Suomessa syötiin viime vuonna keskimäärin 27 kilogrammaa juustoa henkilöä kohden

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Sen sijaan se nyt vaan on niin, että normaaliin suomalaiseen ruokakulttuuriin kypsytetyt juustot eivät ole perinteisesti kuuluneet. "

Kyllä ovat. Jo 1500 luvun resptissä juustojen säilyvyyttä parannettiin savustamalla, joka, arvaa mitä, KYPSYTTÄÄ NE! Ja tuo on ainoastaan yksi säilynyt resepti. Ties mitä siellä muissa juustotehtaissa on 1500-luvulla valmistettu.

Sori, laitan nyt tekoälyvastauksen, kun et usko minun sanomisiini.

"Kypsytetyt kovat juustot eivät kuuluneet tavallisen suomalaisen perusruokavalioon vuosisatoja sitten. Suomalaisessa ruokakulttuurissa juustolla on pitkät perinteet, mutta arkiruokana suosittiin pitkään aivan toisentyyppisiä maitovalmisteita. [1, 2, 3, 4]

Suomalaisten juustonsyönti vuosisatoja sitten poikkesi nykyisestä seuraavilla tavoilla:

1. Kypsyttämättömät tuorejuustot olivat arkiruokaa

Suomessa maatiloilla valmistettiin perinteisesti kypsyttämättömiä juustoja. Piimäjuustot ja erilaiset hapanmaitotuotteet (kuten viili ja piimä) kuuluivat jokapäiväiseen pöytään. Runsaammin raaka-aineita vaativat munajuustot ja uunissa paistettavat leipäjuustot säästettiin yleensä juhlapyhien herkuiksi. [1, 2, 3]

2. Savustettu vuohenjuusto poikkeuksena

Vanhimmat kirjalliset tiedot suomalaisesta juustonvalmistuksesta ovat peräisin 1550-luvulta historioitsija Olaus Magnuksen teoksista. Hän kehui suomalaista savustettua kutunjuustoa (vuohenmaitojuustoa) jopa italialaisia ja alankomaalaisia paremmaksi. Savustaminen auttoi tuoretta juustoa säilymään pidempään ilman varsinaista kellarikypsytystä. Juusto oli niin arvokasta, että sitä käytettiin Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla veronmaksuun. [1, 2, 3]

3. Keski-Euroopan kypsytetyt juustot tulivat vasta 1850-luvulla

Varsinaisten pitkään kypsytettyjen kovien juustojen, kuten emmentalin, teollinen valmistus alkoi Suomessa vasta vuonna 1856. Tuolloin Sippolan kartanon herra Alexander von Daehn innostui sveitsiläisistä juustoista ja palkkasi maahan sveitsiläisen juustomestari Rudolf Klossnerin. Klossnerin ja muiden sveitsiläisten mestareiden myötä Suomeen syntyi kellarikypsytettyjen tahkojuustojen kulttuuri. Aluksi nämä juustot menivät pääasiassa vientiin Pietarin ja Moskovan hienostokaupunkeihin, eivätkä tavallisen kansan lautasille. [1, 2, 3, 4]

Vasta 1900-luvulla osuusmeijereiden yleistyessä ja erityisesti edam-juuston tuotannon käynnistyttyä kypsytetyistä keltaisista juustoista tuli hiljalleen osa suomalaisten jokapäiväistä leivänpäällistä"

Suomessa ei siis ollut keskieurooppalaisia kypsytettyjä juustoja kuin vasta 1850 luvulta lähtien koska suomalaisilla oli omat kypsytetyt juustonsa.

Mitä tämä sinusta tarkoittaa "Kypsytetyt kovat juustot eivät kuuluneet tavallisen suomalaisen perusruokavalioon vuosisatoja sitten."? 

Tekoälyn hallusinointia asettamastasi kysymyksestä johtuen. Piispan kirjassa kun sanotaan selvästi että juustot säilyivät vuosia. Luuletko tosiaan että suomessa on oltu niin tyhmiä ettei täällä olisi osattu tehdä pitkään säilyvää juustoa jos sitä on haluttu tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Suomessa juuston syöntikin on pirujen hommaa. Ranskassa taas kulinaristista hienoa nautiskelua

Suomessa juustonkin syöntikin on pirujen hommaa. Ja kaiken muunkin hyvältä maistuvan ja mielialaa kohottavan ruuan.

