Lue keskustelun säännöt.
"Avustuksia saavat haluaisivat mieluummin lahjakortteja" - ihan todellako meno on tällaista?
01.11.2026 |
Työskentelen eräässä suuhygieniaan liittyvässä firmassa. Meiltä järjestyy lahjoituksena noin kolmellekymmenelle kotitaloudelle suuhygieniatarvikkeita (hammasharjoja, hammastahnoja, hammaslankaa). Olin asiasta yhteydessä erääseen paikalliseen auttamistahoon, joka järjestää joulukeräystä. Heidän verkkosivuillaan lukee, että ottavat lahjoitettavaksi elintarvikkeita ja hygieniatuotteita. Olen uutisista lukenut, että vähävaraisten perheiden määrä on kasvanut ja ihan arkisista asioista on joillakin huutava pula. Ajattelin siis lahjoituksen tulevan tarpeeseen.
Kun otin auttamistahoon yhteyttä, kerroin lahjoituksesta ja kysyin, milloin voisin toimittaa tavarat. Sain aivan erilaisen reaktion, kuin olisin odottanut. Kiittämisen sijaan totesivat, että avustuksia saavat haluaisivat mieluummin lahjakortteja, joilla voivat itse valita, mitä ostavat.
Anteeksi nyt vaan, mutta mitä hemmettiä? Jos ihmisillä on huutava pula ruoasta, hygieniatarvikkeista ja muusta sellaisesta, miksi ne eivät suoraan kelpaa? Miksi pitäisi olla ruokakaupan lahjakortti? Menee yli oman ymmärryksen, miksi suorat tavaralahjoitukset eivät kävisi.
Kommentit (889)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma, miten täällä nuristaan ihan tavallisista tuotteista. Kärjistän. Tuskinpa S-marketin hyllyssä myytäisiin paljon Erittäin hienoa suomalaista shampoota, Jordanin hammastahnoja, Pepsodentin hammasharjoja, Palmoliven suihkugeelejä jne, jos niitä ihmiset eivät ostaisi. Ja jos noita merkkejä ostetaan, niin kyllä niitä silloin melkoinen osa kansalaisista käyttää. Silloin ovat oikein hyviä tuotteita lahjoitettavaksi, kun niitä muutenkin ihmiset ostavat. Ihan turha siis nurista, että eivät suurimmalle osalle kelpaisi. Jos joku ei syystä tai toisesta noita käytä, niin se on hänen asiansa. Isolle osalle kuitenkin kelpaa.
Tämä. Meidän perheessä molemmat aikuiset tienaa bruttona +40 000 e/vuosi. Silti me käytetään näitä ihan tavallisia markettituotteita, hampaat harjataan noilla perusharjoilla, tahnat on Oxygenolia (kotimainen tuote, siksi), shampoo juuri tuota klassikkoa tai Linnaa. En tajua lainkaan näitä märisijöitä, että valittavat kunnollisista tuotteista.
No jos nuo olisivat teidän sosiaaliavustus, niin lämmittäisikö?
Sosiaaliavustukset tulevat ihan muista instansseissa kuin vapaaehtoisten lahjoitusten kautta.
Ne on ylimääräisiä avustuksia ja ne kohdennetaan. Silti ne ovat sosiaaliavustusta.
Sosiaaliavustus tarkoittaa nimenomaan sosiaalihuollosta tulevaa tukea, yhteiskunnan järjestämää. Se näkyy jo siitä nimestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalle tiedoksi: ei kaikki, mutta osa lahjoituksen saajista on eri syistä ( mielenterveys, päihde, asunnottommuus ym.) toimintakyvyiltään hyvin heikoilla. Omasta hygieniasta huolehtiminen ei ole ensimmäisiä asioita mitä he pystyvät tai jaksavat tehdä.
On hyvin tavallista, että kysyn asiakkaalta jaksaako hän käydä suihkussa tai pestä hampaansa. Ne, joilla voimavarat riittää suihkussa käymiseen eivät välttämättä jaksa pestä enää hampaitaan.
Aloittaja on onnekas, kun elää kauniissa kuplassaan, jossa hampaiden säännöllinen pesu on itsestäänselvyys.
T: avustusten saajien ammattiauttajaToistan nyt sen, minkä joku toinen jo sanoikin muutama sivua sitten: mistä helvetistä ap tai kukaan muu yleisen tavaraerän lahjoittaja voi tietää jokaisen avustuksen saajan erikoistarpeita?
Väitän kyllä edelleen, että suurin osa köyhistäkin Suomessa pesee hampaansa.
