Lue keskustelun säännöt.
No niin, mitäs mieltä me ollaan näistä peruskoulun tasokokeista?
07.11.2026 |
Tämmöstä sitten seuraavaksi. Mitäs mieltä olet tästä "kokeilusta"?
Eduskunta | Rivit hajosivat, kun peruskoulun tasokokeista äänestettiin – opetusministerikin äänesti vastaan https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012395192.html
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole hyvä juttu. Nyt pitäisi keskittyä opetuksen ja koulun rakenteiden kehittämiseen eikä mihinkään testaukseen, joka ei varsinaisesti kehitä mitään. Ensinnäkin se tulee ohjaamaan opetusta liikaa tiettyyn suuntaan. Opiskellaan siis vain sitä koetta varten.
Toiseksi, monet oppilaat eivät onnistu kokeissa, sillä kokeet tuottavat paineen, jolloin oikea osaaminen jää pimentoon. Saadaanko tehtyä koe, joka oikeasti mittaa osaamista eikä vain esim. ulkoa oppimista?
Kolmanneksi, tämä olisi taas yksi kallis lisäkulu valtiolle ja kunnille. Ei ole halpaa tällaisten valtakunnallisten kokeiden järjestäminen. Onko tähän käytetty raha pois taas kerran koulun varsinaisesta budjetista?
Tässä nyt nopeasti muutama kohta. Mielestäni ennemmin pitäisi keskittyä arviontiin ja siihen, että luodaan selkeät minitavoitteet, ja jos oppilas ei siihen yllä, annetasn tukea (joo, näennäisesti näin nykyään pitäisi toimia mutta resurssien puuttuessa ei oikeasti toimita) ja jos sekään ei auta, pitäisi luokalle jättäminen olla mahdollista.
Koulun rakenteissa on nykyään niin paljon vikaa, joten jos hoidettaisiin ensin perusasiat kuntoon ja vasta sitten testausta. Opettajat keikkuvat jaksamisensa rajalla siinä sirkuksessa, ja heille (ja sitä kautta kaikille oppilaillekin) pitäisi taata kunnon työrauha ja -välineet. Ihan ekaksi vaikkapa oppikirjat ja vihot. Ja ne oppilaat, jotka eivät kuulu (esim. käytksensä vuoksi) tai muuten pärjää yleisopetuksen ryhmässä, omiin ryhmiinsä. Sekin auttaisi jo moneen asiasn.
Mutta nyt pitää rientää eteenoäin, vaikka kommentoitavaa olisi vaikka kuinka!
T. Ex-ope (opettajana 23 vuotta, nyt muissa hommissa - onneksi!)
Jos koe tuottaa painetta, niin ehkä. Mutta se osaaminen ei auta, jos paine kokeessa estää menestyksen.
Myös työelämässä on painetta. Kokeet on hyvä tapa treenata sitä paineensietoa
Kokeita on jo koulussa. Paineensietokykyä harjoitellaan jo koulussa. Tämä olisi vain kallis lisä, ja mikäli sille annettaisiin painoarvoa jatko-opintopaikkoja jakaessa, olisi kohta täällä valtava itku, miten omalle kultimussukalle sattui huono päivä ja joutui rupulukioon kielitaidottomien kanssa.
-eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin täällä Espoossa tulisivat tarpeeseen. Peruskoulujen päättötodistukset eivät ole vertailukelpoisia ja niillä pyritään kuitenkin samoihin lukioihin. Nyt huonosta yläkoulusta pääsee paljon helpommin lukioon kuin hyvästä. Huonon koulun ysi on tyypillisesti hyvän koulun seiska.
Miten toi on mahdollista, eikö arvostelu ole yhdenmukainen
Mitenkä se arvostelu voisi olla yhdenmukainen, kun ei voi verrata? Ei mitenkään! Senpä takia tasokokeet olisivat tärkeät, että oppilailla ja varsinkin heidän vanhemmillaan olisi joku käsitys, missä mennään. Eihän kukaan halua, että esimerkiksi vasta ylioppilaskokeita arvostellessa selviää, miten jonkun koulun (kunnan, alueen) nuoret ovat kaikki heikkoja ja jostain ihan muualta tulevat ne kuuden (tai enemmän) laudaturin kirjoittaneet.
