Lue keskustelun säännöt.
"Joulujen avustuskeräykset pitäisi kohdistaa yksineläville vanhuksille lapsiperheiden sijaan"
31.10.2026 |
Tämän kommentin kuulin erään seitsemänkymppisen, naimisissa olevan ja taloudellisesti keskiluokkaista elämää elävän sukulaisen suusta. Olimme siis puhuneet siitä, miten aion tänä vuonna ostaa lapsiperheille hygieniatarvikkeita ja ruokaa joululahjakeräykseen lähes sadalla eurolla sekä lahjoitan pari lahjaa vähävaraisille lapsille. Sukulaisen mielestä lapsiperheitä tuetaan jo tarpeeksi ja heidän sijaan nämä avustuskeräykset pitäisi keskittää yksineläville vanhuksille.
Minusta tuo ehdotus on älytön. Monista joulukeräyksistä saa kyllä ruokaa kuka tahansa ikään katsomatta. Mutta minusta on aivan eri asia mahdollistaa köyhälle lapsiperheelle parempi joulu. Se eläkeikäinen vanhus on niitä jouluja nähnyt ja joulun tunnelmaan riittää hänellä vähempikin. Lapsiperheessä taas joululla on isompi merkitys. Erityisesti pienituloisissa perheessä jouluruokien ja edes parin lahjan hankkiminen voi olla iso murheen aihe. Lapsissa on tämän yhteiskunnan tulevaisuus.
Kommentit (152)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työikäisissäkin on yksinäisiä, työttömiä ja köyhiä- kuka muistaa heitä jouluna?
Miksi työtöntä pitäisi erityisesti muistaa? Ei kai työssäkäyvääkään välttämättä kukaan muista.
Oletettavasti sillä työssäkäyvällä jää enemmän rahaa käteen jolla voi esim. ostaa jouluruokia.
Ei välttämättä, jos on monta lasta elätettävänä.
Mutta saahan hän ainakin lapsilisät, myös toimeentulotukea/ asumistukea jos tulot jää tietyn rajan alle.
Harva työssäkäyvä saa mitään muuta kuin lapsilisän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä näitä avustuksia saa? Olen teinin yh, pitkäaikaistyötön ja pitkäaikaissairas. Olemme eläneet jo vuosia toimeentulotuella. Lapsi vaan minun kanssani ollut isänsä ei tapaa. Ei ole sukulaisia elossa omasta suvusta,lapsen isän sukulaiset asuvat 800 km päässä.
Meille ovat joulut olleet köyhiä aina, kaksin olemme aina olleet. Olen usein ihmetellyt mistä näitä avustuksia saa ja kuka? En tiedä mitään paikkoja.
Ainakin oman seurakunnan diakonia jakaa noita sit esim. Pelastusarmeija
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheillä on yleensä kaksi vanhempaa, isovanhempia ja kummeja auttamassa joulun kanssa. Lapseton leski voi olla todella yksin. En ajattele tätä niinkään rahan kautta vaan niin, että on hienoa jos edes joku muistaa jouluna.
Ei ole kaikilla. Meillä ei ole lapsen kanssa ketään. Isovanhemmat kuolleet eikä muita sukulaisia ole tai heitä ei kiinnosta lapsi. Isä ei ole enää lapsen elämässä mukana.
T: yh äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheillä on yleensä kaksi vanhempaa, isovanhempia ja kummeja auttamassa joulun kanssa. Lapseton leski voi olla todella yksin. En ajattele tätä niinkään rahan kautta vaan niin, että on hienoa jos edes joku muistaa jouluna.
Ei ole kaikilla. Meillä ei ole lapsen kanssa ketään. Isovanhemmat kuolleet eikä muita sukulaisia ole tai heitä ei kiinnosta lapsi. Isä ei ole enää lapsen elämässä mukana.
T: yh äiti
Meillä on isovanhemmista osa hengissä, mutta heillä on paljon lapsenlapsia. Hyvä, kun muistavat edes kaikkien nimiä. Nuorin lapsi kun syntyi, niin ei ketään kiinnostanut käydä edes katsomassa.
