No niin, mitäs mieltä me ollaan näistä peruskoulun tasokokeista?

Pistetään rikkaille ja köyhille omat koulut. Amerikan malliin. Raha ratkaisee että saatko kunnon opetusta vai et.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosisadan vaihteessa oli tasokokeita ysiluokan lopussa. Tyttäreni sai valtakunnallisessa matematiikan kokeessa numeroa paremman tuloksen (9) kuin perustodistuksessa. Mitä haittaa tuosta voi olla? Eikä todellakaan huippukoulusta. 

Mun lapseni on nyt yhdeksännellä luokalla, ja keväällä on hänelläkin valtakunnalliset kokeet. Nyt tässä ajetaan uutta, päällekkäistä järjestelmää. Ilmeisesti koulusektorilla on liikaa rahaa päättäjien mielestä.

Eikös pisa kokeet tehdä oliko 3 vuoden välein?

Ei meillä ole tehneet koskaan 

Tehdään ne 3 vuoden välein. Mutta ei kaikissa kouluissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosisadan vaihteessa oli tasokokeita ysiluokan lopussa. Tyttäreni sai valtakunnallisessa matematiikan kokeessa numeroa paremman tuloksen (9) kuin perustodistuksessa. Mitä haittaa tuosta voi olla? Eikä todellakaan huippukoulusta. 

Mun lapseni on nyt yhdeksännellä luokalla, ja keväällä on hänelläkin valtakunnalliset kokeet. Nyt tässä ajetaan uutta, päällekkäistä järjestelmää. Ilmeisesti koulusektorilla on liikaa rahaa päättäjien mielestä.

Eikös pisa kokeet tehdä oliko 3 vuoden välein?

Ei meillä ole tehneet koskaan 

Tehdään ne 3 vuoden välein. Mutta ei kaikissa kouluissa.

Oppilaatkin valitaan erikseen sieltä 15 vuotiaista. :D varmaan luotettavaa tietoa antaa.

EI mikään koe ole koskaan kaikille tasapuolinen.

Jos nyt kaikenlaisia nepsyjä puoli luokkaa,ne varmaan pärjää huonosti,vaikka osais kaikki asiat .

Ei maantiedossa, biologiassa, historiassa jne. arvioida luku- ja kirjoitustaitoa, vaan maantiedon, biologian, historian jne. osaamista. Ei se tietty ihan irrallistakaan ole, mutta noin pääperiaatteena.

Mä en ymmärrä, miksi me järjestetään nyt jotain taoskoehimmeliä, kun paljon fiksumpaa olisi tuoda konkretiaa arvioimiseen. Mun mielestä monessa aineessa arviointikriteerit ja ihan ne opetuksen sisällötkin on tosi epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia. Jos opettajilla olisi jotain valtakunnallisia, virallisia esimerkkejä ja konkreettisia vaatimuksia, joihin perustaa arvio, olisi paljon helpompi arvioida samalla tavalla kuin jonkun muun kunnan opettajan. Nyt mulla lukee arviointkriteereissä sellaisia asioita kuin "Oppilas osaa tehdä havaintoja joistakin englannin kielen säännönmukaisuuksista." tai "Oppilas pystyy 
viestimään, osallistumaan keskusteluihin ja ilmaisemaan mielipiteitään melko vaivattomasti jokapäiväisissä
viestintätilanteissa." enkä ymmärrä, miten tällä tavalla ilmaistuilla kriteereillä on tarkoitus jotenkin johdonmukaisesti kautta maan arvioida kielitaitoa.

En ymmärrä miksi joku tuota vastustaisi. Voi olla, että se ei ratkaise ongelmia jos tuloksia ei osata tulkita oikein, mutta eihän lisätiedoista mitään haittaakaan ole. Nykyinen malli on todettu toimimattomaksi, joten jotain dataa olisi hyvä saada, että voitaisiin analysoida missä ongelmat on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien virat pitäisi olla esim. 5 vuotta kerrallaan. Työn (opetuksen) laatua seurattaisiin jollain mittareilla. Mittaus opetusryhmälle opetuksen alkaessa ja tietyn ajan kuluttua, pitäisi havaita oppimista. Virkaa ei jatkettaisi ihan rapatuloksilla. Saataisiin ryhtiä kouluun.

T. Ope itsekin

Onhan noissa olemassa koeaika. Opettajana ymmärrät varmaan, että opetuksen laadun mittaaminen oppimistulosten pohjalta on varsin hölmöä. 