Tasokokeita pitäisi olla esim 4. luokan ja 7. luokan puolivälissä.
Tasokoe ennen yläkoulua, kiitos, eli kutosen keväällä. En jaksa opettaa enää yhdelleekään seiskaluokkalaiselle lukemista, tavutusta ja aakkosia kirjoitustaidosta nyt puhumattakaan. Aiemmin itkettiin, kun eivät osanneet kirjoittaa kaunokirjoitusta riittävän selvällä ja kauniilla käsialalla. Nykyään eivät osaa kirjoittaa pieniä kirjaimia, tai isoja ja pieniä kirjaimia vilisee tekstissä vuorotellen. Pisteitä ja pilkkuja ei ole, ei osata kirjoittaa yleiskieltä vaan kaikki kirjoitetaan niin kuin itse puhuu. Ja en ole äidinkielen opettaja, joten kiva olisi, jos voisi jossain vaiheessa sitä opettamaani ainettakin opettaa eikä vain näitä perusjuttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin täällä Espoossa tulisivat tarpeeseen. Peruskoulujen päättötodistukset eivät ole vertailukelpoisia ja niillä pyritään kuitenkin samoihin lukioihin. Nyt huonosta yläkoulusta pääsee paljon helpommin lukioon kuin hyvästä. Huonon koulun ysi on tyypillisesti hyvän koulun seiska.
Miten toi on mahdollista, eikö arvostelu ole yhdenmukainen
Mitenkä se arvostelu voisi olla yhdenmukainen, kun ei voi verrata? Ei mitenkään! Senpä takia tasokokeet olisivat tärkeät, että oppilailla ja varsinkin heidän vanhemmillaan olisi joku käsitys, missä mennään. Eihän kukaan halua, että esimerkiksi vasta ylioppilaskokeita arvostellessa selviää, miten jonkun koulun (kunnan, alueen) nuoret ovat kaikki heikkoja ja jostain ihan muualta tulevat ne kuuden (tai enemmän) laudaturin kirjoittaneet.
Tasokokeita pitäisi olla esim 4. luokan ja 7. luokan puolivälissä.
Tasokoe ennen yläkoulua, kiitos, eli kutosen keväällä. En jaksa opettaa enää yhdelleekään seiskaluokkalaiselle lukemista, tavutusta ja aakkosia kirjoitustaidosta nyt puhumattakaan. Aiemmin itkettiin, kun eivät osanneet kirjoittaa kaunokirjoitusta riittävän selvällä ja kauniilla käsialalla. Nykyään eivät osaa kirjoittaa pieniä kirjaimia, tai isoja ja pieniä kirjaimia vilisee tekstissä vuorotellen. Pisteitä ja pilkkuja ei ole, ei osata kirjoittaa yleiskieltä vaan kaikki kirjoitetaan niin kuin itse puhuu. Ja en ole äidinkielen opettaja, joten kiva olisi, jos voisi jossain vaiheessa sitä opettamaani ainettakin opettaa eikä vain näitä perusjuttuja.
Miten se tasokoe opettaisi oppilaasi lukemaan ja kirjoittamaan, jos kuusi vuotta koulua ei siinä onnistunut?
En ymmärrä mitä haittaa tästä tasokokeesta olisi, sehän toisi vain lisää tietoa.
Vaikuttaa siltä, että tätä tietoa halutaan peitellä ja salata.
Väkinäinen maineen varjeleminen, ongelmien maton alle lakaisemisella, on yleinen ongelma kouluissa.
T Helsinkiläisessä koulussa töissä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole hyvä juttu. Nyt pitäisi keskittyä opetuksen ja koulun rakenteiden kehittämiseen eikä mihinkään testaukseen, joka ei varsinaisesti kehitä mitään. Ensinnäkin se tulee ohjaamaan opetusta liikaa tiettyyn suuntaan. Opiskellaan siis vain sitä koetta varten.
Toiseksi, monet oppilaat eivät onnistu kokeissa, sillä kokeet tuottavat paineen, jolloin oikea osaaminen jää pimentoon. Saadaanko tehtyä koe, joka oikeasti mittaa osaamista eikä vain esim. ulkoa oppimista?
