"Avustuksia saavat haluaisivat mieluummin lahjakortteja" - ihan todellako meno on tällaista?
Työskentelen eräässä suuhygieniaan liittyvässä firmassa. Meiltä järjestyy lahjoituksena noin kolmellekymmenelle kotitaloudelle suuhygieniatarvikkeita (hammasharjoja, hammastahnoja, hammaslankaa). Olin asiasta yhteydessä erääseen paikalliseen auttamistahoon, joka järjestää joulukeräystä. Heidän verkkosivuillaan lukee, että ottavat lahjoitettavaksi elintarvikkeita ja hygieniatuotteita. Olen uutisista lukenut, että vähävaraisten perheiden määrä on kasvanut ja ihan arkisista asioista on joillakin huutava pula. Ajattelin siis lahjoituksen tulevan tarpeeseen.
Kun otin auttamistahoon yhteyttä, kerroin lahjoituksesta ja kysyin, milloin voisin toimittaa tavarat. Sain aivan erilaisen reaktion, kuin olisin odottanut. Kiittämisen sijaan totesivat, että avustuksia saavat haluaisivat mieluummin lahjakortteja, joilla voivat itse valita, mitä ostavat.
Anteeksi nyt vaan, mutta mitä hemmettiä? Jos ihmisillä on huutava pula ruoasta, hygieniatarvikkeista ja muusta sellaisesta, miksi ne eivät suoraan kelpaa? Miksi pitäisi olla ruokakaupan lahjakortti? Menee yli oman ymmärryksen, miksi suorat tavaralahjoitukset eivät kävisi.
Kommentit (1584)
Tosi moralisoivaa puhetta köyhiä kohtaan. Miksi keskiluokalla on iso tarve moralisoida köyhiä? Mistä säästää, kun rahat eivät riitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarjosin kerran ompeluapua kaupunkimme vapaaehtoistöitä koordinoivaan yhteyshenkilöön. Olisin lyhentänyt verhoja, vaihtanut vetoketjuja, paikannut vaatteita, siis ammattitaitoista korjaustyötä tai apua omaan piikkiini sisältäen tarvikkeetkin. Vastaus oli, ettei kukaan tarvitse tuollaista ja on muutakin tärkeämpää tekemistä.
Soittelin jopa suoraan narkki- ja alkkisasuntoloihin ja nuorisoasuntoihin, niin ei tartte ompeluapua. Silti näen, että aika moni kulkee tosi risaisissa kamppeissa niissäkin asuntoloissa.
Joten en anna enää mitään apua. Eläinsuojeluyhdistyksissä on sentään kelvannut eläinaiheiset käsityöt.
Onpa ihme. Jos olisit vielä viitsinyt ompelemisen lisäksi neuvos miten jatkossa vaatteet jne voi käsinkin korjata itse, olisit antanut niin arvokasta apua, että oksat pois. Se olisi lisännyt autettavien hallinnan ja pystyvyyden tunnettakin ja antanut muuta ajateltavaa.
Itsekin auttaisin mieluummin niin, että toinen jatkossa osaa itse auttaa itseään. Mutta sille ei ole kysyntää. Eräältä opiskelijasukulaiselta kysyin haluaako hän joululahjaksi vuolukivipadan kun siinä on niin kätevä tehdä pitkää haudutusta vaativia ruokia (jotka, kuten tiedämme, ovat yleensä sekä huokeita että herkullisia). Pata siis varaa niin paljon lämpöä ettei uunia tarvitse pitää päällä kuin tunti. Vrt heinälaatikko tai slow cooker.
Liian vaivalloista kuulemma. Jäi 130 e pata kauppaan sitten.
En ymmärrä, miksei ihminen tahdo tavaraa ja oppia joka säästää sekä rahaa, että aikaa? Ja parantaa ruokahuoltoa maunkin puolesta?
Ymmärrän oikein hyvin, jos joku ei halua. Minullakin jäisi varmaan tuollainen pata käyttämättä, koska teen aina hyvin yksinkertaista, helppoa ja edullista ruokaa. En edes muista, milloin olisin tehnyt jotain sellaista, jota pitäisi pidempään hauduttaa. Mulle riittää pari kattilaa, kasari ja paistinpannu, that's it. Kaikki muu on ylimääräistä "luksusta". Voi tietysti olla niinkin, että kun tietää, että johonkin tuollaiseen ei ole ikinä varaa, niin ei niiden käyttöäkään ajattele. Ne sulkee täysin pois mielestään ja keskittyy siihen, mihin on varaa. Ja jos joku yhtäkkiä ehdottaisi tuollaista vaikka lahjaksi, niin en tiedä miten suhtautuisin, kun koko ajatus tuollaisesta padasta tuntuu niin kaukaiselta. Ehkä toivoisin ennemmin jotain, jolle olisi varmasti käyttöä.