Kylmää salaatinlehteä saat puputtaa. Ja välillä raakaa porkkanaa.

Näin ovat punavihreät "ravitsemusasiantuntijat" päättäneet.

Jonkun on täytynyt syödä 54 kiloa. Olitko se sinä ap?

Historiallisissa asiakirjoissa on mainittu Turku jo vuonna 1198. Sinne vietiin
voita, mutta tällä ei myynnin kannalta ollut juuri merkitystä, koska siellä porva-
rit olivat talonpojan kaltaisia. He valmistivat itsekin voita jossakin määrin
omiin tarpeisiinsa. Sen sijaan Tukholma oli ollut jo varhain huomattava kulu-
tuskeskus, ja sinne oli vietävä mm. voita. Myös Tallinnan ja Itämeren itä- ja
etelärannikot olivat suomalaisille talonpoikaispurjehtijoille tarjolla voin ja juus-
ton viemiseksi aina suureen Hansakaupunkiin Lyypekkiin saakka.

Maitotaloustuotteiden kaupalla on ollut huomattavaa ja moninaista merkitystä
Suomelle. Voi oli kaupan välineenä jo ainakin 1200-luvun loppupuolelta lähti-
en. Tuolloin piispa Ragvald I tiettävästi määräsi voin maksuvälineeksi Uuden-
maan ja Varsinais-Suomen asukkaille. Talonpojat maksoivat myös osan ve-
roistaan juustona kruunulle ja kirkolle jo 1200-luvulla. Samoihin aikoihin aina-
kin Ahvenanmaan juustot kelpasivat myös vientiin. Kerrotaan, että suomalainen
juusto oli jopa hyvin kysyttyä tuotetta tuohon aikaan Tukholmassa. 1500-luvun
puolivälissä olivat sekä voi että juusto merkittäviä vientiartikkeleita. Tilastojen
mukaan vuonna 1558 Suomesta lähetettiin voita ulkomaille 109 tonnia.

 

Kuulostaa paljolta. Itse syön max 200g viikossa. Mutta leivälle en juustoa laita, on epäterveellistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Sen sijaan se nyt vaan on niin, että normaaliin suomalaiseen ruokakulttuuriin kypsytetyt juustot eivät ole perinteisesti kuuluneet. "

Kyllä ovat. Jo 1500 luvun resptissä juustojen säilyvyyttä parannettiin savustamalla, joka, arvaa mitä, KYPSYTTÄÄ NE! Ja tuo on ainoastaan yksi säilynyt resepti. Ties mitä siellä muissa juustotehtaissa on 1500-luvulla valmistettu.

Sori, laitan nyt tekoälyvastauksen, kun et usko minun sanomisiini.

"Kypsytetyt kovat juustot eivät kuuluneet tavallisen suomalaisen perusruokavalioon vuosisatoja sitten. Suomalaisessa ruokakulttuurissa juustolla on pitkät perinteet, mutta arkiruokana suosittiin pitkään aivan toisentyyppisiä maitovalmisteita. [1, 2, 3, 4]

Suomalaisten juustonsyönti vuosisatoja sitten poikkesi nykyisestä seuraavilla tavoilla:

1. Kypsyttämättömät tuorejuustot olivat arkiruokaa

Suomessa maatiloilla valmistettiin perinteisesti kypsyttämättömiä juustoja. Piimäjuustot ja erilaiset hapanmaitotuotteet (kuten viili ja piimä) kuuluivat jokapäiväiseen pöytään. Runsaammin raaka-aineita vaativat munajuustot ja uunissa paistettavat leipäjuustot säästettiin yleensä juhlapyhien herkuiksi. [1, 2, 3]

2. Savustettu vuohenjuusto poikkeuksena

Vanhimmat kirjalliset tiedot suomalaisesta juustonvalmistuksesta ovat peräisin 1550-luvulta historioitsija Olaus Magnuksen teoksista. Hän kehui suomalaista savustettua kutunjuustoa (vuohenmaitojuustoa) jopa italialaisia ja alankomaalaisia paremmaksi. Savustaminen auttoi tuoretta juustoa säilymään pidempään ilman varsinaista kellarikypsytystä. Juusto oli niin arvokasta, että sitä käytettiin Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla veronmaksuun. [1, 2, 3]