Kolmanneksi, tämä olisi taas yksi kallis lisäkulu valtiolle ja kunnille. Ei ole halpaa tällaisten valtakunnallisten kokeiden järjestäminen. Onko tähän käytetty raha pois taas kerran koulun varsinaisesta budjetista?
Tässä nyt nopeasti muutama kohta. Mielestäni ennemmin pitäisi keskittyä arviontiin ja siihen, että luodaan selkeät minitavoitteet, ja jos oppilas ei siihen yllä, annetasn tukea (joo, näennäisesti näin nykyään pitäisi toimia mutta resurssien puuttuessa ei oikeasti toimita) ja jos sekään ei auta, pitäisi luokalle jättäminen olla mahdollista.
Koulun rakenteissa on nykyään niin paljon vikaa, joten jos hoidettaisiin ensin perusasiat kuntoon ja vasta sitten testausta. Opettajat keikkuvat jaksamisensa rajalla siinä sirkuksessa, ja heille (ja sitä kautta kaikille oppilaillekin) pitäisi taata kunnon työrauha ja -välineet. Ihan ekaksi vaikkapa oppikirjat ja vihot. Ja ne oppilaat, jotka eivät kuulu (esim. käytksensä vuoksi) tai muuten pärjää yleisopetuksen ryhmässä, omiin ryhmiinsä. Sekin auttaisi jo moneen asiasn.
Mutta nyt pitää rientää eteenoäin, vaikka kommentoitavaa olisi vaikka kuinka!
T. Ex-ope (opettajana 23 vuotta, nyt muissa hommissa - onneksi!)
Jos koe tuottaa painetta, niin ehkä. Mutta se osaaminen ei auta, jos paine kokeessa estää menestyksen.
Myös työelämässä on painetta. Kokeet on hyvä tapa treenata sitä paineensietoa
Kokeita on jo koulussa. Paineensietokykyä harjoitellaan jo koulussa. Tämä olisi vain kallis lisä, ja mikäli sille annettaisiin painoarvoa jatko-opintopaikkoja jakaessa, olisi kohta täällä valtava itku, miten omalle kultimussukalle sattui huono päivä ja joutui rupulukioon kielitaidottomien kanssa.
-eri.
Kallis lisä epäilen. Testin teko ja tuloksien lähettäminen johonkin paikkaan. Lapset menee kouluun muutenkin. Opettajat on siellä paikalla muutenkin. Koulutus järjestelmää ei tarvitse muuttaa sen takia että niitä kokeita varten opiskellaan. Se pitäisi tehdä se koe universaalisti niin että siinä on kysymyksiä mitkä sen ja sen ikäisillä lapsilla olisi pitänyt olla jo hallussa.
Kuka tässä on sen vaikutusta jatko opintoihin sanonut? -sivusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin täällä Espoossa tulisivat tarpeeseen. Peruskoulujen päättötodistukset eivät ole vertailukelpoisia ja niillä pyritään kuitenkin samoihin lukioihin. Nyt huonosta yläkoulusta pääsee paljon helpommin lukioon kuin hyvästä. Huonon koulun ysi on tyypillisesti hyvän koulun seiska.
Miten toi on mahdollista, eikö arvostelu ole yhdenmukainen
Mitenkä se arvostelu voisi olla yhdenmukainen, kun ei voi verrata? Ei mitenkään! Senpä takia tasokokeet olisivat tärkeät, että oppilailla ja varsinkin heidän vanhemmillaan olisi joku käsitys, missä mennään. Eihän kukaan halua, että esimerkiksi vasta ylioppilaskokeita arvostellessa selviää, miten jonkun koulun (kunnan, alueen) nuoret ovat kaikki heikkoja ja jostain ihan muualta tulevat ne kuuden (tai enemmän) laudaturin kirjoittaneet.
Tasokokeita pitäisi olla esim 4. luokan ja 7. luokan puolivälissä.
