Lue keskustelun säännöt.
Suomessa syötiin viime vuonna keskimäärin 27 kilogrammaa juustoa henkilöä kohden
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ruoka liian kallista, kun luksustuotteet juusto ja suklaa repivät kaikkien aikojen myyntiennätyksiä.
Milloin juustosta on luksustuote tullut? Ei ollut sellainen edes omassa lapsuudessani 70-luvulla.
Kun perskokkareet astui valtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen juustokulttuuri on vähintään noin 800 vuotta vanha kirjallisten todisteiden valossa. On hyvin mahdollista, että juustoa valmistettiin jo paljon aikaisemmin, sillä maidontuotantoa harjoitettiin täällä jo 4500 vuotta sitten. Sen tarkkaa alkamisajankohtaa ei kuitenkaan tunneta.
Ei ole mahdollista kun "näin vaan on".
t.sohvaperse.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen juustokulttuuri on vähintään noin 800 vuotta vanha kirjallisten todisteiden valossa. On hyvin mahdollista, että juustoa valmistettiin jo paljon aikaisemmin, sillä maidontuotantoa harjoitettiin täällä jo 4500 vuotta sitten. Sen tarkkaa alkamisajankohtaa ei kuitenkaan tunneta.
Aivan. Tuo aloituksessa ilmoitettu juuston kulutuksen määrä koskee kuitenkin teollisesti valmistettuja juustoja, ei kotona valmistettuja juustoja, vaikka niillä pitkät perinteet onkin.
Itse olen yrittänyt vähentää, koska siinä on paljon suolaa ja kovaa rasvaa. Verenpaineet ovat olleet koholla jo jonkin aikaa, niin pakko vähentää. Kova rasva kertyy myös suoniin ja sydämessä on ollut outoja tuntemuksia, muljahtelua ja pistoksia, niin pakko vähentää juuston syöntiä ennen kuin kuolen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen juustokulttuuri on vähintään noin 800 vuotta vanha kirjallisten todisteiden valossa. On hyvin mahdollista, että juustoa valmistettiin jo paljon aikaisemmin, sillä maidontuotantoa harjoitettiin täällä jo 4500 vuotta sitten. Sen tarkkaa alkamisajankohtaa ei kuitenkaan tunneta.
Aivan. Tuo aloituksessa ilmoitettu juuston kulutuksen määrä koskee kuitenkin teollisesti valmistettuja juustoja, ei kotona valmistettuja juustoja, vaikka niillä pitkät perinteet onkin.
Ja mistäs sinä tiedät missä niitä on 1000 vuotta sitten tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen juustokulttuuri on vähintään noin 800 vuotta vanha kirjallisten todisteiden valossa. On hyvin mahdollista, että juustoa valmistettiin jo paljon aikaisemmin, sillä maidontuotantoa harjoitettiin täällä jo 4500 vuotta sitten. Sen tarkkaa alkamisajankohtaa ei kuitenkaan tunneta.
Ei ole mahdollista kun "näin vaan on".
t.sohvaperse.
Huokaus. Kukaan ei ole väittänyt, ettei Suomessa ole valmistettu lainkaan juustoa.
Sen sijaan se nyt vaan on niin, että normaaliin suomalaiseen ruokakulttuuriin kypsytetyt juustot eivät ole perinteisesti kuuluneet.
Onhan rikkailla kartanonherroilla ollut jopa kasvihuoneita, joissa on kasvatettu appelsiineja. Ei silti voida sanoa, että Suomessa on perinteisesti viljelty appelsiineja. Sama sen juuston kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen juustokulttuuri on vähintään noin 800 vuotta vanha kirjallisten todisteiden valossa. On hyvin mahdollista, että juustoa valmistettiin jo paljon aikaisemmin, sillä maidontuotantoa harjoitettiin täällä jo 4500 vuotta sitten. Sen tarkkaa alkamisajankohtaa ei kuitenkaan tunneta.