Miksi helvetissä jonkun tavaraerän lahjoittajan tarvitsisikaan tietää? Kyllä minä pidän sen lahjoitusjärjestön velvollisuutena hoitaa lahjoitusten jakelu niin että niistä saaduista tuotteista olisi mahdollisimman paljon hyötyä mahdollisimman monelle.
Noinhan tossa tehtiin. Aplle sanottiin että ei kiitos tähän näitä.
Minkä vuoksi avustusjärjestö pyytää hygieniatuotteita, jos se hyväksyy vain lahjakortteja?
Huijaukselta kuulostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjakortteja perustellaan sillä, ettei niillä voi ostaa alkoholia, tupakkaa yms. Niillä saa kuitenkin vaikka yh-äiti ostettua itselleen meikkejä ja jätettyä lapset ilman joululahjoja.
Toisekseen: osa kauppaa noita lahjakortteja. Myyvät esim. 50 euron lahjakortin 40 euron käteistä vastaan ja ostavat sillä käteisellä viinaa tai aineita.
Tämän vuoksi en itse anna yhtään ainutta lahjakorttia keräyksiin.
Tämä.
Mulle yksi työntekijä perusteli sitä sillä, että tekee hyvää asiakkaille, kun saavat itse opetella rahan käyttöä lahjakorttia käyttämällä. Oma kokemus on ollut, että monilla taloudelliset ongelmat johtuvat juuri siitä, ettei rahaa osata käyttää. Jos vaikka saavat 50 e, niin ostavat sillä marketista kaikkea "turhaa" ja kallista, vaikka tuo summa kannattaisi käyttää ruokakaapin järkevään täydentämiseen, ostaa ne shampoot, pyykinpesuaineet, vessapaperit jne.
Jos joku ostaa lahjakortilla esim. edullisen ripsarin tai huulipunan esim. Tokmannilta, niin tuskin mistään suuresta tuhlaavaisuudesta on kysymys! Se ripsari tai huulipuna voi kohottaa itsetuntoa ja piristää mieltä. Pitääkö köyhän elämä olla aina mahdollisimman kurjaa ja ankeaa?
Jos se köyhä siinä kohtaa valittaa että ei ole rahaa ruokaan, niin hän saa sitten tyytyä nakertamaan sitä huulipunaa. Jotenkin itse pitäisin sitä vaihtoehtoa kurjana ja ankeana.
Muutaman euron huulipuna kestää monta kuukautta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma, miten täällä nuristaan ihan tavallisista tuotteista. Kärjistän. Tuskinpa S-marketin hyllyssä myytäisiin paljon Erittäin hienoa suomalaista shampoota, Jordanin hammastahnoja, Pepsodentin hammasharjoja, Palmoliven suihkugeelejä jne, jos niitä ihmiset eivät ostaisi. Ja jos noita merkkejä ostetaan, niin kyllä niitä silloin melkoinen osa kansalaisista käyttää. Silloin ovat oikein hyviä tuotteita lahjoitettavaksi, kun niitä muutenkin ihmiset ostavat. Ihan turha siis nurista, että eivät suurimmalle osalle kelpaisi. Jos joku ei syystä tai toisesta noita käytä, niin se on hänen asiansa. Isolle osalle kuitenkin kelpaa.
Tämä. Meidän perheessä molemmat aikuiset tienaa bruttona +40 000 e/vuosi. Silti me käytetään näitä ihan tavallisia markettituotteita, hampaat harjataan noilla perusharjoilla, tahnat on Oxygenolia (kotimainen tuote, siksi), shampoo juuri tuota klassikkoa tai Linnaa. En tajua lainkaan näitä märisijöitä, että valittavat kunnollisista tuotteista.
No jos nuo olisivat teidän sosiaaliavustus, niin lämmittäisikö?
Sosiaaliavustukset tulevat ihan muista instansseissa kuin vapaaehtoisten lahjoitusten kautta.
Ne on ylimääräisiä avustuksia ja ne kohdennetaan. Silti ne ovat sosiaaliavustusta.
Sosiaaliavustus tarkoittaa nimenomaan sosiaalihuollosta tulevaa tukea, yhteiskunnan järjestämää. Se näkyy jo siitä nimestä.