Kirjoittaja on opettajana varmasti nähnyt niitä opettajana toimivia, joitten työstä ei mainittavia tuloksia synny. Koeaika on yleensä 6 kk ja sillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Opettajia on vaikka minkälaisia ja jokaisella on käsityksensä opettamisesta, kun tulosvastuuta ei ole. 

No tasokokeiden perusteella voidaan sitten antaa niistä huonosti pärjääville oppilaille lisäopetusta ja samoin keskimääräistä heikommille kouluille lisäresursseja eli rahaa lisäopetusta varten. Vai johtaako tasokokeet vain siihen, että jos pärjää niissä huonosti jo peruskoulussa, leimataan loppuiäkseen toivottomaksi tapaukseksi?

Erittäin hyvä. Siinähän sitten nähdään ketkä osaavat ja ketkä eivät. Ei jää selityksille varaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosisadan vaihteessa oli tasokokeita ysiluokan lopussa. Tyttäreni sai valtakunnallisessa matematiikan kokeessa numeroa paremman tuloksen (9) kuin perustodistuksessa. Mitä haittaa tuosta voi olla? Eikä todellakaan huippukoulusta. 

Mun lapseni on nyt yhdeksännellä luokalla, ja keväällä on hänelläkin valtakunnalliset kokeet. Nyt tässä ajetaan uutta, päällekkäistä järjestelmää. Ilmeisesti koulusektorilla on liikaa rahaa päättäjien mielestä.

Eikös pisa kokeet tehdä oliko 3 vuoden välein?

Pisa-kokeen tekevät 15-vuotiaat, valtakunnalliset kokeet pidetään yhdeksännen keväällä, jolloin osa oppilaista on 16. Pisa-kokeissa tutkitaan OECD-maita, valtakunnalliset pidetään nimensä mukaisesti Suomen valtakunnassa.
Onkohan kansanedustajien tietämys asiasta samalla tasolla kuin kansan, kun pitää vielä lisäksi saada lisää kokeita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosisadan vaihteessa oli tasokokeita ysiluokan lopussa. Tyttäreni sai valtakunnallisessa matematiikan kokeessa numeroa paremman tuloksen (9) kuin perustodistuksessa. Mitä haittaa tuosta voi olla? Eikä todellakaan huippukoulusta. 

Mun lapseni on nyt yhdeksännellä luokalla, ja keväällä on hänelläkin valtakunnalliset kokeet. Nyt tässä ajetaan uutta, päällekkäistä järjestelmää. Ilmeisesti koulusektorilla on liikaa rahaa päättäjien mielestä.

Eikös pisa kokeet tehdä oliko 3 vuoden välein?

Pisa-kokeen tekevät 15-vuotiaat, valtakunnalliset kokeet pidetään yhdeksännen keväällä, jolloin osa oppilaista on 16. Pisa-kokeissa tutkitaan OECD-maita, valtakunnalliset pidetään nimensä mukaisesti Suomen valtakunnassa.
Onkohan kansanedustajien tietämys asiasta samalla tasolla kuin kansan, kun pitää vielä lisäksi saada lisää kokeita. 

Vapaaehtoisia valtakunnallisia kokeita kyllä on.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi joku tuota vastustaisi. Voi olla, että se ei ratkaise ongelmia jos tuloksia ei osata tulkita oikein, mutta eihän lisätiedoista mitään haittaakaan ole. Nykyinen malli on todettu toimimattomaksi, joten jotain dataa olisi hyvä saada, että voitaisiin analysoida missä ongelmat on.

Käsittääkseni tutkijoilla on dataa, ja he ovat selvittäneet, missä ongelma on. Erityisopetukseen pitäisi saada lisää resursseja. Mutta kansanedustajat haluavat lisätä resursseja koko ikäluokan testaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosisadan vaihteessa oli tasokokeita ysiluokan lopussa. Tyttäreni sai valtakunnallisessa matematiikan kokeessa numeroa paremman tuloksen (9) kuin perustodistuksessa. Mitä haittaa tuosta voi olla? Eikä todellakaan huippukoulusta. 

Mun lapseni on nyt yhdeksännellä luokalla, ja keväällä on hänelläkin valtakunnalliset kokeet. Nyt tässä ajetaan uutta, päällekkäistä järjestelmää. Ilmeisesti koulusektorilla on liikaa rahaa päättäjien mielestä.

Eikös pisa kokeet tehdä oliko 3 vuoden välein?

