Lue keskustelun säännöt.
Eilen rannalla nähtyä :(
05.06.2007 |
Noin 10-vuotias poika kavereiden kanssaan. Poika ylipainoinen ja eväinä rannalla oli iso pussi sipsejä, Lidlin 2 litran cola ja jätti pussi karkkeja. Hyvät vanhemmat! Tehkää jotain! Laittakaa vaikka eväitä valmiiksi lapselle. Joo jotain herkkua voi olla lapsellakin kesä kunniaksi mutta OIEKASTI jätti pussit karkkia ja sipsejä ja vielä isoin cola mitä universumista löytyy! Ihan säälitti se poika, kaverit vielä kiusasi sitä ja haukkuivat läskiksi!
Kommentit (89)
Löytyy monesta kaupasta pikkupusseja sipsejä. Saatan itsekin ostaa sellasen jos haluan vähän herkutella. Turha ostaa niitä isoja tai megakokoja.
Samoin ollaan miehen kanssa siirrytty niihin pieniin karkkipusseihin, mietittiin että on helpompi sitten tälle tulokkaallekin opettaa järkeviä tapoja herkutella. Niillä on kilohintaa mutta kerran viikkoon ostettuna ei väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan teillä syy, kilpirauhasen vajaatoiminta ja/tai munuaissairaus! *pölö*
Tosin ei minun äitini kyllä ole lainkaan lihava, vaikka sairastaakin kilpirauhasen vajaatoimintaa. Eikä isoäitini.
Vierailija:
Kilpirauhasenvajaatoimintaa ja munuaissairautta on meillä suvussa, myös minulla ja sisaruksillani ja osalla heidän lapsistaan. Joten poikani kilpirauhasarvoja seuraillaan tarkkaan.
Jos kakarat lihovat tavallisesta kotiruuasta, niin sitten he selvästikään eivät tarvitse kaikkea tavallisesta kotiruuasta saamaansa energiaa! Jos lapsi lihoo keskivertolapsen ruoka-annoksella, on syytä vähän äkkiä lisätä liikuntaa tai pienentää ruoka-annoksia. Vähintään jättäisin pois ne viikottaiset sipsit, meillä edes normaalipainoiset lapset eivät syö sipsejä kuin korkeintaan kerran kuukaudessa!
Eikä se arvojen seurailu etenkään selitä hänen lihavuuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni kohtuus on se, että ylipainoiselle lapselle ei anneta lihottavia herkkuja. Lainkaan. Herkutella voi myös hedelmillä, tms.
Se ei selitä lapsesi lihavuutta, että hänen sukulaisillaan on sairauksia, ja hänen arvojaan seurataan. Sairaus VOI EHKÄ lihottaa, mutta arvojen seuraaminen ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkein terveellisintä on syödä kerralla vaikkapa 500 grammaa kuin jakaa sama määrä useille eri kerroille. Myös hampaiden kannalta on parempi herkutella kerralla enemmän kuin monta kertaa pieni määrä.
Ruokalista on eri asia kuin karamellipussi! Jos ravintolassa tilaan yhden annoksen niin tottakai syön sen kokonaan enkä vain osaa annoksesta! Samoin karkkipussin kanssa! Esimerkiksi Turkin Pippurit on sellaisia että jos ei pussia syö yhdellä kertaa niin karkit ehtivät inhottavasti liimautua toisiin kiinni.
Haluan vielä korostaa sitä että itse ainakin tiedän enemmän " tiukkapipojen" lapsia joista on tullut karkkihulluja, vastaavaa ilmiötä en ole huomannut niissä lapsissa jotka ovat lapsena saaneet kohtuudella karkkia, ilman että asiasta on tehty paholainen.