Ja sosiaalitoimi ne saajat päättää. Nuo toimii niin, että järjestö kertoo montako pakettia he lahjoittavat ja sosiaalitoimi ohjaa ne eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisistä on tullut tosi itsekkäitä. Jos ihmisellä on oikeasti pula rahasta, niin kyllä silloin on kiitollinen kaikesta kulutustavarasta ja ruoista, mitä saa. Muistan, että opiskeluaikana minulle jäi monesti vuokran jälkeen 200 e kuukaudessa käyttörahaa. Ruokaanhan se kaikki kului. Ja kun hoidin lapsiamme kotona, niin sain kotihoidontukea 250 e. Silloin helpotti, kun mies kävi töissä, mutta ei hän minulle mitään käyttörahaa antanut. En minä ymmärrä nurinaa näistä avustuksista. Jos joku hyväntahtoinen ihminen haluaa vähistään antaa, niin en kehtaisi nyrpistellä nenääni. Osalla tuntuu olevan sellainen käsitys, että työssäkäyvillä on rahaa millä mällätä. Monilla se palkka kuluu kuitenkin pitkälti asumiseen ja työmatkoihin, kun maksellaan asunto- ja autolainaa. Ei siitä välttämättä pysty suuria summia lahjoittelemaan.
Siis sinä ostit perheellenne ruoat kotihoidontuella ja mies sijoitti palkkansa rahastoon? Miksi jäit suhteeseen?
Ot
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos saisin joulupaketin, jossa olisi esim. shampoo, deodorantti, hammasharja ja hammastahna, niin olisin siitä tosi iloinen. Tuohan on lahja, jonka voi antaa periaatteessa kenelle tahansa. Kiva lahjaidea, joka ei jää kenelläkään nurkkiin turhana pyörimään, kuten käy usein vaikkapa kynttilöiden tai mukien kanssa. Mutta me ei yleensä osteta joululahjoja ollenkaan.
Kannattaa miettiä myös jonkun muun näkökulmasta. Itselle ei esimerkiksi käy monetkaan hammastahnat. Toisest sitten taas saavat oireita hajusteista ja jotkut taas allergisia tietyille ainesosille. Kyllähän se harmittaa, jos se joulun ainoa ja odotettu lahja menee roskiin.
Jos kyseessä on aikuinen, ei varmasti odota yleensäkään, että joululahjat toteuttaisivat kovinkaan suuria toiveita. Tietenkin on eri asia, jos toivoo sosiaalitukea ja sieltä annetaan jotain sukkia ja hammastahnaa, jos oikeasti tarvitsee ruokaa perheelle. Mutta joku aikuisen pettymys joululahjan suhteen ei ole ihan normaalia.
Lasten pettymyksen joululahjojen suhteen ymmärtää, siksi heidän toiveensa yksilöidään tarkasti ja on tärkeää, että saavat edes yhden tai kaksi sellaista lahjaa, jota oikeasti toivovat. Näihin keräyksiin kannattaa osallistua, jos rahkeet riittävät. Koska kyseessä on kuitenkin lasten juhla, ainakin mitä tulee lahjoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen monista viesteistä, että lopulta on kyse siitä, saako köyhä ihminen kokea ja ilmaista normaaleja inhimillisiä tunteita. Tai saako hänellä edes olla normaaleja, inhimillisiä tarpeita.
On selvää, että usein avustuksissa on sitten sitä tavaraa, mitä on. Selvää on myös se, että kaikkien yksittäisiä tarpeita ei useinkaan voida ottaa huomioon. Mutta saako köyhä ilmaista pettymystä ja turhautumista, jos hän ei avustuksesta saa mitään tai juuri mitään, mitä aidosti tarvitsee. Hänellä kun varmaan on jonkinlaisia odotuksia ja toiveita, kun hän sen avustuspaketin hakee. Moni maksaakin matkasta jotain, ja näkee joka tapauksessa sen vaivan.
Pitääkö olla vain ja ainoastaan kiitollinen ja iloinen siitä, että joku on lahjoittanut jotain, vaikka itselle jäisi pelkkää tyhjää käteen? Ei saa mitenkään ilmaista sitä, että pikkusen enemmän toivoin ja odotin? Normaalit inhimilliset tunteet pitää tukahduttaa?
Kai sillä lahjoittajallakin on oikeus tunteisiin eikä vain avun saajalla? Se lahjoittaja on kuitenkin pyrkinyt auttamaan parhaaksi näkemällään tavalla, nähnyt vaivaa ja käyttänyt rahaa sen avunsaajan hyväksi. Eikö hänellä olisi oikeus odottaa edes pientä kiitosta sen sijaan että saa vain p@skaa niskaan ja valituksia siitä miten on auttanut väärin tai liian vähän?
