käsittelee. Terapiassa istuu vain yksi ihminen, tytär.  Terapeutti kuuntelee ja validoi hänen kokemustaan ja tunteitaan. Kyseessä ei ole puolueeton oikeudenkäynti, jossa äiti pääsisi puolustautumaan tai selittämään omaa uupumustaan, nuoruuttaan tai omia traumojaan. Siksi näkökulma on väistämättä yksipuolinen. Äidille pitää antaa mahdollisuus kertoa oma äidin näkemys. Märepallo on tämä näkemys.

Äiti menköön omaan terapiaan märepallonsa kanssa. 

Tyttären pitää pitää omat märepallonsa ja ruminointinsa siellä omassa terapiassaan. Ainakin jos on yli 30v eli ihan aikuinen.

Niinhän hän pitääkin. 

Ok. Eli ei tee kostoiskuja, käyttäydy aggressivisesti tai ilkeästi, ylitä toisen ihmisen rajoja tai tule latelemaan syytöksiä, niin että syytetyn pitää vain istua nöyrästi hiljaa tai koittaa arvata oikeat vuorosanat. Tämähän on todella hyvä!

Eikä myöskään julkaise 312-sivuista märepalloa omakustannekirjana, jossa normalisoidaan oma marttyyrius ja alleviivataan ainaista auktoriteettiasemaa.

Eihän tytär sitä julkaissut.

Mutta yleisesti ottaen: 70+ v omakustanteet/itse kirjoitetut elämänkerrat taitavat olla yleisesti narsista ryöhnää.

Matematiikan ja hedelmällisyystieteen osaajille: täällä on väitetty, että 84-vuotias kirjailija on hesarin jutun (julkaistu 2023) 30-vuotiaan tytön äiti. Vaikuttaako todennäköiselle?

Jaa jaa. Oliko siinä ikä mainittu? 

Oli. https://www.hs.fi/perhe/art-2000009990694.html

Maksumuuri

Tässä pätkä, esseen kirjoittaja kertoo myöhemmin olleensä nuori 80-luvulla:

"Mutta minäkin olen alkanut kyseenalaistaa asioita. Miten paljon kolmekymppisellä aikuisella on oikeutta kaataa pahaa oloaan vanhempansa päälle ja samalla livetä oman elämänsä vastuusta? Kaiken jo aiemmin kokemamme jälkeen – jolloin esikoiseni näki minut myös särkyneenä ja erittäin haavoittuvassa tilassa – olen tuntenut oloni turvattomaksikin. Mitä ihmisen pitää sietää aikuiselta lapseltaan? Voiko johonkin vetää rajan?"

Ja tuo aiemmin koettu oli tuon esseen mukaan vaikea avioero. Psykoterapeutti Nina Pulkkinen muuten tuossa jutussa sanoo, että vanhemman on vedettävä oma rajansa: kaikkea ei tarvitse ottaa vastaan.

Niin siis tuohan ei ole se hesarin juttu. Milloin tytär katkaisi välit? 

Tuo on hesarin juttu, mistä psykoterapeutti pyykkösen kirjan esittelytekstiin päätynyt sitaatti on. Tällä perusteella palstalla alettiin hallusinoimaan, että kirjailija on tuon hesarin 2023 esseen kirjoittaja

Juuri näin. Palstalla on aloitus, jossa viitataan (kömpelösti) lahtelaisen mummon kirjaan. Aloittaja ketjun kymmenissä viesteissä rääkyy kokemaansa oman keski-ikäisen tyttären syyllistämisen ja "äidinmurhan" kokemusta. 

Joku ketjun kirjoittaja - syystä tai toisesta - linkkasi Hesarin artikkeliin, joka jännittävällä tavalla toistaa lahtelaisen mummon tarinaa.  Hyvin samanlaista tarinaa kuin aloittajan suosittelema kirja. Lisäksi ketjussa on mainittu "osta kirja nyt heti" BoD palvelusta. Näin kirjailija Leena Sorvali saisi rahoja heti.

Nyt näin kun olen tätä lukenut tuntuu että olet joidenkin  lainaukset kirjaesittelystä katsonut että mummo rääkyy.  Ei täällä ainakaan moni ole tilittänyt mitään tyttäristään. Tyttäret kyllä kertoneet mistä ovat lapsuudessa kärsineet.