Vierailija kirjoitti:
Minulle lahjoittajana yksi asia on ongelma: lahjoitusten saajista osalla kyse on puhtaasti surkeasta elämänhallinasta ja siksi asiat ovat retuperällä. Näitä "oon työtön, mulla on kuusi lasta viiden eri miehen kanssa, kolme koiraa, kaksi kissaa ja marsu" tapauksia ei tee mieli auttaa.
Jos taas aidosti tietäisin, että apuni saa perhe x, jossa on lapsi ja vaikka sairauden vuoksi työtön äiti, niin mielelläni tukisin enemmän. Tietäisin, että apu on aidosti tarpeen, eikä johdu huonoista elämänvalinnoista. Ostaisin hemmottelukassin äidille, hyvää ruokaa ja lapselle jonkin aidosti toivotun lelun.
Tämä. Sama juttu itsellä. Auttaisin enemmän, jos todella tietäisin avun menevän perheeseen, jossa köyhyys ei johdu omista huonoista valinnoista. Kenellekään ei ole vahinko, että lisääntyy eri ihmisten kanssa ja hankkii monta lemmikkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä näitä avustuksia saa? Olen teinin yh, pitkäaikaistyötön ja pitkäaikaissairas. Olemme eläneet jo vuosia toimeentulotuella. Lapsi vaan minun kanssani ollut isänsä ei tapaa. Ei ole sukulaisia elossa omasta suvusta,lapsen isän sukulaiset asuvat 800 km päässä.
Meille ovat joulut olleet köyhiä aina, kaksin olemme aina olleet. Olen usein ihmetellyt mistä näitä avustuksia saa ja kuka? En tiedä mitään paikkoja.
Paikallinen MLL päättää, oletko oikeutettu joulumuistamiseen, kun kerrot nimesi ja avaat teidän ongelmianne. Siellä arvovaltainen hyväntekijäraati sitten miettii, onko teillä tosiaankin tuollaista ja onkohan nyt vähän jotenkin oma vika ja kelpaisittekohan pienen avun vastaanottajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheillä on yleensä kaksi vanhempaa, isovanhempia ja kummeja auttamassa joulun kanssa. Lapseton leski voi olla todella yksin. En ajattele tätä niinkään rahan kautta vaan niin, että on hienoa jos edes joku muistaa jouluna.
Ei ole kaikilla. Meillä ei ole lapsen kanssa ketään. Isovanhemmat kuolleet eikä muita sukulaisia ole tai heitä ei kiinnosta lapsi. Isä ei ole enää lapsen elämässä mukana.
T: yh äiti
Tilanteita on monia, siksi sanoinkin yleensä. Harvoin kaikki neljä isovanhempaa kuolevat ainakaan lapsen ollessa kovin pieni. Toisaalta teitä on kuitenkin ainakin kaksi, sinä ja lapsi. Moni vanhus joutuu viettämään joulua yksin. Mutta ei tämän pitäisi olla mikään joko-tai juttu, kyllä mä olen antanut sekä lahjoja lapsiperheille että neulonut villasukkia vanhuksille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä moni vanhuskin saa apua. Oman kotipaikkakuntani ev. lut. seurakunta tarjoaa mm. seuraavaa:
-Kerran viikossa on aamiainen, jonka saa ilmaiseksi. tarjolla on puurot, leivät, mehukeitot, kahvit, hedelmät yms. Tupa on aina ihan täynnä. Käy paljon eläkeläisiä, päihdeongelmaisia jne. Kellonaika on sellainen, että lapset ovat päiväkodissa/koulussa.
-Kirkkokahveilla on tarjolla ilmaiseksi kahvin/teen kanssa syötävää. Joku kerta on karjalanpiirakka, toisella kertaa voisilmäpulla jne.
-Diakoniatyöstä saa ruokakaupan lahjakortteja. Jouluksi on ruokakeräys ja vähävaraisten joulujuhla, jossa saa maksutta syödä ja kyytikin järjestetään.
-Diakoniatyöntekijät tekevät myös kotikäyntejä huonokuntoisten vanhusten luokse, jotka kaipaavat juttuseuraa.