Totta kai saa. Ja onhan loukattu ylpeyskin inhimillistä. Ehkä auttajien kuitenkin kannattaisi harjoittaa sen verran itsereflektiota, että pohtisivat tykönään, mikä heidän motiviinsa auttamiseen on. Onko se aito auttamishalu vai lähteekö se esim. velvollisuudentunteesta tai syyllisyydentunteesta, pönkitetäänkö sillä oma egoa, halutaanko käyttää valtaa ja kontrollia muiden yli? Vai mitä se on?
Jos ihminen auttaa ilomielin ja sydämestään, silloin hän ei esim. syyllistä autettavaa tai heittäydy itse marttyyriksi.
Sori, mutta sillä auttajan motiivilla ei ole tippaakaan merkitystä. Olennaista on se, että joku on valmis antamaan apua. Ihan sama, tekeekö sen vilpittömästi ilosta, velvollisuudesta vtai vaikka egoaan pönkittääkseen. Kaikissa lopputulos on sama: joku muu tulee autetuksi.
Ei se ole ollenkaan sama eikä todellakaan merkityksetöntä, miten auttaja autettavaa kohtaan asennoituu ja miten tätä kohtelee. Ei tietenkään ole.
Ja luulisihan nyt auttajalle itselleenkin olevan olennaista, jääkö siitä auttamisesta hyvä vai paha mieli.
Minä autan rahana luotettaville järjestöille. En kaipaa mitään kiitollisuudesta kostuvia silmäpareja, enkä myöskään paskoja apupaketteja ulvovia pershäiriöisiä. Järjestö minun ja avustettavan välissä takaa varojen oikeudenmukaisen käytön ja sallii saajan pitää arvokkuutensa ja reagoida rauhassa minun asiaan puuttumatta, ilolla tai kirouksin, yhdentekevää minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuollaiset hygieniatuotteet varmasti kelpaavat. Ongelma on ruokajakeluissa. Niistä olen itse saanut pilaantunutta ruokaa, esimerkiksi pilaantunutta kinkkua. Noita jakeluita pitäisi valvoa, ettei jaeta ihmisille terveydelle vaarallisia tuotteita. Siksi itse mieluummin ottaisin lahjakortin kauppaan kuin ruokakassin, jonka sisältöä ei voi valita ja johon on kerätty monissa käsissä möyhittyjä huonokuntoisia tuotteita, joista pitää olla kiitollinen, kun ilmaiseksi saa. Ei se ole ihmisarvoista, että annetaan jätteitä syötäväksi. Kyllä köyhä osaa olla nälässäkin.
En sano että kaikki avustaminen on huonoa, mutta nuo pilaantuneen ruuan jakelut on suurta teatteria. Osassa joutuu jonkun kolikon yllätyskassista jopa maksamaan, joten järjestöt tekevät rahaa jakamalla ilmaiseksi saamiaam pilaantuneita tuotteita. Toki joukossa on aina jotain säilyvääkin kuten omena tai sipuli, mutta nuo päiväysvanhat lihat ja einekset ei kuulu jakoon.
Vierailija kirjoitti:
Lifehack: Jos oikeasti haluatte auttaa, niin kysykää millaista apua tarvitaan. Se on niin yksinkertaista. Tuollainen "jos ei minun tarjoama kelpaa niin ette saa mitään" -mentaliteetti on lapsellista ja kaukana altruistisesta auttamisesta.
Mitäpä jos jokainen kuitenkin saisi auttaa niillä resursseilla mitä itsellä on tarjottavana siihen auttamiseen. Jos se tarvittava apu on vaikka halkojen hakkaamista, niin tuskin sitä joku reumasta kärsivä vanha mummo voi antaa. Sen sijaan hän ehkä pystyisi tarjoamaan apuna neulomansa sukat. Vastaavasti jollain ei ehkä ole rahaa ostaa niitä lahjakortteja, mutta voisi olla kaapissa kasa käyttämättömiä uusia lastenvaatteita. Tässä tapauksessa ap:lla olisi ollut mahdollisuus auttaa lahjoittamalla hygieniatarvikkeita, mutta jostain syystä niitä ei haluttu ottaa vastaan vaikka kyseinen organisaatio nimenomaan kertoi ottavansa vastaan sellaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos saisin joulupaketin, jossa olisi esim. shampoo, deodorantti, hammasharja ja hammastahna, niin olisin siitä tosi iloinen. Tuohan on lahja, jonka voi antaa periaatteessa kenelle tahansa. Kiva lahjaidea, joka ei jää kenelläkään nurkkiin turhana pyörimään, kuten käy usein vaikkapa kynttilöiden tai mukien kanssa. Mutta me ei yleensä osteta joululahjoja ollenkaan.
