Saattohoito - mitä tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän asian niin ettei sairautta enää yritetä parantaa, pelkästään oireita lievitetään ja elämänlaatu yritetään muuten pitää mahdollisimman hyvänä.

Palliatiivinen hoito on tuota, taudin kanssa voi elää pitkäänkin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän asian niin ettei sairautta enää yritetä parantaa, pelkästään oireita lievitetään ja elämänlaatu yritetään muuten pitää mahdollisimman hyvänä.

Saattohoidossa lähinnä lääkitään kipuja. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe, jolloin lopetetaan suonensisäinen nesteytys. 

Höpö höpö. Kuten yllä kerron, vanhempani on saattohoitopotilas, mutta on enimmäkseen kotona. Hän asuu itsenäisesti (joskin hoitaja käy päivittäin), syö, peseytyy, käy välillä ulkonakin.

Saattohoito tarkoittaa elämän loppuvaiheen hoitoa, jossa keskitytään täysin kivun ja oireiden lievittämiseen sekä arvokkaan kuoleman turvaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän asian niin ettei sairautta enää yritetä parantaa, pelkästään oireita lievitetään ja elämänlaatu yritetään muuten pitää mahdollisimman hyvänä.

Saattohoidossa lähinnä lääkitään kipuja. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe, jolloin lopetetaan suonensisäinen nesteytys. 

Höpö höpö. Kuten yllä kerron, vanhempani on saattohoitopotilas, mutta on enimmäkseen kotona. Hän asuu itsenäisesti (joskin hoitaja käy päivittäin), syö, peseytyy, käy välillä ulkonakin.

Varmaan aika harvinaista, että saattohoidossa oleva on niin hyvässä kunnossa, että pärjää yksin asuvana ja ulkoilee menemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, varmaan löytäisit haku-toiminnolla saattohoidosta asiallista tietoa esim Tehy-verkkolehden sivuilta.

Varsin erikoinen kommentti kun kyse on toiveista saada kuulla omakohtaisia kokemuksia eikä siitä miten saattohoito määritellään. Minä tiedän itse nämä ja teknisten määritelmien sijaan haluan ihmisten omia kokemuksia enkä määritelmiä ja AI-vastauksia tähän väliin. Jos saattohoitokysymykset eivät koske sinua, niin se on hyvä asia. Toivottavasti tulevaisuudessakaan ihmisten ei tarvitsisi omaisten kuollessa tyytyä hakemaan netistä määritelmiä. Että joo, tiedän mitä saattohoito tarkoittaa, mutta haluan kuulla onko ihmisille tullut väärinymmärryksiä ja omainen on kuollut "yllättäen", koska lääkäri ei ole rohjennut sanoa, että omainen kuolee ehkä parin päivän päästä. 

Jaa. Kyllä meillä lääkäri sanoi ihan suoraan että kun munuaiset lakkaavat toimimasta eikä niille todellakaan ole mitään tehtävissä, hän ei elä enää viikkoakaan. Neljä päivää siihen sitten meni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän asian niin ettei sairautta enää yritetä parantaa, pelkästään oireita lievitetään ja elämänlaatu yritetään muuten pitää mahdollisimman hyvänä.

Saattohoidossa lähinnä lääkitään kipuja. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe, jolloin lopetetaan suonensisäinen nesteytys. 

Höpö höpö. Kuten yllä kerron, vanhempani on saattohoitopotilas, mutta on enimmäkseen kotona. Hän asuu itsenäisesti (joskin hoitaja käy päivittäin), syö, peseytyy, käy välillä ulkonakin.

Varmaan aika harvinaista, että saattohoidossa oleva on niin hyvässä kunnossa, että pärjää yksin asuvana ja ulkoilee menemään.

Riippuu täysin sairaudesta. Siksi koen tarpeelliseksi korjata ihmisten suppeita ja osin vääriä käsityksiä saattohoidon kestosta ja käytännöistä.

Vierailija kirjoitti:

Annetaan vain kipulääkkeitä.

Kipulääkitys nesteytystipan mukana tai kipupumpulla. Suun kostutusta, asentohoitoa. Virtsakatetri, vaippa.

Minä ainakin saattelen hyvin usein vakihoitoni kotiinsa, mutta en ole koskaan kuullut, että sellaista naista kutsuttaisiin saattohoidoksi.