Miten lapselle tulisi mässäilypäiviä vanhempana yhtään sen enempää jos jo lapsesta asti on opetettu että on yksi mässäilypäivä (jolloin saa syödä ilman tiukkapipomaisia rajoituksia) viikossa? Sne sijaan niille lapsille joille " mässäilypäivä" on muutama karkki, tulee yleensä enemmän ongelmia vanhempana. Kun ei ole vanhemman silmä enää valvomassa, sorrutaan usein kaupan karkkihyllyllä. Tulee se jännitys että mitä nämä kaikki pussit oikein ovat. Kielletty on aina kiehtonut.
Vierailija:
Vierailija:
Entä jos ostat pussin jossa on erilaisia karkkeja? Silloin ei yksi karkki riitä.Miksi ei riitä? Ei kai kaikkia lajeja ole pakko maistaa heti. Kuinka sinä voit syödä ravintolassa, jonka ruokalistalla on useampi kuin yksi vaihtoehto? Eikö sinulle tule paha mieli, kun et saa maistaa listan kaikkia vaihtoehtoja?
Onko kohtuus muutama karkki? Mitä kamalaa olisi siinä jos lapsi syö vaikka 100-200 grammaa karkkia viikossa?
Minusta on turha totuttaa lasta mässäilyyn. Kun lapsi ei ole tottunut mässäilyyn, hän saa muutamasta karkista aivan yhtä suuren nautinnon kuin toinen lapsi kokonaisesta pussillisesta. Jos taas lapsi tottuu mässäilyyn, on paljon suurempi riski siihen, että myöhemmin elämässä mässäilypäiviä tulee useamminkin kuin kerran viikossa.
Alunperin tämä keskustelu lähti liikkeelle ylipainoisen lapsen syömisistä. Jos lapsi on jo valmiiksi ylipainoinen, kannattaa minusta herkkupäivinäkin pitää herkkujen määrä pienenä. Muuten voi olla toivotonta saada painoa kuriin. Tosin kuten aikaisemmasta kalorilaskelmasta näkyy, erityisen vaarallisia tässä ovat sipsit.
Vierailija:
Mielestäni kohtuus on se, että ylipainoiselle lapselle ei anneta lihottavia herkkuja. Lainkaan. Herkutella voi myös hedelmillä, tms.
Näin tiukka linja johtaa helposti siihen, että ne lihottavat herkut ovat lapsesta entistä houkuttelevempia ja dieetissä pysyminen liian hankalaa. Muutama karkki tai kourallinen sipsejä kerran viikossa ei vielä romuta kenenkään dieettiä, mutta voi auttaa lasta pysymään terveellisessä ruokavaliossa. Mässäily on sitten asia erikseen ja sitä en suosittele.
Eri asia on toki silloin, jos lapsi on niin pieni, että hän ei ole vielä lainkaan tottunut syömään lihottavia herkkuja. Tällöin niitä ei tietenkään kannata tarjota, mutta tällaisella lapsella ei yleensä ole myöskään ylipaino-ongelmaa.
(En muista numeroani, mutta olen aikaisemmin puhunut tässä ketjussa sen puolesta, että kerralla syödään vain muutama karkki koko pussin sijaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttää vaan kun täällä naiset luulevat tietävänsä jotain josta eivät kumminkaan tiedä mitään, väittävät vaan että kumminkin syötte väärin jne. jne. Meidän ruokavaliota on seurannut lääkärit ja hoitajat ja tälläkin hetkellä syömme siis tuon kirjan mukaan jonka laatija on meidän perheeseen yhteydessä jatkuvasti. Miten osa lapsistani ovat hoikkia, mutta tämä poika lihava? Eikö se jo kerro siitä että samalla ruokavaliolla osa voi lihoa ja osa ei. Onko se niin vaikeaa uskoa ettei aina löydy syytä kaikelle? Olemassa on tuhansia sairauksia joille ei löydy syytä. Katsokaapa tämänkin illan 4d dokkari, tuollainenkin on mahdollista.
Karkkipäivää meillä ei ollut koskaan. Karkkia, sipsejä, jätskiä yms sai melkein joka päivä, ei nyt kilokaupalla mutta edes vähän.