Tasokoe ennen yläkoulua, kiitos, eli kutosen keväällä. En jaksa opettaa enää yhdelleekään seiskaluokkalaiselle lukemista, tavutusta ja aakkosia kirjoitustaidosta nyt puhumattakaan. Aiemmin itkettiin, kun eivät osanneet kirjoittaa kaunokirjoitusta riittävän selvällä ja kauniilla käsialalla. Nykyään eivät osaa kirjoittaa pieniä kirjaimia, tai isoja ja pieniä kirjaimia vilisee tekstissä vuorotellen. Pisteitä ja pilkkuja ei ole, ei osata kirjoittaa yleiskieltä vaan kaikki kirjoitetaan niin kuin itse puhuu. Ja en ole äidinkielen opettaja, joten kiva olisi, jos voisi jossain vaiheessa sitä opettamaani ainettakin opettaa eikä vain näitä perusjuttuja.
Miten se tasokoe opettaisi oppilaasi lukemaan ja kirjoittamaan, jos kuusi vuotta koulua ei siinä onnistunut?
Ei sen tasokokeen idea olekkaan opettaa vaan näyttää tuloksia missä mennään.
Vasemmiston lisäksi suurin osa vihreistä vastusti. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla että mikä on vihreiden tekosyy vastustaa tätä asiaa. Myös rkp vastusti, mutta kun he ovat markinaalinen puolue, niin heitän mielipiteellä ei ole väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin täällä Espoossa tulisivat tarpeeseen. Peruskoulujen päättötodistukset eivät ole vertailukelpoisia ja niillä pyritään kuitenkin samoihin lukioihin. Nyt huonosta yläkoulusta pääsee paljon helpommin lukioon kuin hyvästä. Huonon koulun ysi on tyypillisesti hyvän koulun seiska.
Miten toi on mahdollista, eikö arvostelu ole yhdenmukainen
Mitenkä se arvostelu voisi olla yhdenmukainen, kun ei voi verrata? Ei mitenkään! Senpä takia tasokokeet olisivat tärkeät, että oppilailla ja varsinkin heidän vanhemmillaan olisi joku käsitys, missä mennään. Eihän kukaan halua, että esimerkiksi vasta ylioppilaskokeita arvostellessa selviää, miten jonkun koulun (kunnan, alueen) nuoret ovat kaikki heikkoja ja jostain ihan muualta tulevat ne kuuden (tai enemmän) laudaturin kirjoittaneet.
Tasokokeita pitäisi olla esim 4. luokan ja 7. luokan puolivälissä.
Tasokoe ennen yläkoulua, kiitos, eli kutosen keväällä. En jaksa opettaa enää yhdelleekään seiskaluokkalaiselle lukemista, tavutusta ja aakkosia kirjoitustaidosta nyt puhumattakaan. Aiemmin itkettiin, kun eivät osanneet kirjoittaa kaunokirjoitusta riittävän selvällä ja kauniilla käsialalla. Nykyään eivät osaa kirjoittaa pieniä kirjaimia, tai isoja ja pieniä kirjaimia vilisee tekstissä vuorotellen. Pisteitä ja pilkkuja ei ole, ei osata kirjoittaa yleiskieltä vaan kaikki kirjoitetaan niin kuin itse puhuu. Ja en ole äidinkielen opettaja, joten kiva olisi, jos voisi jossain vaiheessa sitä opettamaani ainettakin opettaa eikä vain näitä perusjuttuja.
Miten se tasokoe opettaisi oppilaasi lukemaan ja kirjoittamaan, jos kuusi vuotta koulua ei siinä onnistunut?
No jos ei osaa 6. luokan loppuun mennessä lukea tai kirjoittaa yksinkertaisiakaan asioita, voi jäädä alskoulun puolelle niitä harjoittelemaan. Sitten vasta yläkouluun, kun osaa!
Jos ihmiset ei halua oikeaa dataa esille. Sana sanaa vastaan on mukavampi. Joten ei taso kokeita. Nehän saattaisi mennä omaa ideologiaa vastaan ne tulokset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettajien virat pitäisi olla esim. 5 vuotta kerrallaan. Työn (opetuksen) laatua seurattaisiin jollain mittareilla. Mittaus opetusryhmälle opetuksen alkaessa ja tietyn ajan kuluttua, pitäisi havaita oppimista. Virkaa ei jatkettaisi ihan rapatuloksilla. Saataisiin ryhtiä kouluun.