Mistä muuten näkisit aloittajan kommentit?  Aloituksen huonoksi moittimista  on yrittänyt selitellä.

Mistä näkee kuka kirjoittaa minkäkin kommentin?

Anteeksi, mutta vaan voimistat sitä ajatusta, että kirjailija itse on paikalla. Kuka kyttää kommentteja ja ottaa itseensä ihan jokaisesta, erityisesti niistä, joissa pohditaan henkilökohtaisuutta? 

Satun nyt tässä sängyssä vielä vauvaa selaamaan. Minua kiehtoo harhaisuus. Ja miksi joku ei voi keskustella asiasta vaan kommentoijista,  keksiä heille taustaa koulutusta myöten?

Varmaan voit ottaa tuohon kirjailijaan suoraan yhteyden ja kertoa hänelle mitä mieltä mummusta ja hänen kirjastaan olet? Yhteystiedot löytyy helposti.

Kysy tätä aplta. Miksi hän ei ollut yhteydessä kirjan kirjoittajaan kertoakseen, että onpa hyvä kirja vaan halusi avlla asiasta keskustella? 

-ohis

Miksi yleensä tehdään aloituksia? Äitihaavaiset ovat enemmistöä vauvalla, sijsi tämäkin on näköjään kiinnostanut. 

Aina voi ottaa kirjailijaan yhteyden ja keskustella. Varmaan kiinnostuksesta mielissään 

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011720456.html

Jätän tän vaan tähän. 

-ot

En näe, miten tämä liittyi yhtään mihikään tässä ketjussa, mutta ihan käsittämätön ja järkyttävä juttu. Eikä edes niin kauan sitten, v. 1969 - 2003 Saksassa.

Mä tulkitsin tuon niin, että vastaava asenne paistoi kommentista läpi kuin tuon ajan Saksassa. Mutta mene ja tiedä sitten. 

Poistettu. Äitit ja muut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa oikeen ärsyttävän huono aloitus. Ihan joka tavalla. Älä please Ap tee enää aloituksia jos et osaa tai jaksa tehdä niitä kunnolla

No nyt raivostuivat kaikki jotka satoja kommentteja ovat täällä äitinsä huonoutta kertoneet.

Minun äitini on pyhimys! Ei tässä ole äideistä kyse vaan sinun huonosta kryptisestä aloituksesta joka vaatisi taustatyötä että sitä voisi kommentoida.

 

Mutta siis halusit ilmeisesti puolustaa huonoja äitejä ja vähätellä heidän huonouttaan koska olet itsekin huono äiti. Näin minä sönkötyksesi tulkitsin

Mitä kryptistä on mainita kirjailija ja kirjan nimi ja kehoittaa lukemaan.

Jotain selkokieltäkö täällä vain ymmärretään?

Eli kyseessä oli vaan kirjavinkki. Jos olisit halunnut tehdä keskustelun aloituksen niin olisit edes muutamalla sanalla referoinut kirjaa. Mutta ei jumalauta mitään. Ei sanaakaan. Vain horinaa farkuista ja tiskeistä.

 

Huonot perhesuhteesi varmaan johtuvat osittain huonosta kommunikoinnistasi 

Aika hyvin on keskustelu alkanut, kun yli tuhat kommenttia kuitenkin.

Ekat sivut taisi tosiaan mennä aloituksen kryptisen tarkoituksen selvittämiseen ja ap:lle kuittailuun poikeuksellisen huonosta alustuksesta. 

Sitten päästiin vähän aiheeseen, ehkä näin jo vähän ärtyneinä valmiiksi, ja piakkoin keskustelu näytti ainakin näin hyppelemällä tarkasteltuna olevan paljolti hmmm ..."laadukasta" väittelyä. Sivumäärää on toki jo kertynyt :D  

Mutta löytyykö mitään uutta järkevää sanottavaa itse aiheeseen enää?

Täytyypä huomenna vähän tunnekuormaani äidille keventää. En koskaan ole kertonut miten kamalaa oikeasti oli  kun kävin kielivalinnan, venäjä, keskustan koulua enkä samaa lähikoulua kuin naapuriston lapset. Mitään en ole kielellä tehnyt mutta jostain syystä vanhempani "myivät" sen minulle 80-luvulla. Silloin vain, no, olet iltapäivisin tyttöjen kanssa. Ei se niin mennyt kuitenkaan.