Siis mitä ihmettä? Siinä padassa voi tehdä vaikka uunipuuroa, ihan riisipuuroakin. Tai lihoista esimerkiksi kasler ja possun lapa on edullista, eli sellainen sopii hyvin haudutettavaksi, nakkaa sekaan sitten muutaman perunan, porkkanaa ja sipulia. Mausteeksi suolaa ja pippuria. On halpaa! Ihan keittojakin voi hauduttamalla tehdä, siinä säästää sähköä. Tuollaisen padan käyttötavat on ihan loputtomat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarjosin kerran ompeluapua kaupunkimme vapaaehtoistöitä koordinoivaan yhteyshenkilöön. Olisin lyhentänyt verhoja, vaihtanut vetoketjuja, paikannut vaatteita, siis ammattitaitoista korjaustyötä tai apua omaan piikkiini sisältäen tarvikkeetkin. Vastaus oli, ettei kukaan tarvitse tuollaista ja on muutakin tärkeämpää tekemistä.
Soittelin jopa suoraan narkki- ja alkkisasuntoloihin ja nuorisoasuntoihin, niin ei tartte ompeluapua. Silti näen, että aika moni kulkee tosi risaisissa kamppeissa niissäkin asuntoloissa.
Joten en anna enää mitään apua. Eläinsuojeluyhdistyksissä on sentään kelvannut eläinaiheiset käsityöt.
Onpa ihme. Jos olisit vielä viitsinyt ompelemisen lisäksi neuvos miten jatkossa vaatteet jne voi käsinkin korjata itse, olisit antanut niin arvokasta apua, että oksat pois. Se olisi lisännyt autettavien hallinnan ja pystyvyyden tunnettakin ja antanut muuta ajateltavaa.
Itsekin auttaisin mieluummin niin, että toinen jatkossa osaa itse auttaa itseään. Mutta sille ei ole kysyntää. Eräältä opiskelijasukulaiselta kysyin haluaako hän joululahjaksi vuolukivipadan kun siinä on niin kätevä tehdä pitkää haudutusta vaativia ruokia (jotka, kuten tiedämme, ovat yleensä sekä huokeita että herkullisia). Pata siis varaa niin paljon lämpöä ettei uunia tarvitse pitää päällä kuin tunti. Vrt heinälaatikko tai slow cooker.
Liian vaivalloista kuulemma. Jäi 130 e pata kauppaan sitten.
En ymmärrä, miksei ihminen tahdo tavaraa ja oppia joka säästää sekä rahaa, että aikaa? Ja parantaa ruokahuoltoa maunkin puolesta?
Ymmärrän oikein hyvin, jos joku ei halua. Minullakin jäisi varmaan tuollainen pata käyttämättä, koska teen aina hyvin yksinkertaista, helppoa ja edullista ruokaa. En edes muista, milloin olisin tehnyt jotain sellaista, jota pitäisi pidempään hauduttaa. Mulle riittää pari kattilaa, kasari ja paistinpannu, that's it. Kaikki muu on ylimääräistä "luksusta". Voi tietysti olla niinkin, että kun tietää, että johonkin tuollaiseen ei ole ikinä varaa, niin ei niiden käyttöäkään ajattele. Ne sulkee täysin pois mielestään ja keskittyy siihen, mihin on varaa. Ja jos joku yhtäkkiä ehdottaisi tuollaista vaikka lahjaksi, niin en tiedä miten suhtautuisin, kun koko ajatus tuollaisesta padasta tuntuu niin kaukaiselta. Ehkä toivoisin ennemmin jotain, jolle olisi varmasti käyttöä.
Lisään, että uunivuoka luitenkin löytyy noiden aiemmin mainitsemieni lisäksi. Ja se on myös silloin tällöin käytössä.
Ei ihme,ettei rahat riitä, jos käytät uunivuokaakin vain "silloin tällöin". Ne edullisimmat ruuat kun tulevat usein uunissa. Sähkön sulle varmaan maksaa kela, joten sitäkään sun ei tarvi huolehtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on jotenkin semmonen olo, että Suomessa ei oikeasti ole kovin paljoa niin köyhiä perheitä, ettei olisi varaa ostaa hammasharjaa tai kaurapuuroa
Eiköhän näitä joulukeräyksiä järjestetä lähinnä sen takia, että huonotuloisimpien perheidenkin lapset saisivat viettää mukavan joulun, johon kuuluu arjesta poikkeava ruoka, ja jokin toivelahjaEdelleenkin köyhät elää niin pienillä summilla, että se lahjoituksena saatu hammasharja tai kauraryynipaketti vapauttaa sitä erittäin vähäistä tukirahaa muuhun menoon.
Nykyään perusosaa voidaan leikata 50 %:a ja siitäkin maksetaan kohtuullisten asumiskulujen ylittävä osuus, joten kuukauden käyttöön jäävä raha voi kutistua nollan ja parinsadan euron väliin, josta maksetaan ruoka, puhelin, netti, liikkuminen ja vaatetus.
Mutta jos juuri sillä hetkellä tarvitsisi ruokaa tai haluaisi ostaa lapselle joululahjan, ei kauheasti auta se, että hammastahnasta tuli säätöä 0,50 eur.
Auttaa se sen puoli euroa.