T. Ope itsekin
Onhan noissa olemassa koeaika. Opettajana ymmärrät varmaan, että opetuksen laadun mittaaminen oppimistulosten pohjalta on varsin hölmöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin täällä Espoossa tulisivat tarpeeseen. Peruskoulujen päättötodistukset eivät ole vertailukelpoisia ja niillä pyritään kuitenkin samoihin lukioihin. Nyt huonosta yläkoulusta pääsee paljon helpommin lukioon kuin hyvästä. Huonon koulun ysi on tyypillisesti hyvän koulun seiska.
Miten toi on mahdollista, eikö arvostelu ole yhdenmukainen
Mitenkä se arvostelu voisi olla yhdenmukainen, kun ei voi verrata? Ei mitenkään! Senpä takia tasokokeet olisivat tärkeät, että oppilailla ja varsinkin heidän vanhemmillaan olisi joku käsitys, missä mennään. Eihän kukaan halua, että esimerkiksi vasta ylioppilaskokeita arvostellessa selviää, miten jonkun koulun (kunnan, alueen) nuoret ovat kaikki heikkoja ja jostain ihan muualta tulevat ne kuuden (tai enemmän) laudaturin kirjoittaneet.
Tasokokeita pitäisi olla esim 4. luokan ja 7. luokan puolivälissä.
Tasokoe ennen yläkoulua, kiitos, eli kutosen keväällä. En jaksa opettaa enää yhdelleekään seiskaluokkalaiselle lukemista, tavutusta ja aakkosia kirjoitustaidosta nyt puhumattakaan. Aiemmin itkettiin, kun eivät osanneet kirjoittaa kaunokirjoitusta riittävän selvällä ja kauniilla käsialalla. Nykyään eivät osaa kirjoittaa pieniä kirjaimia, tai isoja ja pieniä kirjaimia vilisee tekstissä vuorotellen. Pisteitä ja pilkkuja ei ole, ei osata kirjoittaa yleiskieltä vaan kaikki kirjoitetaan niin kuin itse puhuu. Ja en ole äidinkielen opettaja, joten kiva olisi, jos voisi jossain vaiheessa sitä opettamaani ainettakin opettaa eikä vain näitä perusjuttuja.
Miten se tasokoe opettaisi oppilaasi lukemaan ja kirjoittamaan, jos kuusi vuotta koulua ei siinä onnistunut?
No jos ei osaa 6. luokan loppuun mennessä lukea tai kirjoittaa yksinkertaisiakaan asioita, voi jäädä alskoulun puolelle niitä harjoittelemaan. Sitten vasta yläkouluun, kun osaa!
Näin sen pitäisi mennä. Ikävä kyllä mihin pistät ne ylimääräiset oppilaat jotka jää luokalle. :D pihalle telttaan ja opettajaksi joku pitkäaikais työtön joka ei erota kissaa koirasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin täällä Espoossa tulisivat tarpeeseen. Peruskoulujen päättötodistukset eivät ole vertailukelpoisia ja niillä pyritään kuitenkin samoihin lukioihin. Nyt huonosta yläkoulusta pääsee paljon helpommin lukioon kuin hyvästä. Huonon koulun ysi on tyypillisesti hyvän koulun seiska.
Miten toi on mahdollista, eikö arvostelu ole yhdenmukainen
Mitenkä se arvostelu voisi olla yhdenmukainen, kun ei voi verrata? Ei mitenkään! Senpä takia tasokokeet olisivat tärkeät, että oppilailla ja varsinkin heidän vanhemmillaan olisi joku käsitys, missä mennään. Eihän kukaan halua, että esimerkiksi vasta ylioppilaskokeita arvostellessa selviää, miten jonkun koulun (kunnan, alueen) nuoret ovat kaikki heikkoja ja jostain ihan muualta tulevat ne kuuden (tai enemmän) laudaturin kirjoittaneet.
Tasokokeita pitäisi olla esim 4. luokan ja 7. luokan puolivälissä.
Tasokoe ennen yläkoulua, kiitos, eli kutosen keväällä. En jaksa opettaa enää yhdelleekään seiskaluokkalaiselle lukemista, tavutusta ja aakkosia kirjoitustaidosta nyt puhumattakaan. Aiemmin itkettiin, kun eivät osanneet kirjoittaa kaunokirjoitusta riittävän selvällä ja kauniilla käsialalla. Nykyään eivät osaa kirjoittaa pieniä kirjaimia, tai isoja ja pieniä kirjaimia vilisee tekstissä vuorotellen. Pisteitä ja pilkkuja ei ole, ei osata kirjoittaa yleiskieltä vaan kaikki kirjoitetaan niin kuin itse puhuu. Ja en ole äidinkielen opettaja, joten kiva olisi, jos voisi jossain vaiheessa sitä opettamaani ainettakin opettaa eikä vain näitä perusjuttuja.