Ovatko he jo tarpeeksi kypsiä nyt ottamaan vastaan miten jäin paitsi lähellä asuvien lasten kaveripiiristä ja koin yksinäisyyttä. Vai vieläkö , ajattelimme parastasi.

Tuollainen aloituksen kirjan marttyyri-äiti ei halua kuulla ja myöntää missä asioissa on mokannut / satuttanut / tehnyt väärin tai huonoja valintoja. Hän ei pysty kohtaamaan sitä, mikä vaikutus näillä on ollut omaan lapseensa. Miksei vaan voi jättää sinne maton alle ja kuvitella pois? Antaa menneiden vaan olla? 

Eiköhän se välien etäännytys tai katkaisu lapsen päätöksellä johdu usein paitsi niistä huonoista ja traumaattisista lapsuuden kokemuksista, niin viimekädessä siitä, ettei vanhempi kykene käsittelemään näitä asioita nyt myöhemmin aikuisen lapsensa kanssa, myös tämän lapsensa kannalta katsottuna, kun se hänelle tulee ajankohtaiseksi. 

Lapsen, oli hän kuinka aikuinen jo tahansa, mitätöinti vanhemman taholta on aina satuttavaa. Varsinkin jos kaava on tuttu jo lapsuudesta, jolloin ei ollut kysyä pitää puoliaan, niin tämä voi olla se viimeinen pisara. Taikka jos muukin kaltoinkohtelu, esim. henkinen väkivalta jatkuu myös edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Täytyypä huomenna vähän tunnekuormaani äidille keventää. En koskaan ole kertonut miten kamalaa oikeasti oli  kun kävin kielivalinnan, venäjä, keskustan koulua enkä samaa lähikoulua kuin naapuriston lapset. Mitään en ole kielellä tehnyt mutta jostain syystä vanhempani "myivät" sen minulle 80-luvulla. Silloin vain, no, olet iltapäivisin tyttöjen kanssa. Ei se niin mennyt kuitenkaan.

Ovatko he jo tarpeeksi kypsiä nyt ottamaan vastaan miten jäin paitsi lähellä asuvien lasten kaveripiiristä ja koin yksinäisyyttä. Vai vieläkö , ajattelimme parastasi.

Kun valinta on tehty, se on vaikuttanut hyvältä. Äitisi ei ole ennustaja, vaan on toiminut sen hetkisen parhaan ymmärryksensä mukaan.

Sillä miten tunnekokemuksistaan kertoo, on suuri merkitys kuulluksi tulemisen kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyypä huomenna vähän tunnekuormaani äidille keventää. En koskaan ole kertonut miten kamalaa oikeasti oli  kun kävin kielivalinnan, venäjä, keskustan koulua enkä samaa lähikoulua kuin naapuriston lapset. Mitään en ole kielellä tehnyt mutta jostain syystä vanhempani "myivät" sen minulle 80-luvulla. Silloin vain, no, olet iltapäivisin tyttöjen kanssa. Ei se niin mennyt kuitenkaan.

Ovatko he jo tarpeeksi kypsiä nyt ottamaan vastaan miten jäin paitsi lähellä asuvien lasten kaveripiiristä ja koin yksinäisyyttä. Vai vieläkö , ajattelimme parastasi.

Kun valinta on tehty, se on vaikuttanut hyvältä. Äitisi ei ole ennustaja, vaan on toiminut sen hetkisen parhaan ymmärryksensä mukaan.

Kuitenkin he voisivat jo asian käsitellä minun kannaltani katsoen eikä vaan hokea miten hyvin olet pärjännyt.  Mitätöineet tunteitani  koko ikäni. Ei mitään katumusta aikaa vievästä koulumatkasta, bussissa seisomisesta, erilaisuuden tunteesta. Huomenna yritän taas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyypä huomenna vähän tunnekuormaani äidille keventää. En koskaan ole kertonut miten kamalaa oikeasti oli  kun kävin kielivalinnan, venäjä, keskustan koulua enkä samaa lähikoulua kuin naapuriston lapset. Mitään en ole kielellä tehnyt mutta jostain syystä vanhempani "myivät" sen minulle 80-luvulla. Silloin vain, no, olet iltapäivisin tyttöjen kanssa. Ei se niin mennyt kuitenkaan.

Ovatko he jo tarpeeksi kypsiä nyt ottamaan vastaan miten jäin paitsi lähellä asuvien lasten kaveripiiristä ja koin yksinäisyyttä. Vai vieläkö , ajattelimme parastasi.