Aivan. Tuo aloituksessa ilmoitettu juuston kulutuksen määrä koskee kuitenkin teollisesti valmistettuja juustoja, ei kotona valmistettuja juustoja, vaikka niillä pitkät perinteet onkin.
Ketään ei kiinnosta sinun teolliset juustosi. Täällä puhutaan suomalaisten juustonkulutuksesta ja sen historiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen juustokulttuuri on vähintään noin 800 vuotta vanha kirjallisten todisteiden valossa. On hyvin mahdollista, että juustoa valmistettiin jo paljon aikaisemmin, sillä maidontuotantoa harjoitettiin täällä jo 4500 vuotta sitten. Sen tarkkaa alkamisajankohtaa ei kuitenkaan tunneta.
Aivan. Tuo aloituksessa ilmoitettu juuston kulutuksen määrä koskee kuitenkin teollisesti valmistettuja juustoja, ei kotona valmistettuja juustoja, vaikka niillä pitkät perinteet onkin.
Ja mistäs sinä tiedät missä niitä on 1000 vuotta sitten tehty.
Oletko kuullut historiantutkimuksesta ja arkeologiasta?
"Sen sijaan se nyt vaan on niin, että normaaliin suomalaiseen ruokakulttuuriin kypsytetyt juustot eivät ole perinteisesti kuuluneet. "
Kyllä ovat. Jo 1500 luvun resptissä juustojen säilyvyyttä parannettiin savustamalla, joka, arvaa mitä, KYPSYTTÄÄ NE! Ja tuo on ainoastaan yksi säilynyt resepti. Ties mitä siellä muissa juustotehtaissa on 1500-luvulla valmistettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen juustokulttuuri on vähintään noin 800 vuotta vanha kirjallisten todisteiden valossa. On hyvin mahdollista, että juustoa valmistettiin jo paljon aikaisemmin, sillä maidontuotantoa harjoitettiin täällä jo 4500 vuotta sitten. Sen tarkkaa alkamisajankohtaa ei kuitenkaan tunneta.
Aivan. Tuo aloituksessa ilmoitettu juuston kulutuksen määrä koskee kuitenkin teollisesti valmistettuja juustoja, ei kotona valmistettuja juustoja, vaikka niillä pitkät perinteet onkin.
Ketään ei kiinnosta sinun teolliset juustosi. Täällä puhutaan suomalaisten juustonkulutuksesta ja sen historiasta.
Aloitus kuitenkin koskee niitä teollisia juustoja.
Toki ketjussa on keskusteltu asiasta laajemminkin.
Mies on 60+ ja söi töissä eväiden muodossa joka viikko 200-300g paketin juustoa. Eikä mitään kevytjuustoa. Hoikka, pitkä ja harrastaa liikuntaa, noh yhtäkkiä olikin sydänoireet ja siinä sivussa mitattiin kolesterolit. Nehän olkin koholla isosti. Ei muuta kuin lääkitys ja eväät uusiksi. Leivän päällä menee nykyisin itsetehtyä tzasikia, kurkkua, välillä leikkelemakkaraa ja harvoin juustosiivut.
Kasvisrasva jossa oliivia. Ei sitä juustoa voi tolkuttomasti kiskoa, huvittaa kun jotkut kertoo " syön joka päivä fetaa" tai muuta tämmöistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arkkipiispa Olaus Magnus kuvailee teoksessaan Historia de gentibus septentrionalibus(1555) suomalaista juustonvalmistusta.
Hänen mukaansa:
Juustoja valmistettiin vuohenmaidosta.
Niitä savustettiin suopursulla.
Savustaminen paransi makua ja säilyvyyttä.
Juustoja voitiin säilyttää jopa vuosia.
Juustoa käytettiin myös verojen maksamiseen.
Vierailija kirjoitti:
"Sen sijaan se nyt vaan on niin, että normaaliin suomalaiseen ruokakulttuuriin kypsytetyt juustot eivät ole perinteisesti kuuluneet. "
Kyllä ovat. Jo 1500 luvun resptissä juustojen säilyvyyttä parannettiin savustamalla, joka, arvaa mitä, KYPSYTTÄÄ NE! Ja tuo on ainoastaan yksi säilynyt resepti. Ties mitä siellä muissa juustotehtaissa on 1500-luvulla valmistettu.