Kannattaa miettiä myös jonkun muun näkökulmasta. Itselle ei esimerkiksi käy monetkaan hammastahnat. Toisest sitten taas saavat oireita hajusteista ja jotkut taas allergisia tietyille ainesosille. Kyllähän se harmittaa, jos se joulun ainoa ja odotettu lahja menee roskiin.
Jos kyseessä on aikuinen, ei varmasti odota yleensäkään, että joululahjat toteuttaisivat kovinkaan suuria toiveita. Tietenkin on eri asia, jos toivoo sosiaalitukea ja sieltä annetaan jotain sukkia ja hammastahnaa, jos oikeasti tarvitsee ruokaa perheelle. Mutta joku aikuisen pettymys joululahjan suhteen ei ole ihan normaalia.
Lasten pettymyksen joululahjojen suhteen ymmärtää, siksi heidän toiveensa yksilöidään tarkasti ja on tärkeää, että saavat edes yhden tai kaksi sellaista lahjaa, jota oikeasti toivovat. Näihin keräyksiin kannattaa osallistua, jos rahkeet riittävät. Koska kyseessä on kuitenkin lasten juhla, ainakin mitä tulee lahjoihin.
Täällä meidän kaupungissamme on joulun alla suuri lahjakeräys vähäosaisille lapsille ja nuorille. He ovat lastensuojelun asiakkaita tai muuten haavoittuvassa asemassa olevia alaikäisiä. Kyseessä on niin suuri määrä vastaanottajia, ettei kukaan ehtisi hallinnoida täsmätoivomuksia. Viime vuonna oli epävarmaa, voiko toiminta jatkua, kun se on kuulemma kuormittanut viranomaisia liikaa. Toki ainakin lastenkodeissa olevat lapset saavat lahjoja muutenkin, mutta onhan ylimääräinen yllätyslahja erilaisessa paperissa yllätys. Keräyksessä ei ole tietyn lapsen toivomuksia, mutta järjestäjät kertovat nettisivulla, millaiset lahjat voivat kiinnostaa saajia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuollaiset hygieniatuotteet varmasti kelpaavat. Ongelma on ruokajakeluissa. Niistä olen itse saanut pilaantunutta ruokaa, esimerkiksi pilaantunutta kinkkua. Noita jakeluita pitäisi valvoa, ettei jaeta ihmisille terveydelle vaarallisia tuotteita. Siksi itse mieluummin ottaisin lahjakortin kauppaan kuin ruokakassin, jonka sisältöä ei voi valita ja johon on kerätty monissa käsissä möyhittyjä huonokuntoisia tuotteita, joista pitää olla kiitollinen, kun ilmaiseksi saa. Ei se ole ihmisarvoista, että annetaan jätteitä syötäväksi. Kyllä köyhä osaa olla nälässäkin.
En sano että kaikki avustaminen on huonoa, mutta nuo pilaantuneen ruuan jakelut on suurta teatteria. Osassa joutuu jonkun kolikon yllätyskassista jopa maksamaan, joten järjestöt tekevät rahaa jakamalla ilmaiseksi saamiaam pilaantuneita tuotteita. Toki joukossa on aina jotain säilyvääkin kuten omena tai sipuli, mutta nuo päiväysvanhat lihat ja einekset ei kuulu jakoon.
Toivottavasti ilmoitit valvovalle viranomaiselle vaarallisen elintarvikkeen levittämisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lifehack: Jos oikeasti haluatte auttaa, niin kysykää millaista apua tarvitaan. Se on niin yksinkertaista. Tuollainen "jos ei minun tarjoama kelpaa niin ette saa mitään" -mentaliteetti on lapsellista ja kaukana altruistisesta auttamisesta.
Jos avustusjärjestö kertoo, että hygieniatarvikkeita tarvitaan, ja ap lahjoittaa hygieniatarvikkeita, mitä ap tekee väärin?
Jos tarina on tosi, ap toimi oikein soittaessaan tarvikkeista. Soittaessa kävi kuitenkin ilmi, että jostain syystä juuri nämä tarvikkeet eivät olleetkaan sopivia ja kerrottiin mikä olisi avuksi, eli ne lahjakortit. Tässä vaiheessa ap päätti hermostua "kun ei köyhille mikään riitä" tyylisesti ja se on se kohta mitä kritisoin. Vaihtoehtoisesti ap olisi voinut sanoa vain että harmi, mutta kiitos tiedosta, ja jatkaa elämäänsä normaalisti katkeroitumatta kiittämättömille köyhille.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuollaiset hygieniatuotteet varmasti kelpaavat. Ongelma on ruokajakeluissa. Niistä olen itse saanut pilaantunutta ruokaa, esimerkiksi pilaantunutta kinkkua. Noita jakeluita pitäisi valvoa, ettei jaeta ihmisille terveydelle vaarallisia tuotteita. Siksi itse mieluummin ottaisin lahjakortin kauppaan kuin ruokakassin, jonka sisältöä ei voi valita ja johon on kerätty monissa käsissä möyhittyjä huonokuntoisia tuotteita, joista pitää olla kiitollinen, kun ilmaiseksi saa. Ei se ole ihmisarvoista, että annetaan jätteitä syötäväksi. Kyllä köyhä osaa olla nälässäkin.