Miten se tasokoe opettaisi oppilaasi lukemaan ja kirjoittamaan, jos kuusi vuotta koulua ei siinä onnistunut?
Tasokoe kertoo, ettei oppilaalla ole mitään asiaa seuraavalle tasolle. Hän pääsee ehkä pienryhmään tai jatkaa samalla luokalla, kunnes perustaidot ovat hallussa. Tällä hetkellä minulla on oppilaita, joiden kirjoitustaito ei riitä ja heille pidetään siksi suullisia kokeita. Heille luetaan kaikki tekstit ääneen, kun lukutaito ei riitä. Onhan se kivaa, että ysiluokan päättötodistuksessa lukee 7 biologiasta ja historiasta ja 6 maantiedosta ja kemiasta, vaikka tosiasiassa oppilas ei kykene lukemaan tai kirjoittamaan. En tiedä, missä vaiheessa päätettiin, että lukeminen ja kirjoittaminen ei ole tärkeää, mutta en osaa kuvitella tällaisen oppilaan pärjäämässä elämässä kovinkaan hyvin. Ihan perusasiat vaativat lukutaitoa (vuokrasopimus, työsopimus, verokortti). On järjetöntä opettaa hänelle kalalajeja ja yhteyttämistä, kun hän ei pysty edes kirjoittamaan yhtäkään sanaa oikein. Eikä kyse ole siitä, etteikö hän voisi oppia vaan siitä, että se on hänelle työläämpää ja haasteellisempaa kuin muille eikä hän siksi jaksa, viitsi eikä ehdi puurtaa niiden parissa. Siksi hänelle annetaan helpotuksia, jotta pysyisi ikäluokan mukana, ja sitä pidän järjettömänä ja toivon, että tasokokeet toisivat tähän muutosta.
Eipä noita ole koskaan ollut. Teinien iskä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuosisadan vaihteessa oli tasokokeita ysiluokan lopussa. Tyttäreni sai valtakunnallisessa matematiikan kokeessa numeroa paremman tuloksen (9) kuin perustodistuksessa. Mitä haittaa tuosta voi olla? Eikä todellakaan huippukoulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin täällä Espoossa tulisivat tarpeeseen. Peruskoulujen päättötodistukset eivät ole vertailukelpoisia ja niillä pyritään kuitenkin samoihin lukioihin. Nyt huonosta yläkoulusta pääsee paljon helpommin lukioon kuin hyvästä. Huonon koulun ysi on tyypillisesti hyvän koulun seiska.
Miten toi on mahdollista, eikö arvostelu ole yhdenmukainen
Mitenkä se arvostelu voisi olla yhdenmukainen, kun ei voi verrata? Ei mitenkään! Senpä takia tasokokeet olisivat tärkeät, että oppilailla ja varsinkin heidän vanhemmillaan olisi joku käsitys, missä mennään. Eihän kukaan halua, että esimerkiksi vasta ylioppilaskokeita arvostellessa selviää, miten jonkun koulun (kunnan, alueen) nuoret ovat kaikki heikkoja ja jostain ihan muualta tulevat ne kuuden (tai enemmän) laudaturin kirjoittaneet.
Tasokokeita pitäisi olla esim 4. luokan ja 7. luokan puolivälissä.
Tasokoe ennen yläkoulua, kiitos, eli kutosen keväällä. En jaksa opettaa enää yhdelleekään seiskaluokkalaiselle lukemista, tavutusta ja aakkosia kirjoitustaidosta nyt puhumattakaan. Aiemmin itkettiin, kun eivät osanneet kirjoittaa kaunokirjoitusta riittävän selvällä ja kauniilla käsialalla. Nykyään eivät osaa kirjoittaa pieniä kirjaimia, tai isoja ja pieniä kirjaimia vilisee tekstissä vuorotellen. Pisteitä ja pilkkuja ei ole, ei osata kirjoittaa yleiskieltä vaan kaikki kirjoitetaan niin kuin itse puhuu. Ja en ole äidinkielen opettaja, joten kiva olisi, jos voisi jossain vaiheessa sitä opettamaani ainettakin opettaa eikä vain näitä perusjuttuja.