Sori, laitan nyt tekoälyvastauksen, kun et usko minun sanomisiini.
"Kypsytetyt kovat juustot eivät kuuluneet tavallisen suomalaisen perusruokavalioon vuosisatoja sitten. Suomalaisessa ruokakulttuurissa juustolla on pitkät perinteet, mutta arkiruokana suosittiin pitkään aivan toisentyyppisiä maitovalmisteita. [1, 2, 3, 4]
Suomalaisten juustonsyönti vuosisatoja sitten poikkesi nykyisestä seuraavilla tavoilla:
1. Kypsyttämättömät tuorejuustot olivat arkiruokaa
Suomessa maatiloilla valmistettiin perinteisesti kypsyttämättömiä juustoja. Piimäjuustot ja erilaiset hapanmaitotuotteet (kuten viili ja piimä) kuuluivat jokapäiväiseen pöytään. Runsaammin raaka-aineita vaativat munajuustot ja uunissa paistettavat leipäjuustot säästettiin yleensä juhlapyhien herkuiksi. [1, 2, 3]
2. Savustettu vuohenjuusto poikkeuksena
Vanhimmat kirjalliset tiedot suomalaisesta juustonvalmistuksesta ovat peräisin 1550-luvulta historioitsija Olaus Magnuksen teoksista. Hän kehui suomalaista savustettua kutunjuustoa (vuohenmaitojuustoa) jopa italialaisia ja alankomaalaisia paremmaksi. Savustaminen auttoi tuoretta juustoa säilymään pidempään ilman varsinaista kellarikypsytystä. Juusto oli niin arvokasta, että sitä käytettiin Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla veronmaksuun. [1, 2, 3]
3. Keski-Euroopan kypsytetyt juustot tulivat vasta 1850-luvulla
Varsinaisten pitkään kypsytettyjen kovien juustojen, kuten emmentalin, teollinen valmistus alkoi Suomessa vasta vuonna 1856. Tuolloin Sippolan kartanon herra Alexander von Daehn innostui sveitsiläisistä juustoista ja palkkasi maahan sveitsiläisen juustomestari Rudolf Klossnerin. Klossnerin ja muiden sveitsiläisten mestareiden myötä Suomeen syntyi kellarikypsytettyjen tahkojuustojen kulttuuri. Aluksi nämä juustot menivät pääasiassa vientiin Pietarin ja Moskovan hienostokaupunkeihin, eivätkä tavallisen kansan lautasille. [1, 2, 3, 4]
Vasta 1900-luvulla osuusmeijereiden yleistyessä ja erityisesti edam-juuston tuotannon käynnistyttyä kypsytetyistä keltaisista juustoista tuli hiljalleen osa suomalaisten jokapäiväistä leivänpäällistä"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa juuston syöntikin on pirujen hommaa. Ranskassa taas kulinaristista hienoa nautiskelua
Ranskassa syödään maailman eniten juustoa asukasta kohden. Ranskassa kulutetaan voita maailman eniten asukasta kohden. Ranskassa käytetään maailman eniten kovia rasvoja asukasta kohden.
Aika paljon. Itse syön leivänpäällisinä 150g viikossa ( n 8kg vuodessa), ruuanlaitossa (parmesan, mozzarella, mascarpone, Koskenlaskija musta) n 2kg vuodessa ja herkuttelujuustoja n 1kg.
Yhteensä 11kg
Itse en ole syönyt varmaan yhteensä kiloakaan tänä vuonna, joten joku teistä av-mammoista söi 53 kiloa juustoa vuodessa.
(näinhän nää tilastot toimii)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sen sijaan se nyt vaan on niin, että normaaliin suomalaiseen ruokakulttuuriin kypsytetyt juustot eivät ole perinteisesti kuuluneet. "
Kyllä ovat. Jo 1500 luvun resptissä juustojen säilyvyyttä parannettiin savustamalla, joka, arvaa mitä, KYPSYTTÄÄ NE! Ja tuo on ainoastaan yksi säilynyt resepti. Ties mitä siellä muissa juustotehtaissa on 1500-luvulla valmistettu.Sori, laitan nyt tekoälyvastauksen, kun et usko minun sanomisiini.