En minä sanoisi, että vanhukset on jätetty paikkakunnallamme yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törmäsin tällaiseen ruokakeräykseen ja sen ohjelistaan. Hämmennyin, kun listalta löytyi mm. muroja. Sori, mutta murot eivät ole mikään välttämätön elintarvike - ei niitä meilläkään syödä kuin pari kertaa vuodessa. Paljon pidemmäksi aikaa riittää esim. puurohiutalepaketista, muropaketti on lapsiperheessä nopeasti syöty.
Saman olen havainnut. Minusta noiden ruoka-avustusten pointtina ei ole hemmotella jollakin erityisherkuilla, vaan tarjota mahdollisimman järkeviä ruokavalintoja: puuroja, pastoja, säilykkeitä, pitkään säilyviä maitoja yms, joista riittää ruokaa pidemmäksi aikaa. Niillä ruoka-avustuksen vuoksi säästyvillä rahoilla voi sitten ostaa sen muropaketin tai suklaarasian, jos haluaa rahansa siihen käyttää.
Minä kyllä nostaisin tämänkin asian tapetille:
Monessa keskiluokkaisessakaan perheessä ei ole varaa hankkia kaikkea kivaa, mitä haluttaisiin. Kyllä meilläkin jää hyllyyn ne kalleimmat murot, myslit ja suklaat. Monet tuotteet ostetaan alennuksesta. Eli ei sitä varaa ole niillä paremmin tienaavillakaan.
Kai nyt sentään joulukeräykseen voi antaa jotain muuta kuin sitä kaikkein ankeinta, jota heidän on pakko syödä muutenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Se, että on yksinelävä ja/tai vanhus ei kyllä tarkoita, että olisi vielä köyhäkin. Mä olen ollut nyt 3 kuukautta eläkkeellä ja jouluuni menee nyt vain murto-osa siitä summasta, mitä meni silloin, kun piti sukujouluja järjestää ja ostella lahjoja ties kuinka monelle. Muutama vuosi sitten saatiin onneksi jo sovittua, että ei enää lahjoja aikuisille. Kun käytiin viikolla tyhjentämässä elokuussa menehtyneen isäni tavaroita, niin yhdestä kaapista löytyi ties kuinka monta kravattiakin ihan avaamattomissa pakkauksissa. Samoin äidin kuoleman jälkeen löytyi vaikka kuinka paljon äidin lahjaksi saaneita kosmetiikkapakkauksia. Avaamattomina.
Köyhät vanhukset on sitten eri asia. Heille soisi myös jonkun ruokakassin. Joulun aikaan kyllä ehkä laittaisin siihen jouluisia ruokia eikä pelkästään arkiruokiin sopivia raaka-aineita.No jos ei lahjoja ole tarvinnut niin ei se ole lahjan saajan vika vaan antajan. Miksi syyllistät lahjan saajan?
Koska meidän kohdalla se lahjan saaja nimenomaan halusi, että lahjoja annetaan. Ja tämä saaja oli mun äitini. Isä olisi varmaan jo aikoja sitten luopunut tästä "pakkolahjomisesta", mutta päästiin eroon perinteestä vasta sitten, kun äidin muistisaiaus paheni niin, ettei enää tajunnut, onko joulu vai juhannus.
Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta kiinnostaisi tietää, toivoivatko vanhempasi juuri tuollaisia lahjoja? Ehkä toisenlaiset olisivat olleet mieluisampia?
Ihan sillä kysyn, kun itse lapsena en ollenkaan tykännyt saada yllättäviä lahjoja. Eri asia oli vaikkapa joku tietty toivomani kirja, levy tmv. Tuli elävästi mieleeni eräs joltain sukulaiselta saamani koru, jossa oli hopeisella pohjalla turkooseja kiviä. En edelleenkään pidä hopeakoruista enkä sinisestä väristä. Kohteliaasti kiitin, mutta käyttämättä se koru jäi.
Onneksi näin aikuisena tuota ongelmaa ei enää ole, puolin ja toisin keskustellaan toiveista tarkemmin.
Toki sitten esimerkiksi asiakkailta saadut suklaarasiat ja muut neutraalit lahjat ilahduttavat.
yksinelävä työtön ja sairasteleva vanhus ja asunnoton mies on eniten avun tarpeessa ja tämä jää usein huomaamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheillä on yleensä kaksi vanhempaa, isovanhempia ja kummeja auttamassa joulun kanssa. Lapseton leski voi olla todella yksin. En ajattele tätä niinkään rahan kautta vaan niin, että on hienoa jos edes joku muistaa jouluna.