Tulos: olen uskomaton sokerihiiri. Juuri söin Makuunista ostamani 11 euron irtokarkkisatsin, eikä tehnyt edes tiukkaa.
Luojan kiitos en ole lihava. Varsinaista ruokaa syönkin tosi vähän... elän siis karkeilla. Ihme kyllä, olen terve, ja reikiä nolla. Tiedän, että elämäntaparemontti olisi tarpeen, mutta en ole vielä saanut otettua itseäni niskasta kiinni.
Lapsillani ei ole karkkipäivää, ja he kyllä syövät joka päivä aamupalan, lounaan, välipalan ja illallisen tai iltapalan. Karkkia he saavat ehkä 3-4 kertaa viikossa, hieman kerrallaan. Ovat hoikkia, ja hampaat kunnossa.
Vierailija:
Haluan vielä korostaa sitä että itse ainakin tiedän enemmän " tiukkapipojen" lapsia joista on tullut karkkihulluja, vastaavaa ilmiötä en ole huomannut niissä lapsissa jotka ovat lapsena saaneet kohtuudella karkkia, ilman että asiasta on tehty paholainen.
Miten lapselle tulisi mässäilypäiviä vanhempana yhtään sen enempää jos jo lapsesta asti on opetettu että on yksi mässäilypäivä (jolloin saa syödä ilman tiukkapipomaisia rajoituksia) viikossa? Sne sijaan niille lapsille joille " mässäilypäivä" on muutama karkki, tulee yleensä enemmän ongelmia vanhempana. Kun ei ole vanhemman silmä enää valvomassa, sorrutaan usein kaupan karkkihyllyllä. Tulee se jännitys että mitä nämä kaikki pussit oikein ovat. Kielletty on aina kiehtonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on samanlaista, läski poika ja sipsipussi mukana... tietysti sitä miettii, että onkohan oikea ruokavalio. Samaa asiaa pohdin laihankin kohdalla, että onko kotiruoka jäänyt syömättä, jos rannalla syö sipsejä, eikä liho. Siis, onko pakko ottaa rannalle jotain sipsejä syötäväksi? Tosi suolaista ja janottavaa - aurinkoisena päivänä rannalla muutenkin janottaa ja on nestehukka. Eikö välipalaksi voisi ottaa hedelmiä, vettä yms.? Ja opettaa jo pienestä siihen, että joku omena, mansikat on paljon parempi välipala kuin sipsit, karkit ja limpparit?
olla sokeririippuvainen. Kannattaa lukea Bitten Jonssonin mahtava kirja Sokeripommi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teillä siis syödään karamellia 500 grammaa viikossa kertaheitolla ja meillä pari karamellia kerralla syövät lapset syövät viikossa alle 100 grammaa, mutta laitetaan nyt näön vuoksi tasan sata. Jos tämä sama syömistahti jatkuu koko vuoden niin erot ovat aika selvät: teillä syödään 26 kiloa karkkia vuodessa ja meillä 5,2 kiloa. Laskepa siitä paljonko tulee kaloreita, jos keskimäärin sadassa grammassa on 350 kaloria. Mietitään sen jälkeen miksi toiset ovat ylipainoisia ja toiset eivät.
Vierailija:
olla sokeririippuvainen. Kannattaa lukea Bitten Jonssonin mahtava kirja Sokeripommi.
Vierailija:
Mietitään sen jälkeen miksi toiset ovat ylipainoisia ja toiset eivät.
Jos näet lihavan äidin kaupassa joka ostaa sipsejä ja ruokakori on täynnä herkkuja niin tuleeko sinulle heti mieleen että hän syö aina noin?
No mitäs sitten jos samanlainen kori on hoikalla naisella. Kärry täynnä herkkuja? Veikkaan että ajattelet että naisella on herkkupäivä tänään, mutta lihavan kärrytä vedät johtopäätöksen että hän syö aina niin.