Kun valinta on tehty, se on vaikuttanut hyvältä. Äitisi ei ole ennustaja, vaan on toiminut sen hetkisen parhaan ymmärryksensä mukaan.

Kuitenkin he voisivat jo asian käsitellä minun kannaltani katsoen eikä vaan hokea miten hyvin olet pärjännyt.  Mitätöineet tunteitani  koko ikäni. Ei mitään katumusta aikaa vievästä koulumatkasta, bussissa seisomisesta, erilaisuuden tunteesta. Huomenna yritän taas.

Älä viitsi trollata...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyypä huomenna vähän tunnekuormaani äidille keventää. En koskaan ole kertonut miten kamalaa oikeasti oli  kun kävin kielivalinnan, venäjä, keskustan koulua enkä samaa lähikoulua kuin naapuriston lapset. Mitään en ole kielellä tehnyt mutta jostain syystä vanhempani "myivät" sen minulle 80-luvulla. Silloin vain, no, olet iltapäivisin tyttöjen kanssa. Ei se niin mennyt kuitenkaan.

Ovatko he jo tarpeeksi kypsiä nyt ottamaan vastaan miten jäin paitsi lähellä asuvien lasten kaveripiiristä ja koin yksinäisyyttä. Vai vieläkö , ajattelimme parastasi.

Kun valinta on tehty, se on vaikuttanut hyvältä. Äitisi ei ole ennustaja, vaan on toiminut sen hetkisen parhaan ymmärryksensä mukaan.

Ei vaan toimi kommunistiaatteen sokaisemana.

Ennen Neuvostoliiton hajoamista sinne oli vientiä paljon. Esim vaateteollisuus vai vaatetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa oikeen ärsyttävän huono aloitus. Ihan joka tavalla. Älä please Ap tee enää aloituksia jos et osaa tai jaksa tehdä niitä kunnolla

No nyt raivostuivat kaikki jotka satoja kommentteja ovat täällä äitinsä huonoutta kertoneet.

Minun äitini on pyhimys! Ei tässä ole äideistä kyse vaan sinun huonosta kryptisestä aloituksesta joka vaatisi taustatyötä että sitä voisi kommentoida.

 

Mutta siis halusit ilmeisesti puolustaa huonoja äitejä ja vähätellä heidän huonouttaan koska olet itsekin huono äiti. Näin minä sönkötyksesi tulkitsin

Mitä kryptistä on mainita kirjailija ja kirjan nimi ja kehoittaa lukemaan.

Jotain selkokieltäkö täällä vain ymmärretään?

Eli kyseessä oli vaan kirjavinkki. Jos olisit halunnut tehdä keskustelun aloituksen niin olisit edes muutamalla sanalla referoinut kirjaa. Mutta ei jumalauta mitään. Ei sanaakaan. Vain horinaa farkuista ja tiskeistä.

 

Huonot perhesuhteesi varmaan johtuvat osittain huonosta kommunikoinnistasi 

Aika hyvin on keskustelu alkanut, kun yli tuhat kommenttia kuitenkin.

Ekat sivut taisi tosiaan mennä aloituksen kryptisen tarkoituksen selvittämiseen ja ap:lle kuittailuun poikeuksellisen huonosta alustuksesta. 

Sitten päästiin vähän aiheeseen, ehkä näin jo vähän ärtyneinä valmiiksi, ja piakkoin keskustelu näytti ainakin näin hyppelemällä tarkasteltuna olevan paljolti hmmm ..."laadukasta" väittelyä. Sivumäärää on toki jo kertynyt :D  

Mutta löytyykö mitään uutta järkevää sanottavaa itse aiheeseen enää?

Ei, aloitus herätti paljon ajatuksia ja tunteita. Aihe on niin iso, et pakko sitä pureskella eka, jotta jotain järkevää voisi sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa oikeen ärsyttävän huono aloitus. Ihan joka tavalla. Älä please Ap tee enää aloituksia jos et osaa tai jaksa tehdä niitä kunnolla

No nyt raivostuivat kaikki jotka satoja kommentteja ovat täällä äitinsä huonoutta kertoneet.

Minun äitini on pyhimys! Ei tässä ole äideistä kyse vaan sinun huonosta kryptisestä aloituksesta joka vaatisi taustatyötä että sitä voisi kommentoida.

