Lue keskustelun säännöt.
Yksityisautoilu tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa
28.10.2026 |
1. Sähköautojen paradoksi ja luonnonvarojen kulutus
Monet ympäristö- ja liikennetutkijat korostavat, että sähköauto ei pelasta kaupunkeja tai maapalloa, vaan se on luotu pelastamaan autoteollisuus.
Mineraali- ja energiakriisi: Tutkimuslaitokset (kuten Climate and Community Project yhdessä Kalifornian yliopiston tutkijoiden kanssa) ovat laskeneet, että jos maailman koko nykyinen ja kasvava autokanta korvataan yksityisillä sähköautoilla, pelkästään litiumin, koboltin, nikkelin ja kuparin louhintatarve ylittää kestävät ekologiset rajat.
Mikromuovit ja hiukkaspäästöt: Tutkimusten mukaan sähköautojen suuri paino (painavien akkujen vuoksi) lisää renkaiden ja tienpinnan kulumista. Nykyään valtaosa kaupunki-ilman haitallisista pienhiukkasista ja vesistöihin päätyvästä mikromuovista on peräisin rengas- ja tiepölystä, ei pakoputkista.
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olishan se kivaa, jos joka paikkaan pääsis julkisilla. Toistaiseksi näin vaan ei ole.
Ennen oli. Postiautot ja vaikka mitkä lumikiiturit ja hydrokopterit kuljettivat maaseudun väkeä ovelta ovelle. Miksi ps ei haikaile näiden upeiden palveluiden perään?
Ennen tosiaan pääsi julkisilla kulkemaan paljon paremmin. Itsekin muistan lapsena 70-luvulla käyneeni mummolassa usein bussilla kulkien. Sittemmin autoistumisen myötä bussivuoroja on vähennetty, eikä liikennöinti autioituvalla maseudulla ole enää kannattavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäs opetella tiivistämään asia jos kirjoittelee siitä vauvapalstalle. En minä ainakaan jaksanut lukea noita kaikkia aloittajan tekstejä. Tuskin kukaan muukaan.
Ja tuleehan autoilu ehkä loppumaan, mutta mitä tulee tilalle? Miten jengi pääsee korvesta käymään missään vai siirtyykö ne kaikki etätöihin ja heille vaan tuodaan jollain yhteiskuljetuksella ruuat ja muut. Iso osa suomalaisista kun ei kykene missään taajamissa ja isoissa kaupungeissa elämään ihan oman mielenterveyden takia.
Vierailija kirjoitti:
2. Kaupunkitilan "panttivankeus" ja yhdyskuntarakenne
Kaupunkitutkijat Peter Newman ja Jeffrey Kenworthy toivat jo 1980-luvun lopulla julkisuuteen termin autoriippuvuus. Heidän ja myöhempien tutkijoiden (kuten Donald Shoup) keskeinen havainto on se, miten auto muokkaa ympäristön itselleen sopivaksi ja syrjäyttää muut liikkumismuodot:
Tilasyöppöys: Henkilöauto seisoo keskimäärin 95 % ajastaan pysäköitynä. Kaupungeissa valtava määrä arvokasta maapinta-alaa on uhrattu ajoradoille, moottoriteille ja parkkipaikoille viheralueiden, asuntojen ja ihmisten oleskelutilan sijaan.
Hajautuminen (Urban Sprawl): Autovetoinen suunnittelu venyttää kaupunkeja. Kun palvelut ja työpaikat karkaavat etäälle peltomarketteihin ja kehäteiden varsille, autosta tulee ylellisyyden sijaan pakko, jota ilman arjesta ei selviä.
Miten ihmiset olisivat ilman autoa päässeet kulkemaan ne matkat, jotka ovat olleet välttämättömiä tehdä. Hevospelilläkö? Liikuttu on aikojen alussakin, mutta matkat ovat kestäneet viikkoja ja kuukausia. Jos autoa ei olisi keksitty, niin paljosta olisi paitsi jääty.
Jospa kuitenkin keskityttäisiin siihen miten joukkoliikennettä kehitettäisiin, siihen auto on mitä parhain väline. Jos autoilua halutaan vähentää, niin se vähentäminen on lähdettävä kaupungeista, ei maaseudulta. Kaupunkilaisia voisi velvoittaa lomien aikana kulkemaan linja-autoilla ja junilla, kun maaseutuikävässään kaupunkilaiset haluavat mökkeilemään ja Lappiin vaellukselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyihminen tarvitsee tietyn infran ympärilleen. Toki voi asua erakkona käytännössä missä tahansa, mutta viimeistään ongelmatilanteissa on löydyttävä ulkopuolista apua. Kävely-kokoisen kaupungin halkaisija ei voisi olla muutamaa kilometriä suurempi. Tuolle alueelle pitäisi sopia asukkaiden lisäksi työpaikat, infra, terveydenhoito ja kulttuuripalvelut. Jotain muutakin. Suomen kunta-alalla oli vuonna 2025 noin 6 300 eri ammattinimikettä, ja tämä siis pelkät kunta-alan toimijat. Terveydenhuoltoyksiköt vaatii isot väestöpohjat ollakseen taloudellisesti järkeviä.