Ja joku oikeasti ajattelee, että tämä on jotenkin hyödyllistä? Jos järjestön tarkoitus on auttaa perheitä järjestämään lapsille joulua tms, niin ei silloin jaeta mitään 50 sentin "avustuksia" ohjeistuksella "ostakaa vaikka ilta-alesta maitopurkki".
Pienistä puroista kertyy iso virta. Kyllä se aina auttaa, jos saa ilmaiseksi jotakin, mitä muuten joutuisi ostamaan itse.
Saanko kysyä tarkemmin niistä virroista? Näin köyhänä kiinnostaa. Joo, voin säästää asiassa x, jonkin verran, joskus, mutta että köyhyyteni helpottuisi joillakin satunnaisilla säästöillä,niin ei tule tapahtumaan.
Et siis osaa laskea. Jos saat lahjoituksena monta halpaa välttämättömyyttä kertyy niistä helposti säästö, jolla voit sitten hankkia ihan omilla rahoillasi niitä mita tavaroita
Vierailija kirjoitti:
Tosi moralisoivaa puhetta köyhiä kohtaan. Miksi keskiluokalla on iso tarve moralisoida köyhiä? Mistä säästää, kun rahat eivät riitä?
Siinä taas yksi joka luulee voivansa automaattisesti vaatia siltä keskiluokkaiselta itselleen. Tällä kertaa lahjakortteja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarjosin kerran ompeluapua kaupunkimme vapaaehtoistöitä koordinoivaan yhteyshenkilöön. Olisin lyhentänyt verhoja, vaihtanut vetoketjuja, paikannut vaatteita, siis ammattitaitoista korjaustyötä tai apua omaan piikkiini sisältäen tarvikkeetkin. Vastaus oli, ettei kukaan tarvitse tuollaista ja on muutakin tärkeämpää tekemistä.
Soittelin jopa suoraan narkki- ja alkkisasuntoloihin ja nuorisoasuntoihin, niin ei tartte ompeluapua. Silti näen, että aika moni kulkee tosi risaisissa kamppeissa niissäkin asuntoloissa.
Joten en anna enää mitään apua. Eläinsuojeluyhdistyksissä on sentään kelvannut eläinaiheiset käsityöt.
Onpa ihme. Jos olisit vielä viitsinyt ompelemisen lisäksi neuvos miten jatkossa vaatteet jne voi käsinkin korjata itse, olisit antanut niin arvokasta apua, että oksat pois. Se olisi lisännyt autettavien hallinnan ja pystyvyyden tunnettakin ja antanut muuta ajateltavaa.
Itsekin auttaisin mieluummin niin, että toinen jatkossa osaa itse auttaa itseään. Mutta sille ei ole kysyntää. Eräältä opiskelijasukulaiselta kysyin haluaako hän joululahjaksi vuolukivipadan kun siinä on niin kätevä tehdä pitkää haudutusta vaativia ruokia (jotka, kuten tiedämme, ovat yleensä sekä huokeita että herkullisia). Pata siis varaa niin paljon lämpöä ettei uunia tarvitse pitää päällä kuin tunti. Vrt heinälaatikko tai slow cooker.
Liian vaivalloista kuulemma. Jäi 130 e pata kauppaan sitten.
En ymmärrä, miksei ihminen tahdo tavaraa ja oppia joka säästää sekä rahaa, että aikaa? Ja parantaa ruokahuoltoa maunkin puolesta?
Ymmärrän oikein hyvin, jos joku ei halua. Minullakin jäisi varmaan tuollainen pata käyttämättä, koska teen aina hyvin yksinkertaista, helppoa ja edullista ruokaa. En edes muista, milloin olisin tehnyt jotain sellaista, jota pitäisi pidempään hauduttaa. Mulle riittää pari kattilaa, kasari ja paistinpannu, that's it. Kaikki muu on ylimääräistä "luksusta". Voi tietysti olla niinkin, että kun tietää, että johonkin tuollaiseen ei ole ikinä varaa, niin ei niiden käyttöäkään ajattele. Ne sulkee täysin pois mielestään ja keskittyy siihen, mihin on varaa. Ja jos joku yhtäkkiä ehdottaisi tuollaista vaikka lahjaksi, niin en tiedä miten suhtautuisin, kun koko ajatus tuollaisesta padasta tuntuu niin kaukaiselta. Ehkä toivoisin ennemmin jotain, jolle olisi varmasti käyttöä.
Lisään, että uunivuoka luitenkin löytyy noiden aiemmin mainitsemieni lisäksi. Ja se on myös silloin tällöin käytössä.
Ei ihme,ettei rahat riitä, jos käytät uunivuokaakin vain "silloin tällöin". Ne edullisimmat ruuat kun tulevat usein uunissa. Sähkön sulle varmaan maksaa kela, joten sitäkään sun ei tarvi huolehtia.