 

Mutta siis halusit ilmeisesti puolustaa huonoja äitejä ja vähätellä heidän huonouttaan koska olet itsekin huono äiti. Näin minä sönkötyksesi tulkitsin

Mitä kryptistä on mainita kirjailija ja kirjan nimi ja kehoittaa lukemaan.

Jotain selkokieltäkö täällä vain ymmärretään?

Eli kyseessä oli vaan kirjavinkki. Jos olisit halunnut tehdä keskustelun aloituksen niin olisit edes muutamalla sanalla referoinut kirjaa. Mutta ei jumalauta mitään. Ei sanaakaan. Vain horinaa farkuista ja tiskeistä.

 

Huonot perhesuhteesi varmaan johtuvat osittain huonosta kommunikoinnistasi 

Aika hyvin on keskustelu alkanut, kun yli tuhat kommenttia kuitenkin.

Ekat sivut taisi tosiaan mennä aloituksen kryptisen tarkoituksen selvittämiseen ja ap:lle kuittailuun poikeuksellisen huonosta alustuksesta. 

Sitten päästiin vähän aiheeseen, ehkä näin jo vähän ärtyneinä valmiiksi, ja piakkoin keskustelu näytti ainakin näin hyppelemällä tarkasteltuna olevan paljolti hmmm ..."laadukasta" väittelyä. Sivumäärää on toki jo kertynyt :D  

Mutta löytyykö mitään uutta järkevää sanottavaa itse aiheeseen enää?

Ei, aloitus herätti paljon ajatuksia ja tunteita. Aihe on niin iso, et pakko sitä pureskella eka, jotta jotain järkevää voisi sanoa.

Ei löydy uutta sanottavaa. Ja vanhastakin sanottavasta puolet ovat tämän yhden ja saman aloittajan eli katkeran vanhan äidin tilitystä, lähes rajatilaista kyvyttömyyttä ja haluttomuutta nähdä muuta kuin vain oma märepallo asiassa. Paljon ajatuksia ja tunteita, mutta ei kehityskaarta tai kasvua ihmisenä.  

Vierailija kirjoitti:

Ennen Neuvostoliiton hajoamista sinne oli vientiä paljon. Esim vaateteollisuus vai vaatetta.

Monet heikosti koulutetuista 1940-luvulla syntyneistä ihmisistä kääntyivät kommunismiin. Osa käytti kaunistelevaa nimitystä työväenliike, mutta sokeaa Neuvostoliiton ihannointia se oli. Jopa siihen asti vietynä, että lapsi laitettiin venäjää lukemaan, eikä englantia kuten kaverit. Auto piti olla Lada "idänkaupan tukemiseksi", mielellään punainen "aatteen värinen". Taistolaiskommunistit olivat aatteessaan yhtä lujauskoisia ja yksisilmäisiä kuin tämä ketjun aloittaja lastenkasvatuksen suhteen. En yllättyisi jos hänelläkin olisi kommunistitausta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen Neuvostoliiton hajoamista sinne oli vientiä paljon. Esim vaateteollisuus vai vaatetta.

Monet heikosti koulutetuista 1940-luvulla syntyneistä ihmisistä kääntyivät kommunismiin. Osa käytti kaunistelevaa nimitystä työväenliike, mutta sokeaa Neuvostoliiton ihannointia se oli. Jopa siihen asti vietynä, että lapsi laitettiin venäjää lukemaan, eikä englantia kuten kaverit. Auto piti olla Lada "idänkaupan tukemiseksi", mielellään punainen "aatteen värinen". Taistolaiskommunistit olivat aatteessaan yhtä lujauskoisia ja yksisilmäisiä kuin tämä ketjun aloittaja lastenkasvatuksen suhteen. En yllättyisi jos hänelläkin olisi kommunistitausta. 

Venäjän kielen  taitoisia oli vähän. Työpaikkani tuotannosta meni suuri osa Neuvostoliittoon, naisten vaatteita ja miesten vaatteita.

Lada oli myös halvin auto jonka tuo duunarikin pystyi ostamaan uutena. Ja pystyi itse korjaamaan.

Mistä ihmeestä sinä näet aloittajan poliittisen kannan ja lastensa kasvatuksen? Muutaman lauseen lyhyestä avauksesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa oikeen ärsyttävän huono aloitus. Ihan joka tavalla. Älä please Ap tee enää aloituksia jos et osaa tai jaksa tehdä niitä kunnolla

No nyt raivostuivat kaikki jotka satoja kommentteja ovat täällä äitinsä huonoutta kertoneet.