Viiden kilometrin halkaisijalla olevan kaupungin maapohja on 19,6 km2 Jos tuolla alalla ylläpidettäisiin keskussairaalaa, pitäisi väestötiheys olla noin 10000as/km2 Tähän tiheyteen Helsingissä yltää muutama kortteli Kalliossa ja Töölössä, mutta ei yksikään kokonainen kaupunginosa. Jos kaupungissa pitäisi olla puisto asukkaille, muutama eläimille, joitakin urheilukenttiä, kävelykatujen vaatima alue, niin pelkkään asumiseen käytössä oleva maa-alue kutistuisi neljänneksellä, mikä nostaisi asukastiheydeksi saman kuin Wan Chai on Hongkongissa.
Kuinka moni Suomalainen haluaisi asua tuollaisessa kaupungissa?
On kaunis ajatus, että pärjättäisiin ilman liikkumisen palveluita. Julkisen liikenteen ongelmat on taloudellisen tehokkuuden vaatimat käyttäjämäärät, ja soveltumattomuus ovelta-ovelle palveluun. Työpaikat eivät ole pelkkiä palveluita, joten teollisuuden ja ruuantuotannon tarvitsemat maa-alueet eivät mitenkään mahdu noin pienelle maa-alalle. Niiden sijoittaminen ulkopuolelle edellyttää liikkumista yli järkevien kävelymatkojen. Eli opiskelijalle, jonka triangeli on koti-koulu-ruokakauppa tuo voisi vielä sopia, mutta työelämässä olevan perheellisen sinkoilu kodin-koulun-lastentarhan-työpaikan-koirapuiston-mukuloiden urheiluharrastusten-ruokahuollon-ja omien teatterikäyntien välillä aika haastavaa pelkässä jalkapatikassa.
Saudi-Arabian luoteisosaan rakennetaan NEOM-megahanketta The Line - lineaarinen kaupunki.
Sen perusajatus on pitkä kaupunki, joka on vain 200metriä leveä. Silloin joukkoliikenne hoituisi yhdellä junaradalla/metrolla/ilmavaunulla/what ever, ja asemalta olisi kävely-yhteys eteenpäin. Hanke on jäissä rahoitusongelmiensa vuoksi, eli uskoa kaupungin toimivuuteen on rajallisesti. Mutta mun eteen tulleista ratkaisumalleista oikeastaan ainut, mikä voisi oikeasti ratkoa liikkumisen pulmia järkevällä tavalla. Tuokaan ei poista mökkimatkailun, mummolakäyntien, ja keppiheppanäyttelyitten vaatimaa liikkumista kaupungista toiseen, mutta minimoisi kaupungin sisäistä oman auton tarvetta. Tuollaisessa kaupungissa voisin itsekin kuvitella asuvani, mutta vain jos voisi omalla autolla traileri peräkoukussa lähteä saaristomerelle kalaan.
Tämä oli hyvä. Mutta lisäisin vielä, että sille viiden kilometrin halkaisijalle pitäisi vielä sijoittaa kaikki kaupungin tarvitsema energiantuotanto. Ja koska sen tietysti pitäisi olla saastuttamatonta, niin ainoa toimiva ratkaisu olisi ydinvoimala. Mutta sitä kohtihan tässä ollaan pikkuhiljaa siirtymässä, moni suomalainen kaupunki on jo harkitsemassa pienydinvoimaloita.
Merestä saisi loputtomasti maalämpöä. Stadi on merenrantakaupunki.
Mutta siitä ei saa sähköä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyihminen tarvitsee tietyn infran ympärilleen. Toki voi asua erakkona käytännössä missä tahansa, mutta viimeistään ongelmatilanteissa on löydyttävä ulkopuolista apua. Kävely-kokoisen kaupungin halkaisija ei voisi olla muutamaa kilometriä suurempi. Tuolle alueelle pitäisi sopia asukkaiden lisäksi työpaikat, infra, terveydenhoito ja kulttuuripalvelut. Jotain muutakin. Suomen kunta-alalla oli vuonna 2025 noin 6 300 eri ammattinimikettä, ja tämä siis pelkät kunta-alan toimijat. Terveydenhuoltoyksiköt vaatii isot väestöpohjat ollakseen taloudellisesti järkeviä.