Kyllä minä herkuttelen, mutta teen sen kerran viikossa. jos lähden tänään rannalle niin mukana saattaa olla vettä, hedelmiä ja niitä iki-ihania mansikoita(nam), mutta joku toinen päivä saattaa olla kolmioleipiä, karkkia ja limpparia. Ihan riippuu päivästä. Ei se että näet lapsella sipsipussin tarkoita sitä että hän niin syö joka päivä, vaikka kuinka lihava olisi.
Kuinka monella arvostelijalla on 10-vuotias tai tätä vanhempi lapsi?
Meillä on 3 lasta, ja eivät lapset pieninä ole syöneet karkkia kuin max sen askillisen, silti tuolle 10 vuotiaalle ja hänen kavereilleen kyllä uppoaa isokin karkkipussi keralla.
Minusta siinä ei tosiaankaan ole mitään vaarallista, kun karkkia syödään kerran viikossa.
10-vuotias saa myös viikkorahaa, ja on ihan täysin hänen valintansa, mitä rahalla ostaa. Esim. nyt niitä 10-vuotiaita on lomilla, kun vanhemmat ovat töissä. Vanhemmat ovat saattaneet antaa esim. ruoka rahaa, joka päivä en minäkään mitenkään ehdi laittaa kundille ruokia valmiiksi, ja edellispäiväisistä ei aina jää, joten saatan antaa rahaa, jotta käy sitten ostamassa jotakin syötävää.
Nyt meidän poitsu on tosin liikuntaleirillä, jossa hintaan sisältyy yksi ateria per päivä, olivat eilen saaneet pelkkää muussia, kun nakit olivat myöhästyneet. Kivahan siinä on koko päivä urheilla aamupalan ja muussin voimalla. :-b
niin väkisinkin tulee mieleen ajatus, että ei tuon kyllä kannattaisi ostaa enää yhtään karamelliä tai Hese-ateriaa...
Näin tässä eräänä päivänä Prismassa (oikeesti :D ) tosi lihavan äidin, jolla oli tosi lihavat kouluikäiset lapset. Kaikki kolme keräsivät irtokarkkipussit ihan täpötäyteen, lisäksi ostettiin vielä suklaalevyt jokaiselle. Ostoskärryissä oli 3 isoa pulloa limpparia ja 3 isoa sipsipussia. Teki pahaa. Myönnän, kyyläsin, mutta en voi sille mitään. Ammattitauti.
-ravintoterapeutti-
Vierailija:
Jos näet lihavan äidin kaupassa joka ostaa sipsejä ja ruokakori on täynnä herkkuja niin tuleeko sinulle heti mieleen että hän syö aina noin?Ei se että näet lapsella sipsipussin tarkoita sitä että hän niin syö joka päivä, vaikka kuinka lihava olisi.
Vierailija:
Miksi ei riitä? Ei kai kaikkia lajeja ole pakko maistaa heti. Kuinka sinä voit syödä ravintolassa, jonka ruokalistalla on useampi kuin yksi vaihtoehto? Eikö sinulle tule paha mieli, kun et saa maistaa listan kaikkia vaihtoehtoja?
Minusta on turha totuttaa lasta mässäilyyn. Kun lapsi ei ole tottunut mässäilyyn, hän saa muutamasta karkista aivan yhtä suuren nautinnon kuin toinen lapsi kokonaisesta pussillisesta. Jos taas lapsi tottuu mässäilyyn, on paljon suurempi riski siihen, että myöhemmin elämässä mässäilypäiviä tulee useamminkin kuin kerran viikossa.
Alunperin tämä keskustelu lähti liikkeelle ylipainoisen lapsen syömisistä. Jos lapsi on jo valmiiksi ylipainoinen, kannattaa minusta herkkupäivinäkin pitää herkkujen määrä pienenä. Muuten voi olla toivotonta saada painoa kuriin. Tosin kuten aikaisemmasta kalorilaskelmasta näkyy, erityisen vaarallisia tässä ovat sipsit.