Minun äitini on pyhimys! Ei tässä ole äideistä kyse vaan sinun huonosta kryptisestä aloituksesta joka vaatisi taustatyötä että sitä voisi kommentoida.

 

Mutta siis halusit ilmeisesti puolustaa huonoja äitejä ja vähätellä heidän huonouttaan koska olet itsekin huono äiti. Näin minä sönkötyksesi tulkitsin

Mitä kryptistä on mainita kirjailija ja kirjan nimi ja kehoittaa lukemaan.

Jotain selkokieltäkö täällä vain ymmärretään?

Eli kyseessä oli vaan kirjavinkki. Jos olisit halunnut tehdä keskustelun aloituksen niin olisit edes muutamalla sanalla referoinut kirjaa. Mutta ei jumalauta mitään. Ei sanaakaan. Vain horinaa farkuista ja tiskeistä.

 

Huonot perhesuhteesi varmaan johtuvat osittain huonosta kommunikoinnistasi 

Aika hyvin on keskustelu alkanut, kun yli tuhat kommenttia kuitenkin.

Ekat sivut taisi tosiaan mennä aloituksen kryptisen tarkoituksen selvittämiseen ja ap:lle kuittailuun poikeuksellisen huonosta alustuksesta. 

Sitten päästiin vähän aiheeseen, ehkä näin jo vähän ärtyneinä valmiiksi, ja piakkoin keskustelu näytti ainakin näin hyppelemällä tarkasteltuna olevan paljolti hmmm ..."laadukasta" väittelyä. Sivumäärää on toki jo kertynyt :D  

Mutta löytyykö mitään uutta järkevää sanottavaa itse aiheeseen enää?

Ei, aloitus herätti paljon ajatuksia ja tunteita. Aihe on niin iso, et pakko sitä pureskella eka, jotta jotain järkevää voisi sanoa.

Ei löydy uutta sanottavaa. Ja vanhastakin sanottavasta puolet ovat tämän yhden ja saman aloittajan eli katkeran vanhan äidin tilitystä, lähes rajatilaista kyvyttömyyttä ja haluttomuutta nähdä muuta kuin vain oma märepallo asiassa. Paljon ajatuksia ja tunteita, mutta ei kehityskaarta tai kasvua ihmisenä.  

Olen lukenut koko keskustelun. En näe mitään "vanhan äidin tilityksiä" . Ehkä yks tai kaks, ennemmän lasten kertomuksia äideistään.

Vierailija kirjoitti:

Sillä miten tunnekokemuksistaan kertoo, on suuri merkitys kuulluksi tulemisen kannalta.

Ei sillä kyllä tässä tapauksessa ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa oikeen ärsyttävän huono aloitus. Ihan joka tavalla. Älä please Ap tee enää aloituksia jos et osaa tai jaksa tehdä niitä kunnolla

No nyt raivostuivat kaikki jotka satoja kommentteja ovat täällä äitinsä huonoutta kertoneet.

Minun äitini on pyhimys! Ei tässä ole äideistä kyse vaan sinun huonosta kryptisestä aloituksesta joka vaatisi taustatyötä että sitä voisi kommentoida.

 

Mutta siis halusit ilmeisesti puolustaa huonoja äitejä ja vähätellä heidän huonouttaan koska olet itsekin huono äiti. Näin minä sönkötyksesi tulkitsin

Mitä kryptistä on mainita kirjailija ja kirjan nimi ja kehoittaa lukemaan.

Jotain selkokieltäkö täällä vain ymmärretään?

Eli kyseessä oli vaan kirjavinkki. Jos olisit halunnut tehdä keskustelun aloituksen niin olisit edes muutamalla sanalla referoinut kirjaa. Mutta ei jumalauta mitään. Ei sanaakaan. Vain horinaa farkuista ja tiskeistä.

 

Huonot perhesuhteesi varmaan johtuvat osittain huonosta kommunikoinnistasi 

Aika hyvin on keskustelu alkanut, kun yli tuhat kommenttia kuitenkin.

Ekat sivut taisi tosiaan mennä aloituksen kryptisen tarkoituksen selvittämiseen ja ap:lle kuittailuun poikeuksellisen huonosta alustuksesta. 