"Kypsytetyt kovat juustot eivät kuuluneet tavallisen suomalaisen perusruokavalioon vuosisatoja sitten. Suomalaisessa ruokakulttuurissa juustolla on pitkät perinteet, mutta arkiruokana suosittiin pitkään aivan toisentyyppisiä maitovalmisteita. [1, 2, 3, 4]
Suomalaisten juustonsyönti vuosisatoja sitten poikkesi nykyisestä seuraavilla tavoilla:
1. Kypsyttämättömät tuorejuustot olivat arkiruokaa
Suomessa maatiloilla valmistettiin perinteisesti kypsyttämättömiä juustoja. Piimäjuustot ja erilaiset hapanmaitotuotteet (kuten viili ja piimä) kuuluivat jokapäiväiseen pöytään. Runsaammin raaka-aineita vaativat munajuustot ja uunissa paistettavat leipäjuustot säästettiin yleensä juhlapyhien herkuiksi. [1, 2, 3]
2. Savustettu vuohenjuusto poikkeuksena
Vanhimmat kirjalliset tiedot suomalaisesta juustonvalmistuksesta ovat peräisin 1550-luvulta historioitsija Olaus Magnuksen teoksista. Hän kehui suomalaista savustettua kutunjuustoa (vuohenmaitojuustoa) jopa italialaisia ja alankomaalaisia paremmaksi. Savustaminen auttoi tuoretta juustoa säilymään pidempään ilman varsinaista kellarikypsytystä. Juusto oli niin arvokasta, että sitä käytettiin Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla veronmaksuun. [1, 2, 3]
3. Keski-Euroopan kypsytetyt juustot tulivat vasta 1850-luvulla
Varsinaisten pitkään kypsytettyjen kovien juustojen, kuten emmentalin, teollinen valmistus alkoi Suomessa vasta vuonna 1856. Tuolloin Sippolan kartanon herra Alexander von Daehn innostui sveitsiläisistä juustoista ja palkkasi maahan sveitsiläisen juustomestari Rudolf Klossnerin. Klossnerin ja muiden sveitsiläisten mestareiden myötä Suomeen syntyi kellarikypsytettyjen tahkojuustojen kulttuuri. Aluksi nämä juustot menivät pääasiassa vientiin Pietarin ja Moskovan hienostokaupunkeihin, eivätkä tavallisen kansan lautasille. [1, 2, 3, 4]
Vasta 1900-luvulla osuusmeijereiden yleistyessä ja erityisesti edam-juuston tuotannon käynnistyttyä kypsytetyistä keltaisista juustoista tuli hiljalleen osa suomalaisten jokapäiväistä leivänpäällistä"
Suomessa ei siis ollut keskieurooppalaisia kypsytettyjä juustoja kuin vasta 1850 luvulta lähtien koska suomalaisilla oli omat kypsytetyt juustonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sen sijaan se nyt vaan on niin, että normaaliin suomalaiseen ruokakulttuuriin kypsytetyt juustot eivät ole perinteisesti kuuluneet. "
Kyllä ovat. Jo 1500 luvun resptissä juustojen säilyvyyttä parannettiin savustamalla, joka, arvaa mitä, KYPSYTTÄÄ NE! Ja tuo on ainoastaan yksi säilynyt resepti. Ties mitä siellä muissa juustotehtaissa on 1500-luvulla valmistettu.Sori, laitan nyt tekoälyvastauksen, kun et usko minun sanomisiini.