Ei pidä paikkaansa. Jos teen lohikiusausta, niin se tulee takuulla kalliimmaksi kuin linssikeitto liedellä. Se riippuu ihan siitä, mitä siihen ruokaan laittaa, valmistustavasta riippumatta. Itse en viitsi usein uunia kuumentaa laatikkoa varten, kun yksin asun. Sen verran pieniruokainen olen, että isoa laatikkoa en viitsi tehdä. Kaikkea toki voi pakastaa, jos huvittaa. Itselläni pakastin on täynnä halpaa lihaa, jota hamstraa tilanteen tullen, sekä marjoja ja sieniä on.
Naurettava väite. Kaikki eivät enää syö makaronilaatikkoa tai kaalilaatikkoa, ajat muuttuvat.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on jotenkin semmonen olo, että Suomessa ei oikeasti ole kovin paljoa niin köyhiä perheitä, ettei olisi varaa ostaa hammasharjaa tai kaurapuuroa
Eiköhän näitä joulukeräyksiä järjestetä lähinnä sen takia, että huonotuloisimpien perheidenkin lapset saisivat viettää mukavan joulun, johon kuuluu arjesta poikkeava ruoka, ja jokin toivelahjaEdelleenkin köyhät elää niin pienillä summilla, että se lahjoituksena saatu hammasharja tai kauraryynipaketti vapauttaa sitä erittäin vähäistä tukirahaa muuhun menoon.
Nykyään perusosaa voidaan leikata 50 %:a ja siitäkin maksetaan kohtuullisten asumiskulujen ylittävä osuus, joten kuukauden käyttöön jäävä raha voi kutistua nollan ja parinsadan euron väliin, josta maksetaan ruoka, puhelin, netti, liikkuminen ja vaatetus.
Mutta jos juuri sillä hetkellä tarvitsisi ruokaa tai haluaisi ostaa lapselle joululahjan, ei kauheasti auta se, että hammastahnasta tuli säätöä 0,50 eur.
Auttaa se sen puoli euroa.
Ja joku oikeasti ajattelee, että tämä on jotenkin hyödyllistä? Jos järjestön tarkoitus on auttaa perheitä järjestämään lapsille joulua tms, niin ei silloin jaeta mitään 50 sentin "avustuksia" ohjeistuksella "ostakaa vaikka ilta-alesta maitopurkki".
Pienistä puroista kertyy iso virta. Kyllä se aina auttaa, jos saa ilmaiseksi jotakin, mitä muuten joutuisi ostamaan itse.
Saanko kysyä tarkemmin niistä virroista? Näin köyhänä kiinnostaa. Joo, voin säästää asiassa x, jonkin verran, joskus, mutta että köyhyyteni helpottuisi joillakin satunnaisilla säästöillä,niin ei tule tapahtumaan.
Et siis osaa laskea. Jos saat lahjoituksena monta halpaa välttämättömyyttä kertyy niistä helposti säästö, jolla voit sitten hankkia ihan omilla rahoillasi niitä mita tavaroita
Mistä saan monta ilmaista välttämättömyyttä? Haluan tietää, tarve olisi.
Ammattihuijareita nuo rahan kerjääjät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pn aika erikoista, että sivutolkulla jauhetaan siitä miten ahneita ja itsekkäitä lahjoittajat ovat kun eivät ymmärrä, että köyhä haluaa rahaa, jolla käydä itse kaupasta ostamassa tahnansa. Kyseessä on hyväntekeväisyys ja jos joku kokee, että voi antaa siitä mitä on, se ei välttämättä muutu rahaksi ja lahjakortiksi. Voitte kertoa siellä jakelussa, että tällainen lahjoitus loukkaa omanarvontunnetta ja kieltäydytte. Sama pätee kaikkeen muuhunkin lahjaan tai vastaavaan. Sen sijaan, että syyllistätte niitä, jotka typeryydessään eivät osaa lahjoittaa oikein, osoittakaan valituksenne hallitukselle ja muille päättäjille, joiden syy on, että ihmiset joutuvat elämään lahjoitusten varassa.
Mitä järkeä on lahjoittaa jotakin, jos se ei kohtaa tarvetta? Siitähän tässä on kyse eikä siitä, että lahjoittajaa nyt jotrnkin loukattaisiin.
Joillakin voi olla tarvetta. Ja ne, joilla ei ole, ei tarvitse loukkaantua siitä, jos kassiin tulee jotain ylimääräistä. Ei tässä kukaan ole loukkaantunut siitä, että lahjoitus ei kelpaa, vaan ärsyttää, että toitotetaan, että miksi ei näiden lahjoitusten sijaan anneta lahjakorttia, rahaa tai ruokaa.
Kun se todellisuus ei ole mikään kassissa on ylimääräistä. Tutustupas vähän asiaan ennenkuin uliset.
Tästä nyt ei saanut mitään selvää. Mihin pitää tutustua? Ja mitä tarkoittaa "todellisuus ei ole mikään kassissa on ylimääräistä"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on jotenkin semmonen olo, että Suomessa ei oikeasti ole kovin paljoa niin köyhiä perheitä, ettei olisi varaa ostaa hammasharjaa tai kaurapuuroa
Eiköhän näitä joulukeräyksiä järjestetä lähinnä sen takia, että huonotuloisimpien perheidenkin lapset saisivat viettää mukavan joulun, johon kuuluu arjesta poikkeava ruoka, ja jokin toivelahjaEdelleenkin köyhät elää niin pienillä summilla, että se lahjoituksena saatu hammasharja tai kauraryynipaketti vapauttaa sitä erittäin vähäistä tukirahaa muuhun menoon.