Lääketiede lievittää oireita kun kuolemaa ei voida enää estää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoidot lopetettu ja siinä avustetaan mahdollisimman kivuton poismeno. Kukaan ei valitettavasti saattohoidosta enää kotiudu

Sedaatio on yksi hoitomuoto lopussa.

Suomessa liian harvoin käytössä, miksi vaikeasti sairaan ihmisen pitää kitua ennen kuolemaansa???

Saattohoito kestää tunneista viikkoihin ja joskus, mutta hyvin harvoin, potilas virkistyykin ja saattohoitopäätös jopa puretaan. Saattohoitovaiheessakaan potilaan hoitoa ei todellakaan lopeteta, mutta hoidon painopiste muuttuu. Tärkeintä on, että potilaalla on mahdollisimman hyvä, kivuton olo.

Lääkitystä tarkastellaan hyvin kriittisesti ja usein lopetetaan iso osa suun kautta annettavista lääkkeistä tai jopa kaikki, jos potilas ei pysty enää nielemään. Vitaalien mittaaminen pääsääntöisesti lopetetaan, samoin yleesä suonensisäinen nesteytys. Tätä ei suinkaan tehdä sen vuoksi, että potilas haluttaisiin kuivata hengiltä, vaan siksi, että sisäelimet eivät enää toimi, jolloin neste kertyy elimistöön ja vaikeuttaa potilaan oloa. Suun kautta toki tarjotaan ruokaa ja juomaa, jos potilas pystyy ottamaan. Kannattaa muistaa, että ihminen ei kuole siksi, ettei hän syö, vaan hän ei syö siksi, että hän kuolee. 

Hyvästä perushoidosta eli asentohoidosta, suun kostutuksesta ja kipulääkityksestä huolehditaan. Valitettavasti nykyresussit terveydenhuollossa on vain ajettu niin alas, että kaikki ei aina toteudu niin hyvin kuin hoitajat ja omaisetkin haluaisivat. Ihannetapauksessa joku omaisistakin pystyy olemaan paikalla ja hoitoa toteutetaan yhdessä hänen kanssaan. Tarkoittaen mm. sitä, että omainen saattaa huomata potilaan tarpeen saada lisää kipulääkettä ennen kuin hoitaja on ehtinyt seuraavan kerran käydä potilaan luona. Usein potilaalla on myös käytössä kipupumppu.

Jos potilas tai omaiset haluavat, heillä on mahdollisuus saada myös sairaalapappi käymään. Hänhän ei ole mikään uskon tyrkyttäjä, vaan ihminen jolla on yleensä aikaa enemmän kuin hoitajilla ja hän pystyy tukemaan henkisesti potilasta ja omaisia, vaikka heillä ei olisi uskonnollista elämänkatsomusta.

Jos joku ei vielä tiedä niin kuivuminen on sitä kuolemista ja johtaa parempaan kuolemaan. Ei kuoleva keho kaipaa nestettä, se kertyy vääriin paikkoihin ja aiheuttaa vain tukalaa oloa ja turvotusta. Jos on elämän loppua lähestyvä läheisiä suosittelen lämpimästä katsomaan YouTubesta saattohoitohoitajien kanavia. Auttavat valmistautumaan esim hengityksen muutoksiin ja siihen että tosiaan kuolevaa kehoa ei ole syytä nesteyttää eikä ruokkia. 

Talutetaan hautaan 

Saattohoito on tosiaan mahdollista ihan kotonakin. Mun äidille tehtiin Peijaksen sairaalassa lopulta saattohoitopäätös ja äiti kotiutettin. Asui siis isän kanssa. Äiti oli jo täysin muistisairas ja vuodepotilas. Kaikki muut lääkitykset lopetettiin paitsi kipulääkitys. Hyvinvointialueen kotisairaala oli käytettävissä 24/7. Kotihoito kävi vaihtamassa vaipat pari kertaa päivässä. Suihkuun tms ei enää yritettykään viedä. Ei yritetty syöttää eikä juottaa enää, jos äiti ei halunnut. Joskus vähän halusi alussa vettä tai - koska oli vappu - pienen tilkan simaa. Ruokaa ei enää  halunnut. Suuta kostutettiin ja huulia rasvattiin. Morfiinikin oli valmiiksi pienissä ruiskuissa ja sitä vaan sitten annettiin alahuulen ja alahampaiden väliin, josta se imeytyi itsekseen eikä tarvinnut siis potilaan kyetä enää edes nielaisemaan. Tämän siis pystyi antamaan omaisetkin.  3 viikkoa kesti ja sitten yhtenä aamuna äiti ei enää herännyt. Isä soitti sitten kotisairaalaan ja sieltä tuli lääkäri toteamaan kuoleman ja muutamaa tuntia myöhemmin kotisairaalan järjestämä hautaustoimisto tuli hakemaan ruumiin pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Annetaan vain kipulääkkeitä.