"Kypsytetyt kovat juustot eivät kuuluneet tavallisen suomalaisen perusruokavalioon vuosisatoja sitten. Suomalaisessa ruokakulttuurissa juustolla on pitkät perinteet, mutta arkiruokana suosittiin pitkään aivan toisentyyppisiä maitovalmisteita. [1, 2, 3, 4]
Suomalaisten juustonsyönti vuosisatoja sitten poikkesi nykyisestä seuraavilla tavoilla:
1. Kypsyttämättömät tuorejuustot olivat arkiruokaa
Suomessa maatiloilla valmistettiin perinteisesti kypsyttämättömiä juustoja. Piimäjuustot ja erilaiset hapanmaitotuotteet (kuten viili ja piimä) kuuluivat jokapäiväiseen pöytään. Runsaammin raaka-aineita vaativat munajuustot ja uunissa paistettavat leipäjuustot säästettiin yleensä juhlapyhien herkuiksi. [1, 2, 3]
2. Savustettu vuohenjuusto poikkeuksena
Vanhimmat kirjalliset tiedot suomalaisesta juustonvalmistuksesta ovat peräisin 1550-luvulta historioitsija Olaus Magnuksen teoksista. Hän kehui suomalaista savustettua kutunjuustoa (vuohenmaitojuustoa) jopa italialaisia ja alankomaalaisia paremmaksi. Savustaminen auttoi tuoretta juustoa säilymään pidempään ilman varsinaista kellarikypsytystä. Juusto oli niin arvokasta, että sitä käytettiin Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla veronmaksuun. [1, 2, 3]
3. Keski-Euroopan kypsytetyt juustot tulivat vasta 1850-luvulla
Varsinaisten pitkään kypsytettyjen kovien juustojen, kuten emmentalin, teollinen valmistus alkoi Suomessa vasta vuonna 1856. Tuolloin Sippolan kartanon herra Alexander von Daehn innostui sveitsiläisistä juustoista ja palkkasi maahan sveitsiläisen juustomestari Rudolf Klossnerin. Klossnerin ja muiden sveitsiläisten mestareiden myötä Suomeen syntyi kellarikypsytettyjen tahkojuustojen kulttuuri. Aluksi nämä juustot menivät pääasiassa vientiin Pietarin ja Moskovan hienostokaupunkeihin, eivätkä tavallisen kansan lautasille. [1, 2, 3, 4]
Vasta 1900-luvulla osuusmeijereiden yleistyessä ja erityisesti edam-juuston tuotannon käynnistyttyä kypsytetyistä keltaisista juustoista tuli hiljalleen osa suomalaisten jokapäiväistä leivänpäällistä"
Suomessa ei siis ollut keskieurooppalaisia kypsytettyjä juustoja kuin vasta 1850 luvulta lähtien koska suomalaisilla oli omat kypsytetyt juustonsa.
Mitä tämä sinusta tarkoittaa "Kypsytetyt kovat juustot eivät kuuluneet tavallisen suomalaisen perusruokavalioon vuosisatoja sitten."?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen juustokulttuuri on vähintään noin 800 vuotta vanha kirjallisten todisteiden valossa. On hyvin mahdollista, että juustoa valmistettiin jo paljon aikaisemmin, sillä maidontuotantoa harjoitettiin täällä jo 4500 vuotta sitten. Sen tarkkaa alkamisajankohtaa ei kuitenkaan tunneta.
Aivan. Tuo aloituksessa ilmoitettu juuston kulutuksen määrä koskee kuitenkin teollisesti valmistettuja juustoja, ei kotona valmistettuja juustoja, vaikka niillä pitkät perinteet onkin.
Ketään ei kiinnosta sinun teolliset juustosi. Täällä puhutaan suomalaisten juustonkulutuksesta ja sen historiasta.
Se juustonkulutus mitataan teollisesti valmistetuista juustoista. Et kai sinä höppänä sentään muuta kuvitellut?
Suomalainen juustokulttuuri on vähintään noin 800 vuotta vanha kirjallisten todisteiden valossa. On hyvin mahdollista, että juustoa valmistettiin jo paljon aikaisemmin, sillä maidontuotantoa harjoitettiin täällä jo 4500 vuotta sitten. Sen tarkkaa alkamisajankohtaa ei kuitenkaan tunneta.