Nykyään perusosaa voidaan leikata 50 %:a ja siitäkin maksetaan kohtuullisten asumiskulujen ylittävä osuus, joten kuukauden käyttöön jäävä raha voi kutistua nollan ja parinsadan euron väliin, josta maksetaan ruoka, puhelin, netti, liikkuminen ja vaatetus.
Mutta jos juuri sillä hetkellä tarvitsisi ruokaa tai haluaisi ostaa lapselle joululahjan, ei kauheasti auta se, että hammastahnasta tuli säätöä 0,50 eur.
Auttaa se sen puoli euroa.
Ja joku oikeasti ajattelee, että tämä on jotenkin hyödyllistä? Jos järjestön tarkoitus on auttaa perheitä järjestämään lapsille joulua tms, niin ei silloin jaeta mitään 50 sentin "avustuksia" ohjeistuksella "ostakaa vaikka ilta-alesta maitopurkki".
Pienistä puroista kertyy iso virta. Kyllä se aina auttaa, jos saa ilmaiseksi jotakin, mitä muuten joutuisi ostamaan itse.
Saanko kysyä tarkemmin niistä virroista? Näin köyhänä kiinnostaa. Joo, voin säästää asiassa x, jonkin verran, joskus, mutta että köyhyyteni helpottuisi joillakin satunnaisilla säästöillä,niin ei tule tapahtumaan.
Et siis osaa laskea. Jos saat lahjoituksena monta halpaa välttämättömyyttä kertyy niistä helposti säästö, jolla voit sitten hankkia ihan omilla rahoillasi niitä mita tavaroita
Mistä saan monta ilmaista välttämättömyyttä? Haluan tietää, tarve olisi.
Et mistään, koska ne eivät tämän palstan mukaan kelpaa kenellekään. Rahulia sitä pitää vain antaa joten ole ilman
Vierailija kirjoitti:
Mikä sun ongelma nyt on? Jos ei ole laittaa joulukeräykseen sellaista mitä sinne kuuluu, et laita. Kannattaa varautua ensi vuodeksi niillä lahjakorteilla. Nuo näytekrääsät voit viedä ihan mihin tahdot, vaikkapa julkisiin vessoihin.
Kuule, ensi vuonnakaan ei tule lahjakortteja. Saatte pärjätä ilman krääsää tai mitään muutakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus on ollut, että hyvin monia köyhiä yhdistää se, etteivät he osaa käyttää rahaa. Kun rahaa tulee, vaikka sitten lahjakortin muodossa, niin se menee hujauksessa. Ei malteta pysähtyä miettimään ja suunnittelemaan, mitä tällä summalla nyt kannattaisi hankkia. Tai jos kotona pärjäisi pari päivää kaapista löytyvillä ruoilla ja torstaina alkaisi vaikka hyvät ruoka-alet, niin ostettaisiin sitten tarjouksesta sitä ruokaa. Saisi samalla summalla enemmän. Mutta tällainen taloudenhallinta on monille köyhille ihan mahdottoman vaikeaa.
Tämähän se ongelma on. Minusta ylipäätään on hyvä kysymys, miksi yhteiskunnan tai vapaaehtoisten pitäisi loputtomasti syytää rahaa siihen, ettei joku osaa käyttää sitä? Tällaista talouden hallintaa ja fiksua rahankäyttöä joutuvat tekemään monet muutkin. Kyllä minun tietämäni pienituloiset ja keskituloiset suunnittelevat menojaan. Tarkkaillaan tarjouksia ja ostetaan sen mukaan. Jätetään ostamatta, jos kilohinta on kallis. Otetaan töihin kotoa eilisen päivällisen tähteitä sen sijaan, että mentäisiin ulos syömään. Lasten kanssa ulkoillessa mukaan pakataan kotoa eväsleivät, eikä mennä Mäkkäriin. Ei sitä rahaa jäisi säästöön tai elämiseen, jos ostaisi vain kaikkea, mitä mieli tekisi.
Enkä koe, että yksikään köyhä ottaa opiksi näistä "hupsis, sain 50 e ruokakauppalahjakortin ja tuhlasin sen lapsen joululahjan ja ruoan sijaan omiin kosmetiikkatuotteisiini" tapauksista. Samanlainen moka toistuu taas seuraavalla kerralla.
Väitätkö, että syy köyhyyteen on se, että käydään liikaa ulkona syömässä tai ostetaan liikaa kosmetiikkaa? Tilastoissahan köyhyys ei määrity sen mukaan, kuinka paljon rahaa loppukuussa on jäänyt säästöön, vaan köyhyys määrittyy ihan vain tulojen perusteella. Nämä sinunkin viestisi tyyppiset töräykset pikemminkin antavat sen käsityksen, että puutteellinen talouden hallinta on pikemminkin joidenkin muiden kuin köyhien ongelma.