En sano että kaikki avustaminen on huonoa, mutta nuo pilaantuneen ruuan jakelut on suurta teatteria. Osassa joutuu jonkun kolikon yllätyskassista jopa maksamaan, joten järjestöt tekevät rahaa jakamalla ilmaiseksi saamiaam pilaantuneita tuotteita. Toki joukossa on aina jotain säilyvääkin kuten omena tai sipuli, mutta nuo päiväysvanhat lihat ja einekset ei kuulu jakoon.
Tässä vain on sellainen ongelma, että kauppiailla ei välttämättä ole antaa satojen eurojen edestä lahjakortteja, mutta osallistuvat siten miten pystyvät: antamalla ylijäämäruokaa. Toki on väärin, jos tuotteet ovat pilaantuneita. Mutta on joku ihmeellinen käsitys ihmisillä, että jos antavat sitä mitä pystyvät, sen pystyy muuttamaan samantein saman summaisiksi lahjakorteiksi. Hyväntekeväisyydessä on kyse siitä, että annetaan siitä mistä pystyy. Ei sen mukaan, mitkä ovat velvoitteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen monista viesteistä, että lopulta on kyse siitä, saako köyhä ihminen kokea ja ilmaista normaaleja inhimillisiä tunteita. Tai saako hänellä edes olla normaaleja, inhimillisiä tarpeita.
On selvää, että usein avustuksissa on sitten sitä tavaraa, mitä on. Selvää on myös se, että kaikkien yksittäisiä tarpeita ei useinkaan voida ottaa huomioon. Mutta saako köyhä ilmaista pettymystä ja turhautumista, jos hän ei avustuksesta saa mitään tai juuri mitään, mitä aidosti tarvitsee. Hänellä kun varmaan on jonkinlaisia odotuksia ja toiveita, kun hän sen avustuspaketin hakee. Moni maksaakin matkasta jotain, ja näkee joka tapauksessa sen vaivan.
Pitääkö olla vain ja ainoastaan kiitollinen ja iloinen siitä, että joku on lahjoittanut jotain, vaikka itselle jäisi pelkkää tyhjää käteen? Ei saa mitenkään ilmaista sitä, että pikkusen enemmän toivoin ja odotin? Normaalit inhimilliset tunteet pitää tukahduttaa?
Kai sillä lahjoittajallakin on oikeus tunteisiin eikä vain avun saajalla? Se lahjoittaja on kuitenkin pyrkinyt auttamaan parhaaksi näkemällään tavalla, nähnyt vaivaa ja käyttänyt rahaa sen avunsaajan hyväksi. Eikö hänellä olisi oikeus odottaa edes pientä kiitosta sen sijaan että saa vain p@skaa niskaan ja valituksia siitä miten on auttanut väärin tai liian vähän?
Totta kai saa. Ja onhan loukattu ylpeyskin inhimillistä. Ehkä auttajien kuitenkin kannattaisi harjoittaa sen verran itsereflektiota, että pohtisivat tykönään, mikä heidän motiviinsa auttamiseen on. Onko se aito auttamishalu vai lähteekö se esim. velvollisuudentunteesta tai syyllisyydentunteesta, pönkitetäänkö sillä oma egoa, halutaanko käyttää valtaa ja kontrollia muiden yli? Vai mitä se on?
Jos ihminen auttaa ilomielin ja sydämestään, silloin hän ei esim. syyllistä autettavaa tai heittäydy itse marttyyriksi.
Sori, mutta sillä auttajan motiivilla ei ole tippaakaan merkitystä. Olennaista on se, että joku on valmis antamaan apua. Ihan sama, tekeekö sen vilpittömästi ilosta, velvollisuudesta vtai vaikka egoaan pönkittääkseen. Kaikissa lopputulos on sama: joku muu tulee autetuksi.
Ei se ole ollenkaan sama eikä todellakaan merkityksetöntä, miten auttaja autettavaa kohtaan asennoituu ja miten tätä kohtelee. Ei tietenkään ole.