3. Keski-Euroopan kypsytetyt juustot tulivat vasta 1850-luvulla

Varsinaisten pitkään kypsytettyjen kovien juustojen, kuten emmentalin, teollinen valmistus alkoi Suomessa vasta vuonna 1856. Tuolloin Sippolan kartanon herra Alexander von Daehn innostui sveitsiläisistä juustoista ja palkkasi maahan sveitsiläisen juustomestari Rudolf Klossnerin. Klossnerin ja muiden sveitsiläisten mestareiden myötä Suomeen syntyi kellarikypsytettyjen tahkojuustojen kulttuuri. Aluksi nämä juustot menivät pääasiassa vientiin Pietarin ja Moskovan hienostokaupunkeihin, eivätkä tavallisen kansan lautasille. [1, 2, 3, 4]

Vasta 1900-luvulla osuusmeijereiden yleistyessä ja erityisesti edam-juuston tuotannon käynnistyttyä kypsytetyistä keltaisista juustoista tuli hiljalleen osa suomalaisten jokapäiväistä leivänpäällistä"

Suomessa ei siis ollut keskieurooppalaisia kypsytettyjä juustoja kuin vasta 1850 luvulta lähtien koska suomalaisilla oli omat kypsytetyt juustonsa.

Mitä tämä sinusta tarkoittaa "Kypsytetyt kovat juustot eivät kuuluneet tavallisen suomalaisen perusruokavalioon vuosisatoja sitten."? 

Tekoälyn hallusinointia asettamastasi kysymyksestä johtuen. Piispan kirjassa kun sanotaan selvästi että juustot säilyivät vuosia. Luuletko tosiaan että suomessa on oltu niin tyhmiä ettei täällä olisi osattu tehdä pitkään säilyvää juustoa jos sitä on haluttu tehdä?

Minä en oikeasti tajua, mitä sinä oikein intät. Kun minä en ole missään vaiheessa väittänyt, etteikö Suomessa olisi valmistettu lainkaan mitään kypsytettyjä juustoja. Minä olen puhunut siitä, että ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠perinteiseen suomalaiseen ruokavalioon ei ole kuulunut juurikaan kypsytettyjä juustoja. Ne nyt vaan kertakaikkiaan eivät ole olleet osa kansan perusruokavaliota, vaan täällä maidosta on tehty enemmänkin hapanmaitotuotteita ja tuorejuustoja, ja tietysti sitä voita myyntiin. 

Valion jäsenosuusmeijerit alkoivat seuraavina vuosikymmeninä monipuolistaa
tuotantoaan. Hyvin merkittävänä tuotannonhaarana oli voin lisäksi juuston val-
mistus. Jo vuonna 1925 juuston ulkomaanvienti ylitti kahden miljoonan kilon
rajan. Vastaavasti kotimaankauppa oli runsaat 480 tuhatta kiloa. Vuonna 1937
juuston vienti lähenteli 4,5 miljoonaa kiloa, ja vastaavasti kotimaankauppa oli
noin 1,9 miljoonaa kiloa. Vuonna 1953 juuston vienti oli 8,1 miljoonaa kiloa ja
kotimaankauppa 6 miljoonaa kiloa. Saman vuoden aikana Valion kokonais-
myynti oli 105,7 miljoonaa markkaa (17,8 miljoonaa euroa).

Ja taas siirtyilee tolpat.

Vierailija kirjoitti:

Ja taas siirtyilee tolpat.

Mitkä ihmeen tolpat? Miksi tästä juustokeskustelusta täytyy tehdä joku ihmeen väittely? 

Juustonkulutus on kasvanut Suomessa vuosikymmeniä, kymmenkertaistunut 50-luvusta. Se lienee tässä se juttu. 

Itse syön ihan liikaa juustoa. Aina oon syönyt. Mutta en sit syö mitään muuta herkkuja vai tuo juusto. Pitäisi vaihtaa vegaaniseen juustoon, se vaan niin kallista.

Eikö tuo ole sama lopettaa koko turha juuston puputtaminen jos vaihtoehto on syödä jotain tekojuustoa. Pakko olla sitäpaitsi todella prosessoitu tuote.

Juttu on se että suomessa on syöty juustoa aina, eikä 70-luvulta lähtien.

Vierailija kirjoitti:

Juttu on se että suomessa on syöty juustoa aina, eikä 70-luvulta lähtien.

Sehän nyt on päivänselvää kaikille. Et kai muuta kuvitellut? Siitähän nyt ei kuitenkaan ollut edes kyse, vaikka sinä sitä jostain syystä jäit jankuttamaan.