Onhan se köyhän ongelma, jos elää yli varojensa. Juuri yllä joku sanoi, miten kuukaudessa voi jäädä pari satasta pakollisiin menoihin (ruoka, puhelinmaksu jne). Kyllä se silloin on köyhän ongelmaista käytöstä, jos tietää elävänsä pienellä budjetilla ja rahan tullessa ostaa kossua ja pizzaa viidelläkympillä illaksi. Tajuaahan sen, että se jo valmiiksi pieni summa ei tule riittämään niihin pakollisiin menoihin, jos ostelee ensin kaikkea muuta. Ihan perusasia talouden osalta: ensin maksetaan pakolliset menot, sen jälkeen vasta kaikki muu.
Olisi tosi kiva muuten, jos näissä keskusteluissa joskus määritettäisiin, mistä puhutaan kun puhutaan "pakollisista menoista" tai "välttämättömyyksistä". Nuo sanat tuntuvat olevan vähän sellaisia, että melkein minkä tahansa asian kohdalla voi sanoa, että kyse ei ole "pakollisesta" tai "välttämättömästä" menosta, oli sitten kyse talvitakista, deodorantista, lapsen hiuspinneistä, tiskipöydän lampusta, ketsupista, kännykästä, uimahallikortista tai lasten karkkipäiväkarkeista. Jopa tavallisista elintarvikkeista voi tulla sanomaan, että ei juuri se kyseinen tuote ole ehdottoman välttämätön (väitehän pitää paikkansa, koska ei ole pakko ostaa piimää, kun voihan sitä ostaa maitoakin), mutta oska ei huomioida sitä, että yhden ruuan ostamatta jättäminen tarkoittaa vain sitä, että on ostettava tilalle jotain muuta, saadaan lopulta ihan joka ikinen ostos näyttämään "ylimääräiseltä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ottanut logiikan, että en auta, jos ei uusi, marketista ostettu tavara kelpaa. En näe mitään syytä lahjoittaa suoraan rahaa/lahjakortteja.
Itsellä sama periaate.
Auttamistahot ovat erilaisia. Joissakin on otettu riemusta kiljuen vastaan esim. käytetyt (ehjät ja siistit) vaatteet, pussilakanat, pyyhkeet yms. Ja sitten on paikkoja, joissa nyrpistellään kaupasta ostetuille elintarvikkeille. Paras oli, kun yhdessä paikassa kommentoivat, miten ruokakeräykseen voisi tuoda muuta kuin puuroa, näkkäriä yms. Että kun olisi vähävaraisemmista kivaa saada esim. muroja, keksejä yms herkkuja.
Tätä olenkin miettinyt, että en ainakaan puuroa ja näkkäriä veisi lahjoitukseen. Niitä köyhille jaetaan muutenkin. Jotain muuta voisi viedä, ei tosin mitään keksejä sentään. Vai kuuluuko köyhien syödä pelkkää puuroa ja näkkäriä?
Missä ovat terveelliset hedelmät ja kasvikset ja kalsiumia ja proteiinia sisltävät tuotteet?
En pärjäisi pelkällä puurolla ja leivällä.
Niitä löytyy kaupoista. Voit mennä ostamaan. Jos olet rahaton, niin sinun pitää valita ostatko hedelmiä vai jotain muuta. Ei kukaan anna sinulle ilmaiseksi kaiken kattavaa ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjakortteja perustellaan sillä, ettei niillä voi ostaa alkoholia, tupakkaa yms. Niillä saa kuitenkin vaikka yh-äiti ostettua itselleen meikkejä ja jätettyä lapset ilman joululahjoja.
Toisekseen: osa kauppaa noita lahjakortteja. Myyvät esim. 50 euron lahjakortin 40 euron käteistä vastaan ja ostavat sillä käteisellä viinaa tai aineita.
Tämän vuoksi en itse anna yhtään ainutta lahjakorttia keräyksiin.
Jos yksi äiti kymmenestätuhannesta tekee noin, älä yleistä. Köyhäkin ajattelee lapsensa parasta ja haluaa hänelle mahdollisimman kivan joulun. Tinkii vaikka omista menoistaan.
No, näin köyhänä äitinä voin kertoa että nimenomaan omista menoista siinä on tingittävä kun mistään muusta ei ole tingittävää. kaikessa missä vaan voi säästetään. ruoka tehdään kauden edullisista tuotteista, tarjouksista jne. nälkäisenä ei tarvitse olla. pitää vaan viitsiä ja jaksaa tehdä. opetella leipomaan. itse leivottu leipä on edullista ja maukasta kun käyttää erill.raaka-aineita. jouluun kannattaa säästää koko vuoden ajan, aina jostain saa nipistettyä säästöön pikkuisen. En käytä meikkejä, tekoripsiä jne. en juo enkä polta koska ei olisi varaa ja lasten tarpeet menee aina omien edelle. ja ei en tarvitse kruunua vaan halusin antaa ajattelemisen aihetta siitä ettei elämä aina ole hauskaa ja reilua mutta silti on pärjättävä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarjosin kerran ompeluapua kaupunkimme vapaaehtoistöitä koordinoivaan yhteyshenkilöön. Olisin lyhentänyt verhoja, vaihtanut vetoketjuja, paikannut vaatteita, siis ammattitaitoista korjaustyötä tai apua omaan piikkiini sisältäen tarvikkeetkin. Vastaus oli, ettei kukaan tarvitse tuollaista ja on muutakin tärkeämpää tekemistä.