Pisa-kokeen tekevät 15-vuotiaat, valtakunnalliset kokeet pidetään yhdeksännen keväällä, jolloin osa oppilaista on 16. Pisa-kokeissa tutkitaan OECD-maita, valtakunnalliset pidetään nimensä mukaisesti Suomen valtakunnassa.
Onkohan kansanedustajien tietämys asiasta samalla tasolla kuin kansan, kun pitää vielä lisäksi saada lisää kokeita. 

Vapaaehtoisia valtakunnallisia kokeita kyllä on.

Tuskin huonosti pärjäävät edes haluaa mennä vapaaehtoisiin kokeisiin.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi joku tuota vastustaisi. Voi olla, että se ei ratkaise ongelmia jos tuloksia ei osata tulkita oikein, mutta eihän lisätiedoista mitään haittaakaan ole. Nykyinen malli on todettu toimimattomaksi, joten jotain dataa olisi hyvä saada, että voitaisiin analysoida missä ongelmat on.

Minä haluaisin tietää, paljonko kyseinen malli maksaisi koko ikäluokalle, ja hyvä olisi saada myös verrokkiryhmä, jonka kohdalla rahat pannaan tukiopetukseen ja kirjoihin.

Pisakokeeseen valitaan vain joistakin kouluista joitakin oppilaita. Meillä valittiin 2000-luvun alussa muistaakseni 300:sta 8. ja 9.luokan oppilaasta 15 siihen pisa-kokeeseen. Ei se kerro suurimman osan tasoa tai osaamista vaan ainoastaan siitä koulusta noiden 15 oppilaan tasoa. Ei niitä voi pitää minään tasokokeena, jos niitä ei tehdä koko ikäluokalle. 

Valtakunnalliset ovat vapaaehtoisia ja koulut voivat itse päättää, pitävätkö niitä vai ei. Osa kouluista säästää ja pitää vanhoja valtakunnallisia. Osa ei teetä niitä ollenkaan. Meillä pidetään joka toinen vuosi matematiikasta ja joka toinen vuosi jostakin kielestä. Maantiedon, kemian, fysiikan, historian, uskonnon ja terveystiedon valtakunnallisia ei taida olla tai ei ainakaan meidän koulussa ole. Biologiasta on ollut jokin Metsä-visa. Ei sitä voi pitää valtakunnallisena. Ei siis ole olemassa mitään yhtenäistä koko ikäluokan testaavaa testiä, jota teetettäisiin kaikissa kouluissa kaikille oppilaille. 

Ettekö ymmärrä, että tässä on kyse asuinalueesta ja siellä asuvien ihmisten sosioekonomisesta taustasta.  Tutkimuksin on jo aikoinaan todettu, että varsinkin äidin koulutustasolla on merkitystä sille, miten lapsi koulussa tulee menestymään.   Koulukin voi vaikuttaa oppimistuloksiin.  Paljon riippuu rehtorin jämäkkyydestä, ei välttämättä yksittäisestä opettajasta.  Lähiökouluissa on usein ongelmia enemmän kuin maaseudun pienissä kouluissa.   Koulu ei voi taikaiskusta muuttua pelkästään huippulahjakkuuksien tuotantolaitokseksi.  Se kertoo aina ympärillä olevasta yhteiskunnasta, siellä vallitsevista arvoista ja asenteista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosisadan vaihteessa oli tasokokeita ysiluokan lopussa. Tyttäreni sai valtakunnallisessa matematiikan kokeessa numeroa paremman tuloksen (9) kuin perustodistuksessa. Mitä haittaa tuosta voi olla? Eikä todellakaan huippukoulusta. 

Mun lapseni on nyt yhdeksännellä luokalla, ja keväällä on hänelläkin valtakunnalliset kokeet. Nyt tässä ajetaan uutta, päällekkäistä järjestelmää. Ilmeisesti koulusektorilla on liikaa rahaa päättäjien mielestä.

Eikös pisa kokeet tehdä oliko 3 vuoden välein?

Pisa-kokeen tekevät 15-vuotiaat, valtakunnalliset kokeet pidetään yhdeksännen keväällä, jolloin osa oppilaista on 16. Pisa-kokeissa tutkitaan OECD-maita, valtakunnalliset pidetään nimensä mukaisesti Suomen valtakunnassa.
Onkohan kansanedustajien tietämys asiasta samalla tasolla kuin kansan, kun pitää vielä lisäksi saada lisää kokeita. 

Vapaaehtoisia valtakunnallisia kokeita kyllä on.

Tuskin huonosti pärjäävät edes haluaa mennä vapaaehtoisiin kokeisiin.