Niinpä. Toivottavasti toki muutakin.

 

Mutta miten ymmärrätte, että kuinka kauan?  Onko joku kuullut, että omainen olisi siirretty saattohoitoon muttei olisi selitetty mitä tarkoittaa ja omainen sitten kuollut "yllättäen"? 

Ne on varmaan ne samat yllättyneet, mitkä "yllättyvät" että 94 vuotias mummo tai pappa kuolee "yllättäen": Yhtään ei osannut odottaa. :D

Yllätys yllätys etteivät vauvalaiset ymmärrä, 94-vuotias voi olla vielä ihan virkeä, vai pitäisikö päästää päiviltä kaikki yli 90 yli-ikäisinä, semmoinen naureskelun aihe.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Saattohoito on tosiaan mahdollista ihan kotonakin. Mun äidille tehtiin Peijaksen sairaalassa lopulta saattohoitopäätös ja äiti kotiutettin. Asui siis isän kanssa. Äiti oli jo täysin muistisairas ja vuodepotilas. Kaikki muut lääkitykset lopetettiin paitsi kipulääkitys. Hyvinvointialueen kotisairaala oli käytettävissä 24/7. Kotihoito kävi vaihtamassa vaipat pari kertaa päivässä. Suihkuun tms ei enää yritettykään viedä. Ei yritetty syöttää eikä juottaa enää, jos äiti ei halunnut. Joskus vähän halusi alussa vettä tai - koska oli vappu - pienen tilkan simaa. Ruokaa ei enää  halunnut. Suuta kostutettiin ja huulia rasvattiin. Morfiinikin oli valmiiksi pienissä ruiskuissa ja sitä vaan sitten annettiin alahuulen ja alahampaiden väliin, josta se imeytyi itsekseen eikä tarvinnut siis potilaan kyetä enää edes nielaisemaan. Tämän siis pystyi antamaan omaisetkin.  3 viikkoa kesti ja sitten yhtenä aamuna äiti ei enää herännyt. Isä soitti sitten kotisairaalaan ja sieltä tuli lääkäri toteamaan kuoleman ja muutamaa tuntia myöhemmin kotisairaalan järjestämä hautaustoimisto tuli hakemaan ruumiin pois. 

Jos saan kysyä kauanko kesti muistisairausdiagnoosista kuolemaan? Omalla vanhemmalla jokin aika sitten diagnosoitu.

Vierailija kirjoitti:

Äitini oli ensin tavallisella osastolla ja kun munuaiset lakkasivat toimimasta, neljä päivää saattohoito-osastolla. Ero oli se, että saattohoidossa hänellä oli oma huone ja hän sai morfiinia. Muuten sama meininki kuin aiemminkin. Olin hänen luonaan kaikki päivät ja hoitajia ei näkynyt tuntikausiin. Eikä se johtunut siitä, että he olisivat tienneet minun olevan siellä, koska usein yllättyivät minun läsnäolostani kun tulivat huoneeseen.

Ystäväni oli kimppahuoneessa, hoitajat ramppasi kyllä kun kellosta soitti ja maksimilääkkeet meni ja vasta kun kunto romahti niin sai oman huoneen, jossa oli 1,5vrk.

Vierailija kirjoitti:

Saattohoito kestää tunneista viikkoihin ja joskus, mutta hyvin harvoin, potilas virkistyykin ja saattohoitopäätös jopa puretaan. Saattohoitovaiheessakaan potilaan hoitoa ei todellakaan lopeteta, mutta hoidon painopiste muuttuu. Tärkeintä on, että potilaalla on mahdollisimman hyvä, kivuton olo.