Ei ole kaikilla. Meillä ei ole lapsen kanssa ketään. Isovanhemmat kuolleet eikä muita sukulaisia ole tai heitä ei kiinnosta lapsi. Isä ei ole enää lapsen elämässä mukana.
T: yh äiti
Tilanteita on monia, siksi sanoinkin yleensä. Harvoin kaikki neljä isovanhempaa kuolevat ainakaan lapsen ollessa kovin pieni. Toisaalta teitä on kuitenkin ainakin kaksi, sinä ja lapsi. Moni vanhus joutuu viettämään joulua yksin. Mutta ei tämän pitäisi olla mikään joko-tai juttu, kyllä mä olen antanut sekä lahjoja lapsiperheille että neulonut villasukkia vanhuksille.
Se, että lapsella on isovanhemmat elossa, ei tarkoita, että isovanhemmat olisivat lapsen elämässä mukana tai muistaisivat. Osalla leskinä/yksin elävistä vanhuksista voi olla hyvin aktiivinen elinpiiri, paljon ystäviä/tuttuja.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä moni vanhuskin saa apua. Oman kotipaikkakuntani ev. lut. seurakunta tarjoaa mm. seuraavaa:
-Kerran viikossa on aamiainen, jonka saa ilmaiseksi. tarjolla on puurot, leivät, mehukeitot, kahvit, hedelmät yms. Tupa on aina ihan täynnä. Käy paljon eläkeläisiä, päihdeongelmaisia jne. Kellonaika on sellainen, että lapset ovat päiväkodissa/koulussa.
-Kirkkokahveilla on tarjolla ilmaiseksi kahvin/teen kanssa syötävää. Joku kerta on karjalanpiirakka, toisella kertaa voisilmäpulla jne.
-Diakoniatyöstä saa ruokakaupan lahjakortteja. Jouluksi on ruokakeräys ja vähävaraisten joulujuhla, jossa saa maksutta syödä ja kyytikin järjestetään.
-Diakoniatyöntekijät tekevät myös kotikäyntejä huonokuntoisten vanhusten luokse, jotka kaipaavat juttuseuraa.
En minä sanoisi, että vanhukset on jätetty paikkakunnallamme yksin.
Hyvä että on aktiviteetteja, mutta harmi että ne kaikki liittyvät kirkkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja hyvä "minäminä" / vanhus paha.
Valitkaa puolenne, hsukkukaa, sivaltakaa. Hohhoijaa...
Osa hämmästyisi, jos tietäisi miten kova pula ruoasta monissa perheissä nykyään on. Pula on niin suuri, että todellakin toivoisivat viittä puurohiutalepakettia yhden muropaketin sijaan. Uutisissakin on ollut juttua näistä opiskelijoiden perheistä, joilla kuukauden ruokabudjetti on esim. pari sataa euroa. Siis koko perheellä yhteensä! Silloin kaikki perusasiat pastoista puuroihin tulevat todella tarpeeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä moni vanhuskin saa apua. Oman kotipaikkakuntani ev. lut. seurakunta tarjoaa mm. seuraavaa:
-Kerran viikossa on aamiainen, jonka saa ilmaiseksi. tarjolla on puurot, leivät, mehukeitot, kahvit, hedelmät yms. Tupa on aina ihan täynnä. Käy paljon eläkeläisiä, päihdeongelmaisia jne. Kellonaika on sellainen, että lapset ovat päiväkodissa/koulussa.
-Kirkkokahveilla on tarjolla ilmaiseksi kahvin/teen kanssa syötävää. Joku kerta on karjalanpiirakka, toisella kertaa voisilmäpulla jne.
-Diakoniatyöstä saa ruokakaupan lahjakortteja. Jouluksi on ruokakeräys ja vähävaraisten joulujuhla, jossa saa maksutta syödä ja kyytikin järjestetään.
-Diakoniatyöntekijät tekevät myös kotikäyntejä huonokuntoisten vanhusten luokse, jotka kaipaavat juttuseuraa.
En minä sanoisi, että vanhukset on jätetty paikkakunnallamme yksin.