Minä en ainakaan mennyt vaikka tarjottiin. Enempi niihin meni keskitasoiset tai paremmin pärjäävät. Enhän tuota mennyt edes pakollisiin kokeisiin aina. T.erityisluokka oppilas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien virat pitäisi olla esim. 5 vuotta kerrallaan. Työn (opetuksen) laatua seurattaisiin jollain mittareilla. Mittaus opetusryhmälle opetuksen alkaessa ja tietyn ajan kuluttua, pitäisi havaita oppimista. Virkaa ei jatkettaisi ihan rapatuloksilla. Saataisiin ryhtiä kouluun.

T. Ope itsekin

Onhan noissa olemassa koeaika. Opettajana ymmärrät varmaan, että opetuksen laadun mittaaminen oppimistulosten pohjalta on varsin hölmöä. 

Kirjoittaja on opettajana varmasti nähnyt niitä opettajana toimivia, joitten työstä ei mainittavia tuloksia synny. Koeaika on yleensä 6 kk ja sillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Opettajia on vaikka minkälaisia ja jokaisella on käsityksensä opettamisesta, kun tulosvastuuta ei ole. 

Ahaa, eli tässä onkin ajatuksena saada opettajat vastuuseen opetuksen tuloksista. Haiskahtaa edelleen vähän persuilulta, ensin annetaan omien lasten kasvaa kuin pellossa ja sitten aletaan vaatia yhteiskuntaa vastuuseen, kun pellavapäät eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa15-vuotiaina.

Mutta jos opettajat pitää saada kiikkiin, niin eihän se syntipukki millään yksittäisellä kokeella tuossa iässä selviä. Joka vuosi täytyy testata ekaluokasta lähtien, jotta saadaan opet kiikkiin. Ehkä vielä Stasi-tyyppinen ilmiantosysteemi, jotta huonojen oppilaiden vanhemmat voivat käräyttää opettajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi joku tuota vastustaisi. Voi olla, että se ei ratkaise ongelmia jos tuloksia ei osata tulkita oikein, mutta eihän lisätiedoista mitään haittaakaan ole. Nykyinen malli on todettu toimimattomaksi, joten jotain dataa olisi hyvä saada, että voitaisiin analysoida missä ongelmat on.

Minä haluaisin tietää, paljonko kyseinen malli maksaisi koko ikäluokalle, ja hyvä olisi saada myös verrokkiryhmä, jonka kohdalla rahat pannaan tukiopetukseen ja kirjoihin.

Tukiopetus ja kirjat eivät riitä.Meillä on ollut kirjat koko ajan käytössä ja tukiopetustakin on annettu runsaasti. Osallistujia vain on ne muutamat keskitason tai hyvän tason oppilaat ja heikot eivät viitsi osallistua, kun se vaatisi vaivaa ja ylimääräistä ajankäyttöä kouluun. Keskustelua taitaa nyt dominoida ne muutamat paikat, missä on menty kerralla digikirjoihin. Näitä taitaa olla valtakunnallisesti aika vähän, lähinnä Helsinki ja ehkä muutama muu (puhun nyt yläkoulusta ja alakoulusta, en lukiosta). Suurimmalla osalla oppilaista on ollut koko ajan kirjat käytössä. Ongelma ei siis ole pelkästään koulujen digisiirtymässä vaan yhteiskunnan digitalisoitumisesta ja siitä, että lapset saavat kaiken tietonsa myös vapaa-ajallakin netistä. 

Se, mitä tarvittaisiin todella, olisi riittävä määrä erityisopettajia ja erityisluokanopettajia, riittävän pienet luokkakoot (15-20 oppilasta), riittävä vaatimustaso (luokalta ei voi päästä, jos ei oikeasti ole tietyt taidot hallussa), mahdollisuus jättää luokalle ja mahdollisuus pienryhmäpaikkaan niille, jotka eivät isommissa opetusryhmissä pärjää tai pilaavat niissä muiden oppimisen (tämä on isoin ongelma nykyään). Tämä kaikki maksaa ja paljon enemmän kuin oppikirjat tai pari tukipetustuntia. Paljon enemmän kuin ne tasokokeetkin. Siksi tätä ei tehdä. 

Kertokaapa, miten yläasteen tietyt oppilaat saadaan kouluun valtakunnallisena koepäivänä.  Kuten tälläkin palstalla on saatu lukea, vanhemmat vahvistavat aina lastensa lintsauksen, antavat alibin siis.  Meidän Petteri ainakin oli kipeä.