Lääkitystä tarkastellaan hyvin kriittisesti ja usein lopetetaan iso osa suun kautta annettavista lääkkeistä tai jopa kaikki, jos potilas ei pysty enää nielemään. Vitaalien mittaaminen pääsääntöisesti lopetetaan, samoin yleesä suonensisäinen nesteytys. Tätä ei suinkaan tehdä sen vuoksi, että potilas haluttaisiin kuivata hengiltä, vaan siksi, että sisäelimet eivät enää toimi, jolloin neste kertyy elimistöön ja vaikeuttaa potilaan oloa. Suun kautta toki tarjotaan ruokaa ja juomaa, jos potilas pystyy ottamaan. Kannattaa muistaa, että ihminen ei kuole siksi, ettei hän syö, vaan hän ei syö siksi, että hän kuolee. 

Hyvästä perushoidosta eli asentohoidosta, suun kostutuksesta ja kipulääkityksestä huolehditaan. Valitettavasti nykyresussit terveydenhuollossa on vain ajettu niin alas, että kaikki ei aina toteudu niin hyvin kuin hoitajat ja omaisetkin haluaisivat. Ihannetapauksessa joku omaisistakin pystyy olemaan paikalla ja hoitoa toteutetaan yhdessä hänen kanssaan. Tarkoittaen mm. sitä, että omainen saattaa huomata potilaan tarpeen saada lisää kipulääkettä ennen kuin hoitaja on ehtinyt seuraavan kerran käydä potilaan luona. Usein potilaalla on myös käytössä kipupumppu.

Jos potilas tai omaiset haluavat, heillä on mahdollisuus saada myös sairaalapappi käymään. Hänhän ei ole mikään uskon tyrkyttäjä, vaan ihminen jolla on yleensä aikaa enemmän kuin hoitajilla ja hän pystyy tukemaan henkisesti potilasta ja omaisia, vaikka heillä ei olisi uskonnollista elämänkatsomusta.

Minä kommunikoin kuolemaa tekevän omaiseni kanssa niin että hän vastasi silmiä räpäyttämällä kyllä (kaksi kertaa) tai ei (kerran) kun ei jaksanut enää puhua, näin ilmaisi myös kipulääkityksen tarpeen kun itse olin jo huomannut että nyt alkaa liikehtiä levottomammin ja olin jo lähdössä sanomaan kansliaan hoitajille. Hän oli ihan skarppi loppuun asti, tunsi itse sen kun kuoleman hetki oli tulossa ja sai sanottua paikalla olevan omaisen nimen niin että tämä ymmärsi heti että nyt se tapahtuu. Itse ehdin soiton saatuani parin kilometrin päästä paikalle niin että sain vielä jättää jäähyväiset ja niin hän kuoli rauhallisesti kädestäni kiinni pitäen.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Saattohoito on tosiaan mahdollista ihan kotonakin. Mun äidille tehtiin Peijaksen sairaalassa lopulta saattohoitopäätös ja äiti kotiutettin. Asui siis isän kanssa. Äiti oli jo täysin muistisairas ja vuodepotilas. Kaikki muut lääkitykset lopetettiin paitsi kipulääkitys. Hyvinvointialueen kotisairaala oli käytettävissä 24/7. Kotihoito kävi vaihtamassa vaipat pari kertaa päivässä. Suihkuun tms ei enää yritettykään viedä. Ei yritetty syöttää eikä juottaa enää, jos äiti ei halunnut. Joskus vähän halusi alussa vettä tai - koska oli vappu - pienen tilkan simaa. Ruokaa ei enää  halunnut. Suuta kostutettiin ja huulia rasvattiin. Morfiinikin oli valmiiksi pienissä ruiskuissa ja sitä vaan sitten annettiin alahuulen ja alahampaiden väliin, josta se imeytyi itsekseen eikä tarvinnut siis potilaan kyetä enää edes nielaisemaan. Tämän siis pystyi antamaan omaisetkin.  3 viikkoa kesti ja sitten yhtenä aamuna äiti ei enää herännyt. Isä soitti sitten kotisairaalaan ja sieltä tuli lääkäri toteamaan kuoleman ja muutamaa tuntia myöhemmin kotisairaalan järjestämä hautaustoimisto tuli hakemaan ruumiin pois. 

Jos saan kysyä kauanko kesti muistisairausdiagnoosista kuolemaan? Omalla vanhemmalla jokin aika sitten diagnosoitu.

Diagnoosista vähän yli 3 vuotta. Äidin muistisairaus alkoi kuitenkin oireilla  jo ennen diagnoosin saamista. 

Saattohoito on esim. sitä että saatat lapsesi hammashoitolaan.