Sitten päästiin vähän aiheeseen, ehkä näin jo vähän ärtyneinä valmiiksi, ja piakkoin keskustelu näytti ainakin näin hyppelemällä tarkasteltuna olevan paljolti hmmm ..."laadukasta" väittelyä. Sivumäärää on toki jo kertynyt :D  

Mutta löytyykö mitään uutta järkevää sanottavaa itse aiheeseen enää?

Ei, aloitus herätti paljon ajatuksia ja tunteita. Aihe on niin iso, et pakko sitä pureskella eka, jotta jotain järkevää voisi sanoa.

Ei löydy uutta sanottavaa. Ja vanhastakin sanottavasta puolet ovat tämän yhden ja saman aloittajan eli katkeran vanhan äidin tilitystä, lähes rajatilaista kyvyttömyyttä ja haluttomuutta nähdä muuta kuin vain oma märepallo asiassa. Paljon ajatuksia ja tunteita, mutta ei kehityskaarta tai kasvua ihmisenä.  

Olen lukenut koko keskustelun. En näe mitään "vanhan äidin tilityksiä" . Ehkä yks tai kaks, ennemmän lasten kertomuksia äideistään.

Kaikki ne kommentit, joissa on puhuttu ohi aiheen tai heitelty jotain sarkastista mukaläppää, on niitä vanhan äidin tilityksiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa oikeen ärsyttävän huono aloitus. Ihan joka tavalla. Älä please Ap tee enää aloituksia jos et osaa tai jaksa tehdä niitä kunnolla

No nyt raivostuivat kaikki jotka satoja kommentteja ovat täällä äitinsä huonoutta kertoneet.

Minun äitini on pyhimys! Ei tässä ole äideistä kyse vaan sinun huonosta kryptisestä aloituksesta joka vaatisi taustatyötä että sitä voisi kommentoida.

 

Mutta siis halusit ilmeisesti puolustaa huonoja äitejä ja vähätellä heidän huonouttaan koska olet itsekin huono äiti. Näin minä sönkötyksesi tulkitsin

Mitä kryptistä on mainita kirjailija ja kirjan nimi ja kehoittaa lukemaan.

Jotain selkokieltäkö täällä vain ymmärretään?

Eli kyseessä oli vaan kirjavinkki. Jos olisit halunnut tehdä keskustelun aloituksen niin olisit edes muutamalla sanalla referoinut kirjaa. Mutta ei jumalauta mitään. Ei sanaakaan. Vain horinaa farkuista ja tiskeistä.

 

Huonot perhesuhteesi varmaan johtuvat osittain huonosta kommunikoinnistasi 

Aika hyvin on keskustelu alkanut, kun yli tuhat kommenttia kuitenkin.

Ekat sivut taisi tosiaan mennä aloituksen kryptisen tarkoituksen selvittämiseen ja ap:lle kuittailuun poikeuksellisen huonosta alustuksesta. 

Sitten päästiin vähän aiheeseen, ehkä näin jo vähän ärtyneinä valmiiksi, ja piakkoin keskustelu näytti ainakin näin hyppelemällä tarkasteltuna olevan paljolti hmmm ..."laadukasta" väittelyä. Sivumäärää on toki jo kertynyt :D  

Mutta löytyykö mitään uutta järkevää sanottavaa itse aiheeseen enää?

Ei, aloitus herätti paljon ajatuksia ja tunteita. Aihe on niin iso, et pakko sitä pureskella eka, jotta jotain järkevää voisi sanoa.

Ei löydy uutta sanottavaa. Ja vanhastakin sanottavasta puolet ovat tämän yhden ja saman aloittajan eli katkeran vanhan äidin tilitystä, lähes rajatilaista kyvyttömyyttä ja haluttomuutta nähdä muuta kuin vain oma märepallo asiassa. Paljon ajatuksia ja tunteita, mutta ei kehityskaarta tai kasvua ihmisenä.  

Olen lukenut koko keskustelun. En näe mitään "vanhan äidin tilityksiä" . Ehkä yks tai kaks, ennemmän lasten kertomuksia äideistään.

Kaikki ne kommentit, joissa on puhuttu ohi aiheen tai heitelty jotain sarkastista mukaläppää, on niitä vanhan äidin tilityksiä. 

Täällä siis kaksi kirjoittajaa kirjoittanut yli 1000 kommenttia?