Hyvä että on aktiviteetteja, mutta harmi että ne kaikki liittyvät kirkkoon.
Eivät edellytä kirkon jäsenyyttä, että saa apua. Sen sijaan sinun asenteessasi on parantamisen varaa.
Vierailija kirjoitti:
Eläkeläisenä sanon että ihan itse olen vastuussa siitä, miten suuri eläkkeeni on, mitä varallisuutta minulla on ja miten köyhä tai varakas olen. Kuitenkin 52 vuotta oli mahdollisuus käydä töissä ja edelleen on.
Entäpä, jos olisit sairastunut työikäisenä. Ei kaikki ole itsestä kiinni. Sinulla vain on ollut onni pysyä terveenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä moni vanhuskin saa apua. Oman kotipaikkakuntani ev. lut. seurakunta tarjoaa mm. seuraavaa:
-Kerran viikossa on aamiainen, jonka saa ilmaiseksi. tarjolla on puurot, leivät, mehukeitot, kahvit, hedelmät yms. Tupa on aina ihan täynnä. Käy paljon eläkeläisiä, päihdeongelmaisia jne. Kellonaika on sellainen, että lapset ovat päiväkodissa/koulussa.
-Kirkkokahveilla on tarjolla ilmaiseksi kahvin/teen kanssa syötävää. Joku kerta on karjalanpiirakka, toisella kertaa voisilmäpulla jne.
-Diakoniatyöstä saa ruokakaupan lahjakortteja. Jouluksi on ruokakeräys ja vähävaraisten joulujuhla, jossa saa maksutta syödä ja kyytikin järjestetään.
-Diakoniatyöntekijät tekevät myös kotikäyntejä huonokuntoisten vanhusten luokse, jotka kaipaavat juttuseuraa.
En minä sanoisi, että vanhukset on jätetty paikkakunnallamme yksin.
Hyvä että on aktiviteetteja, mutta harmi että ne kaikki liittyvät kirkkoon.
Eli sinua ei miellytä kristillinen sanoma? Jouluna juhlitaan nimenomaan Jeesuksen syntymää. Voithan jättää joulun juhlimatta ja viettää aattona ihan tavallista torstaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle lahjoittajana yksi asia on ongelma: lahjoitusten saajista osalla kyse on puhtaasti surkeasta elämänhallinasta ja siksi asiat ovat retuperällä. Näitä "oon työtön, mulla on kuusi lasta viiden eri miehen kanssa, kolme koiraa, kaksi kissaa ja marsu" tapauksia ei tee mieli auttaa.
Jos taas aidosti tietäisin, että apuni saa perhe x, jossa on lapsi ja vaikka sairauden vuoksi työtön äiti, niin mielelläni tukisin enemmän. Tietäisin, että apu on aidosti tarpeen, eikä johdu huonoista elämänvalinnoista. Ostaisin hemmottelukassin äidille, hyvää ruokaa ja lapselle jonkin aidosti toivotun lelun.
Tämä. Sama juttu itsellä. Auttaisin enemmän, jos todella tietäisin avun menevän perheeseen, jossa köyhyys ei johdu omista huonoista valinnoista. Kenellekään ei ole vahinko, että lisääntyy eri ihmisten kanssa ja hankkii monta lemmikkiä.
Helppo sanoa nyt, mutta kuinka kauan menisi, ennen kuin alkaisit vinkua, kun kyseinen perhe ei vieläkään olisi noussut suosta? Jos asenne on se, että vain niitä autetaan, joiden elämänvalinnat kelpaavat omaan arvomaailmaan, lyön vetoa, ettet enää auttaisi kymmenen tai edes viiden vuoden päästä, vaan alkaisit vaatia kyseiseltä ihmiseltä parempia valintoja.
1:1 auttaminen voi kuulostaa kivalta, mutta ei ole arvovapaata, vaan siinä asetetaan toinen ihminen, hädässä oleva, oman hyväntekeväisyyden kohteeksi ja arvioitavaksi.
Lapsiperheitä on aina autettu ja tullaan auttamaankin. Koskaan ei ole ollut tällaista tukisumaa, ja aina pitäisi lisää saada. Vanhukset taas jätetään unohduksiin, kannatan ehdottomasti heidän avustamistaan.