Soittelin jopa suoraan narkki- ja alkkisasuntoloihin ja nuorisoasuntoihin, niin ei tartte ompeluapua. Silti näen, että aika moni kulkee tosi risaisissa kamppeissa niissäkin asuntoloissa.
Joten en anna enää mitään apua. Eläinsuojeluyhdistyksissä on sentään kelvannut eläinaiheiset käsityöt.
Onpa ihme. Jos olisit vielä viitsinyt ompelemisen lisäksi neuvos miten jatkossa vaatteet jne voi käsinkin korjata itse, olisit antanut niin arvokasta apua, että oksat pois. Se olisi lisännyt autettavien hallinnan ja pystyvyyden tunnettakin ja antanut muuta ajateltavaa.
Itsekin auttaisin mieluummin niin, että toinen jatkossa osaa itse auttaa itseään. Mutta sille ei ole kysyntää. Eräältä opiskelijasukulaiselta kysyin haluaako hän joululahjaksi vuolukivipadan kun siinä on niin kätevä tehdä pitkää haudutusta vaativia ruokia (jotka, kuten tiedämme, ovat yleensä sekä huokeita että herkullisia). Pata siis varaa niin paljon lämpöä ettei uunia tarvitse pitää päällä kuin tunti. Vrt heinälaatikko tai slow cooker.
Liian vaivalloista kuulemma. Jäi 130 e pata kauppaan sitten.
En ymmärrä, miksei ihminen tahdo tavaraa ja oppia joka säästää sekä rahaa, että aikaa? Ja parantaa ruokahuoltoa maunkin puolesta?
Ymmärrän oikein hyvin, jos joku ei halua. Minullakin jäisi varmaan tuollainen pata käyttämättä, koska teen aina hyvin yksinkertaista, helppoa ja edullista ruokaa. En edes muista, milloin olisin tehnyt jotain sellaista, jota pitäisi pidempään hauduttaa. Mulle riittää pari kattilaa, kasari ja paistinpannu, that's it. Kaikki muu on ylimääräistä "luksusta". Voi tietysti olla niinkin, että kun tietää, että johonkin tuollaiseen ei ole ikinä varaa, niin ei niiden käyttöäkään ajattele. Ne sulkee täysin pois mielestään ja keskittyy siihen, mihin on varaa. Ja jos joku yhtäkkiä ehdottaisi tuollaista vaikka lahjaksi, niin en tiedä miten suhtautuisin, kun koko ajatus tuollaisesta padasta tuntuu niin kaukaiselta. Ehkä toivoisin ennemmin jotain, jolle olisi varmasti käyttöä.
Lisään, että uunivuoka luitenkin löytyy noiden aiemmin mainitsemieni lisäksi. Ja se on myös silloin tällöin käytössä.
Ei ihme,ettei rahat riitä, jos käytät uunivuokaakin vain "silloin tällöin". Ne edullisimmat ruuat kun tulevat usein uunissa. Sähkön sulle varmaan maksaa kela, joten sitäkään sun ei tarvi huolehtia.
Ei kaikissa perheissä ole ollut tapana tehdä pataruokia. Minäkin teen mm. uuniriisipuuron vuoassa, samoin uunikalan.
Olisipa kyllä mahtavaa jos saisi vaikka kampaajalle lahjakortin. En osaa itse leikata eikä ole ketään joka voisi auttaa. Siinä mielessä nyt oleellinen asia että aloitan osa-aikaisena paikassa missä pitäisi olla vähän siistimpi kuin linnunpelätin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjakortteja perustellaan sillä, ettei niillä voi ostaa alkoholia, tupakkaa yms. Niillä saa kuitenkin vaikka yh-äiti ostettua itselleen meikkejä ja jätettyä lapset ilman joululahjoja.
Toisekseen: osa kauppaa noita lahjakortteja. Myyvät esim. 50 euron lahjakortin 40 euron käteistä vastaan ja ostavat sillä käteisellä viinaa tai aineita.
Tämän vuoksi en itse anna yhtään ainutta lahjakorttia keräyksiin.
Jos yksi äiti kymmenestätuhannesta tekee noin, älä yleistä. Köyhäkin ajattelee lapsensa parasta ja haluaa hänelle mahdollisimman kivan joulun. Tinkii vaikka omista menoistaan.