Ja luulisihan nyt auttajalle itselleenkin olevan olennaista, jääkö siitä auttamisesta hyvä vai paha mieli.
No tuo nyt pätee vain sellaisiin tapauksiin, joissa lahjoittaja kohtaa lahjoituksen saajan henkilökohtaisesti. Tämä ketjuhan ei koske sellaisia tapauksia ollenkaan.
Ne helkutin hammastahnatkin olisi ollut vain tavaraerä, jotka yhdistys olisi voinut jakaa joukolle nimettömiä avunsaajia.
Minun käsittääkseni tämä ketju on rönsyillyt siinä määrin, että koskee kyllä kaikenlaista avustamista. Ja miksi tällä jauhetaan esim. kiittämättömyydestä ja itsekkyydestä, jos kyse on auttamisesta, jossa ei saa edes tietää vastaanottajan reaktioita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos saisin joulupaketin, jossa olisi esim. shampoo, deodorantti, hammasharja ja hammastahna, niin olisin siitä tosi iloinen. Tuohan on lahja, jonka voi antaa periaatteessa kenelle tahansa. Kiva lahjaidea, joka ei jää kenelläkään nurkkiin turhana pyörimään, kuten käy usein vaikkapa kynttilöiden tai mukien kanssa. Mutta me ei yleensä osteta joululahjoja ollenkaan.
Kannattaa miettiä myös jonkun muun näkökulmasta. Itselle ei esimerkiksi käy monetkaan hammastahnat. Toisest sitten taas saavat oireita hajusteista ja jotkut taas allergisia tietyille ainesosille. Kyllähän se harmittaa, jos se joulun ainoa ja odotettu lahja menee roskiin.
Jos kyseessä on aikuinen, ei varmasti odota yleensäkään, että joululahjat toteuttaisivat kovinkaan suuria toiveita. Tietenkin on eri asia, jos toivoo sosiaalitukea ja sieltä annetaan jotain sukkia ja hammastahnaa, jos oikeasti tarvitsee ruokaa perheelle. Mutta joku aikuisen pettymys joululahjan suhteen ei ole ihan normaalia.
Lasten pettymyksen joululahjojen suhteen ymmärtää, siksi heidän toiveensa yksilöidään tarkasti ja on tärkeää, että saavat edes yhden tai kaksi sellaista lahjaa, jota oikeasti toivovat. Näihin keräyksiin kannattaa osallistua, jos rahkeet riittävät. Koska kyseessä on kuitenkin lasten juhla, ainakin mitä tulee lahjoihin.
Ei ole kyse joululahjasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lifehack: Jos oikeasti haluatte auttaa, niin kysykää millaista apua tarvitaan. Se on niin yksinkertaista. Tuollainen "jos ei minun tarjoama kelpaa niin ette saa mitään" -mentaliteetti on lapsellista ja kaukana altruistisesta auttamisesta.
Mitäpä jos jokainen kuitenkin saisi auttaa niillä resursseilla mitä itsellä on tarjottavana siihen auttamiseen. Jos se tarvittava apu on vaikka halkojen hakkaamista, niin tuskin sitä joku reumasta kärsivä vanha mummo voi antaa. Sen sijaan hän ehkä pystyisi tarjoamaan apuna neulomansa sukat. Vastaavasti jollain ei ehkä ole rahaa ostaa niitä lahjakortteja, mutta voisi olla kaapissa kasa käyttämättömiä uusia lastenvaatteita. Tässä tapauksessa ap:lla olisi ollut mahdollisuus auttaa lahjoittamalla hygieniatarvikkeita, mutta jostain syystä niitä ei haluttu ottaa vastaan vaikka kyseinen organisaatio nimenomaan kertoi ottavansa vastaan sellaisia.
Tietenkin jokainen saa tarjota millaista apua haluaa ja kykenee tarjoamaan! Mutta jos se apu ei satu olemaan sellaista mitä se autettava haluaa ja tarvitsee, niin on aika itsekästä alkaa loukkaantumaan siitä, aivan kuin koko hommassa olisi tärkeintä sen auttajan tunteet eikä sen autettavan tarpeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos saisin joulupaketin, jossa olisi esim. shampoo, deodorantti, hammasharja ja hammastahna, niin olisin siitä tosi iloinen. Tuohan on lahja, jonka voi antaa periaatteessa kenelle tahansa. Kiva lahjaidea, joka ei jää kenelläkään nurkkiin turhana pyörimään, kuten käy usein vaikkapa kynttilöiden tai mukien kanssa. Mutta me ei yleensä osteta joululahjoja ollenkaan.