Miten se tasokoe opettaisi oppilaasi lukemaan ja kirjoittamaan, jos kuusi vuotta koulua ei siinä onnistunut?
Tasokoe kertoo, ettei oppilaalla ole mitään asiaa seuraavalle tasolle. Hän pääsee ehkä pienryhmään tai jatkaa samalla luokalla, kunnes perustaidot ovat hallussa. Tällä hetkellä minulla on oppilaita, joiden kirjoitustaito ei riitä ja heille pidetään siksi suullisia kokeita. Heille luetaan kaikki tekstit ääneen, kun lukutaito ei riitä. Onhan se kivaa, että ysiluokan päättötodistuksessa lukee 7 biologiasta ja historiasta ja 6 maantiedosta ja kemiasta, vaikka tosiasiassa oppilas ei kykene lukemaan tai kirjoittamaan. En tiedä, missä vaiheessa päätettiin, että lukeminen ja kirjoittaminen ei ole tärkeää, mutta en osaa kuvitella tällaisen oppilaan pärjäämässä elämässä kovinkaan hyvin. Ihan perusasiat vaativat lukutaitoa (vuokrasopimus, työsopimus, verokortti). On järjetöntä opettaa hänelle kalalajeja ja yhteyttämistä, kun hän ei pysty edes kirjoittamaan yhtäkään sanaa oikein. Eikä kyse ole siitä, etteikö hän voisi oppia vaan siitä, että se on hänelle työläämpää ja haasteellisempaa kuin muille eikä hän siksi jaksa, viitsi eikä ehdi puurtaa niiden parissa. Siksi hänelle annetaan helpotuksia, jotta pysyisi ikäluokan mukana, ja sitä pidän järjettömänä ja toivon, että tasokokeet toisivat tähän muutosta.
Tasokoe itse ei tähän muutosta tuo. Mutta näyttää sen tason oikeasti mitä se on (ei vain sana sanaa vastaan). Voi helpottaa näin oikeiden päätösten tekemistä tulevaisuudessa. -sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vuosisadan vaihteessa oli tasokokeita ysiluokan lopussa. Tyttäreni sai valtakunnallisessa matematiikan kokeessa numeroa paremman tuloksen (9) kuin perustodistuksessa. Mitä haittaa tuosta voi olla? Eikä todellakaan huippukoulusta.
Mun lapseni on nyt yhdeksännellä luokalla, ja keväällä on hänelläkin valtakunnalliset kokeet. Nyt tässä ajetaan uutta, päällekkäistä järjestelmää. Ilmeisesti koulusektorilla on liikaa rahaa päättäjien mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin täällä Espoossa tulisivat tarpeeseen. Peruskoulujen päättötodistukset eivät ole vertailukelpoisia ja niillä pyritään kuitenkin samoihin lukioihin. Nyt huonosta yläkoulusta pääsee paljon helpommin lukioon kuin hyvästä. Huonon koulun ysi on tyypillisesti hyvän koulun seiska.
Miten toi on mahdollista, eikö arvostelu ole yhdenmukainen
Mitenkä se arvostelu voisi olla yhdenmukainen, kun ei voi verrata? Ei mitenkään! Senpä takia tasokokeet olisivat tärkeät, että oppilailla ja varsinkin heidän vanhemmillaan olisi joku käsitys, missä mennään. Eihän kukaan halua, että esimerkiksi vasta ylioppilaskokeita arvostellessa selviää, miten jonkun koulun (kunnan, alueen) nuoret ovat kaikki heikkoja ja jostain ihan muualta tulevat ne kuuden (tai enemmän) laudaturin kirjoittaneet.
Tasokokeita pitäisi olla esim 4. luokan ja 7. luokan puolivälissä.