No, näin köyhänä äitinä voin kertoa että nimenomaan omista menoista siinä on tingittävä kun mistään muusta ei ole tingittävää. kaikessa missä vaan voi säästetään. ruoka tehdään kauden edullisista tuotteista, tarjouksista jne. nälkäisenä ei tarvitse olla. pitää vaan viitsiä ja jaksaa tehdä. opetella leipomaan. itse leivottu leipä on edullista ja maukasta kun käyttää erill.raaka-aineita. jouluun kannattaa säästää koko vuoden ajan, aina jostain saa nipistettyä säästöön pikkuisen. En käytä meikkejä, tekoripsiä jne. en juo enkä polta koska ei olisi varaa ja lasten tarpeet menee aina omien edelle. ja ei en tarvitse kruunua vaan halusin antaa ajattelemisen aihetta siitä ettei elämä aina ole hauskaa ja reilua mutta silti on pärjättävä
Minä keskituloisena isänä allekirjoitan lähes kaiken tuon. Ei tarvitse olla köyhä, että voi käyttää rahaa järkevästi, juuri noin kuin tuo ylläoleva köyhä äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus on ollut, että hyvin monia köyhiä yhdistää se, etteivät he osaa käyttää rahaa. Kun rahaa tulee, vaikka sitten lahjakortin muodossa, niin se menee hujauksessa. Ei malteta pysähtyä miettimään ja suunnittelemaan, mitä tällä summalla nyt kannattaisi hankkia. Tai jos kotona pärjäisi pari päivää kaapista löytyvillä ruoilla ja torstaina alkaisi vaikka hyvät ruoka-alet, niin ostettaisiin sitten tarjouksesta sitä ruokaa. Saisi samalla summalla enemmän. Mutta tällainen taloudenhallinta on monille köyhille ihan mahdottoman vaikeaa.
Tämähän se ongelma on. Minusta ylipäätään on hyvä kysymys, miksi yhteiskunnan tai vapaaehtoisten pitäisi loputtomasti syytää rahaa siihen, ettei joku osaa käyttää sitä? Tällaista talouden hallintaa ja fiksua rahankäyttöä joutuvat tekemään monet muutkin. Kyllä minun tietämäni pienituloiset ja keskituloiset suunnittelevat menojaan. Tarkkaillaan tarjouksia ja ostetaan sen mukaan. Jätetään ostamatta, jos kilohinta on kallis. Otetaan töihin kotoa eilisen päivällisen tähteitä sen sijaan, että mentäisiin ulos syömään. Lasten kanssa ulkoillessa mukaan pakataan kotoa eväsleivät, eikä mennä Mäkkäriin. Ei sitä rahaa jäisi säästöön tai elämiseen, jos ostaisi vain kaikkea, mitä mieli tekisi.
Enkä koe, että yksikään köyhä ottaa opiksi näistä "hupsis, sain 50 e ruokakauppalahjakortin ja tuhlasin sen lapsen joululahjan ja ruoan sijaan omiin kosmetiikkatuotteisiini" tapauksista. Samanlainen moka toistuu taas seuraavalla kerralla.
Köyhällä ei ole tilannetta, jossa hänellä olisi vaihtoehtona törsätä tai ei. Mietipäs tilanne, jossa henkilölle tulee kuun eka päivä tilille 590€ ja hän maksaa siitä vuokraa 150€, sähköä, vettä, vakuutuksia ja puhelimen jne. Toisen mokoman. Paljonko hänellä on sitä törsäilyrahaa loppukuuksi? Jos hän saa 50€ puolessa kuussa, kerro ihmeessä miten hän voisi ostaa sillä jotakin muuta kuin ruokaa?
Ihan uskomattomia aivoituksia tällä palstalla kyllä näkee.Silloinhan juuri sen hammastahnapötkylänkin luulisi olevan tervetullut, koska joudut joka tapauksessa sen ostamaan
Niin se varmaan onkin. Vielä tervetulleempi voisi silti olla pötkylä, jonka voi itse valita. Esimerkiksi minulla tuo tavalliset vaahtoavat markettipötkylät ärsyttää suuta niin että ovat vaikeita käyttää. Onneksi on voin valita apteekista sen vaahtoamattoman vaihtoehdon.
tässä vinkki edullisemmasta herkän suun hammastahnasta, jota saa tavallisista kaupoista: kotimainen Oxygenol Herkkä.
Vierailija kirjoitti:
Olisipa kyllä mahtavaa jos saisi vaikka kampaajalle lahjakortin. En osaa itse leikata eikä ole ketään joka voisi auttaa. Siinä mielessä nyt oleellinen asia että aloitan osa-aikaisena paikassa missä pitäisi olla vähän siistimpi kuin linnunpelätin.
No olisi kyllä. Näin pienituloisena työssäkäyvänä ei ole moiseen luksukseen ollut varaa pitkään aikaan.
No siinä tapauksessa varmaan et hae ruokajakeluista mitään kasseja vaan saat tuet ja avut muualta. Eikö?
Minulla on keliakia ja maitoallergia, ei minullekaan mitään noissa jakeluissa ole. Ei se silti vesitä jakelun ideaa.