Kannattaa miettiä myös jonkun muun näkökulmasta. Itselle ei esimerkiksi käy monetkaan hammastahnat. Toisest sitten taas saavat oireita hajusteista ja jotkut taas allergisia tietyille ainesosille. Kyllähän se harmittaa, jos se joulun ainoa ja odotettu lahja menee roskiin.
Jos kyseessä on aikuinen, ei varmasti odota yleensäkään, että joululahjat toteuttaisivat kovinkaan suuria toiveita. Tietenkin on eri asia, jos toivoo sosiaalitukea ja sieltä annetaan jotain sukkia ja hammastahnaa, jos oikeasti tarvitsee ruokaa perheelle. Mutta joku aikuisen pettymys joululahjan suhteen ei ole ihan normaalia.
Lasten pettymyksen joululahjojen suhteen ymmärtää, siksi heidän toiveensa yksilöidään tarkasti ja on tärkeää, että saavat edes yhden tai kaksi sellaista lahjaa, jota oikeasti toivovat. Näihin keräyksiin kannattaa osallistua, jos rahkeet riittävät. Koska kyseessä on kuitenkin lasten juhla, ainakin mitä tulee lahjoihin.
Täällä meidän kaupungissamme on joulun alla suuri lahjakeräys vähäosaisille lapsille ja nuorille. He ovat lastensuojelun asiakkaita tai muuten haavoittuvassa asemassa olevia alaikäisiä. Kyseessä on niin suuri määrä vastaanottajia, ettei kukaan ehtisi hallinnoida täsmätoivomuksia. Viime vuonna oli epävarmaa, voiko toiminta jatkua, kun se on kuulemma kuormittanut viranomaisia liikaa. Toki ainakin lastenkodeissa olevat lapset saavat lahjoja muutenkin, mutta onhan ylimääräinen yllätyslahja erilaisessa paperissa yllätys. Keräyksessä ei ole tietyn lapsen toivomuksia, mutta järjestäjät kertovat nettisivulla, millaiset lahjat voivat kiinnostaa saajia.
Tällaisessa tilanteessa nyt onkin ihan väärin antaa jotain hammastahnaa tai muuta arkista tavaraa. Joulun pitäisi lapsille olla se yksi hetki, kun ei tarvitse miettiä arkea tai arkisia asioita. En kuitenkaan usko, että tämän ketjun aihe koski näitä lapsia. Vaan täällä on aikuisia valittamassa miten ei lahjoitukset yksityisiltä tahoilta kelpaa, kun pitäisi saada lahjakortti. Itse aion osallistua lasten joulukeräykseen ja annan lahjakortteja ja muutakin. Mutta tätä aikuisten valitusta en tajua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lifehack: Jos oikeasti haluatte auttaa, niin kysykää millaista apua tarvitaan. Se on niin yksinkertaista. Tuollainen "jos ei minun tarjoama kelpaa niin ette saa mitään" -mentaliteetti on lapsellista ja kaukana altruistisesta auttamisesta.
Jos avustusjärjestö kertoo, että hygieniatarvikkeita tarvitaan, ja ap lahjoittaa hygieniatarvikkeita, mitä ap tekee väärin?
Jos tarina on tosi, ap toimi oikein soittaessaan tarvikkeista. Soittaessa kävi kuitenkin ilmi, että jostain syystä juuri nämä tarvikkeet eivät olleetkaan sopivia ja kerrottiin mikä olisi avuksi, eli ne lahjakortit. Tässä vaiheessa ap päätti hermostua "kun ei köyhille mikään riitä" tyylisesti ja se on se kohta mitä kritisoin. Vaihtoehtoisesti ap olisi voinut sanoa vain että harmi, mutta kiitos tiedosta, ja jatkaa elämäänsä normaalisti katkeroitumatta kiittämättömille köyhille.
No mun mielestä ihan validia ihmetellä että miksi tavaralahjoitus ei kelpaa ja jos sieltä avustusjärjestöstä oli sanottu syyksi että autettavat haluaa nimenomaan saada lahjakortteja. Kyllä minäkin voisin jäädä hämmästelemään että eikö sitä oikeaa avun tarvetta sitten olekaan jos vain tietyn merkkinen itse ostettu hammastahna kelpaa.
Vanha viisaus: ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se, joka antaa… 😉
Jos avustusjärjestö kertoo, että hygieniatarvikkeita tarvitaan, ja ap lahjoittaa hygieniatarvikkeita, mitä ap tekee väärin?