Tasokoe ennen yläkoulua, kiitos, eli kutosen keväällä. En jaksa opettaa enää yhdelleekään seiskaluokkalaiselle lukemista, tavutusta ja aakkosia kirjoitustaidosta nyt puhumattakaan. Aiemmin itkettiin, kun eivät osanneet kirjoittaa kaunokirjoitusta riittävän selvällä ja kauniilla käsialalla. Nykyään eivät osaa kirjoittaa pieniä kirjaimia, tai isoja ja pieniä kirjaimia vilisee tekstissä vuorotellen. Pisteitä ja pilkkuja ei ole, ei osata kirjoittaa yleiskieltä vaan kaikki kirjoitetaan niin kuin itse puhuu. Ja en ole äidinkielen opettaja, joten kiva olisi, jos voisi jossain vaiheessa sitä opettamaani ainettakin opettaa eikä vain näitä perusjuttuja.
Miten se tasokoe opettaisi oppilaasi lukemaan ja kirjoittamaan, jos kuusi vuotta koulua ei siinä onnistunut?
Tasokoe kertoo, ettei oppilaalla ole mitään asiaa seuraavalle tasolle. Hän pääsee ehkä pienryhmään tai jatkaa samalla luokalla, kunnes perustaidot ovat hallussa. Tällä hetkellä minulla on oppilaita, joiden kirjoitustaito ei riitä ja heille pidetään siksi suullisia kokeita. Heille luetaan kaikki tekstit ääneen, kun lukutaito ei riitä. Onhan se kivaa, että ysiluokan päättötodistuksessa lukee 7 biologiasta ja historiasta ja 6 maantiedosta ja kemiasta, vaikka tosiasiassa oppilas ei kykene lukemaan tai kirjoittamaan. En tiedä, missä vaiheessa päätettiin, että lukeminen ja kirjoittaminen ei ole tärkeää, mutta en osaa kuvitella tällaisen oppilaan pärjäämässä elämässä kovinkaan hyvin. Ihan perusasiat vaativat lukutaitoa (vuokrasopimus, työsopimus, verokortti). On järjetöntä opettaa hänelle kalalajeja ja yhteyttämistä, kun hän ei pysty edes kirjoittamaan yhtäkään sanaa oikein. Eikä kyse ole siitä, etteikö hän voisi oppia vaan siitä, että se on hänelle työläämpää ja haasteellisempaa kuin muille eikä hän siksi jaksa, viitsi eikä ehdi puurtaa niiden parissa. Siksi hänelle annetaan helpotuksia, jotta pysyisi ikäluokan mukana, ja sitä pidän järjettömänä ja toivon, että tasokokeet toisivat tähän muutosta.
Nämä asiat ratkaistaan kuntatasolla. Kunnat itse päättävät, kuinka ne järjestävät opetuksen ja miten paljon rahaa siihen varaavat. Valtakunnallinen tasokoe ei asiaan vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosisadan vaihteessa oli tasokokeita ysiluokan lopussa. Tyttäreni sai valtakunnallisessa matematiikan kokeessa numeroa paremman tuloksen (9) kuin perustodistuksessa. Mitä haittaa tuosta voi olla? Eikä todellakaan huippukoulusta.
Mun lapseni on nyt yhdeksännellä luokalla, ja keväällä on hänelläkin valtakunnalliset kokeet. Nyt tässä ajetaan uutta, päällekkäistä järjestelmää. Ilmeisesti koulusektorilla on liikaa rahaa päättäjien mielestä.
Eikös pisa kokeet tehdä oliko 3 vuoden välein?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosisadan vaihteessa oli tasokokeita ysiluokan lopussa. Tyttäreni sai valtakunnallisessa matematiikan kokeessa numeroa paremman tuloksen (9) kuin perustodistuksessa. Mitä haittaa tuosta voi olla? Eikä todellakaan huippukoulusta.
Mun lapseni on nyt yhdeksännellä luokalla, ja keväällä on hänelläkin valtakunnalliset kokeet. Nyt tässä ajetaan uutta, päällekkäistä järjestelmää. Ilmeisesti koulusektorilla on liikaa rahaa päättäjien mielestä.
Eikös pisa kokeet tehdä oliko 3 vuoden välein?
Ei meillä ole tehneet koskaan
Jos koe tuottaa painetta, niin ehkä. Mutta se osaaminen ei auta, jos paine kokeessa estää menestyksen.
Myös työelämässä on painetta. Kokeet on hyvä tapa treenata sitä paineensietoa