Viiden kilometrin halkaisijalla olevan kaupungin maapohja on 19,6 km2 Jos tuolla alalla ylläpidettäisiin keskussairaalaa, pitäisi väestötiheys olla noin 10000as/km2 Tähän tiheyteen Helsingissä yltää muutama kortteli Kalliossa ja Töölössä, mutta ei yksikään kokonainen kaupunginosa. Jos kaupungissa pitäisi olla puisto asukkaille, muutama eläimille, joitakin urheilukenttiä, kävelykatujen vaatima alue, niin pelkkään asumiseen käytössä oleva maa-alue kutistuisi neljänneksellä, mikä nostaisi asukastiheydeksi saman kuin Wan Chai on Hongkongissa.
Kuinka moni Suomalainen haluaisi asua tuollaisessa kaupungissa?
On kaunis ajatus, että pärjättäisiin ilman liikkumisen palveluita. Julkisen liikenteen ongelmat on taloudellisen tehokkuuden vaatimat käyttäjämäärät, ja soveltumattomuus ovelta-ovelle palveluun. Työpaikat eivät ole pelkkiä palveluita, joten teollisuuden ja ruuantuotannon tarvitsemat maa-alueet eivät mitenkään mahdu noin pienelle maa-alalle. Niiden sijoittaminen ulkopuolelle edellyttää liikkumista yli järkevien kävelymatkojen. Eli opiskelijalle, jonka triangeli on koti-koulu-ruokakauppa tuo voisi vielä sopia, mutta työelämässä olevan perheellisen sinkoilu kodin-koulun-lastentarhan-työpaikan-koirapuiston-mukuloiden urheiluharrastusten-ruokahuollon-ja omien teatterikäyntien välillä aika haastavaa pelkässä jalkapatikassa.
Saudi-Arabian luoteisosaan rakennetaan NEOM-megahanketta The Line - lineaarinen kaupunki.
Sen perusajatus on pitkä kaupunki, joka on vain 200metriä leveä. Silloin joukkoliikenne hoituisi yhdellä junaradalla/metrolla/ilmavaunulla/what ever, ja asemalta olisi kävely-yhteys eteenpäin. Hanke on jäissä rahoitusongelmiensa vuoksi, eli uskoa kaupungin toimivuuteen on rajallisesti. Mutta mun eteen tulleista ratkaisumalleista oikeastaan ainut, mikä voisi oikeasti ratkoa liikkumisen pulmia järkevällä tavalla. Tuokaan ei poista mökkimatkailun, mummolakäyntien, ja keppiheppanäyttelyitten vaatimaa liikkumista kaupungista toiseen, mutta minimoisi kaupungin sisäistä oman auton tarvetta. Tuollaisessa kaupungissa voisin itsekin kuvitella asuvani, mutta vain jos voisi omalla autolla traileri peräkoukussa lähteä saaristomerelle kalaan.
Tämä oli hyvä. Mutta lisäisin vielä, että sille viiden kilometrin halkaisijalle pitäisi vielä sijoittaa kaikki kaupungin tarvitsema energiantuotanto. Ja koska sen tietysti pitäisi olla saastuttamatonta, niin ainoa toimiva ratkaisu olisi ydinvoimala. Mutta sitä kohtihan tässä ollaan pikkuhiljaa siirtymässä, moni suomalainen kaupunki on jo harkitsemassa pienydinvoimaloita.
Merestä saisi loputtomasti maalämpöä. Stadi on merenrantakaupunki.
Milloin olet viimeksi katsonut, että missä tarkkaan ottaen Suomi sijaitsee? Ihan se yksin se meren "lämpö" ei riitä, kun lämmityskaudella se on syvemmälläkin alle 5 asteista se vesi. Se tarvitsee se lämmön siirto lämpöpumpulla myös sitä sähköä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olishan se kivaa, jos joka paikkaan pääsis julkisilla. Toistaiseksi näin vaan ei ole.
Ennen oli. Postiautot ja vaikka mitkä lumikiiturit ja hydrokopterit kuljettivat maaseudun väkeä ovelta ovelle. Miksi ps ei haikaile näiden upeiden palveluiden perään?
Ennen tosiaan pääsi julkisilla kulkemaan paljon paremmin. Itsekin muistan lapsena 70-luvulla käyneeni mummolassa usein bussilla kulkien. Sittemmin autoistumisen myötä bussivuoroja on vähennetty, eikä liikennöinti autioituvalla maseudulla ole enää kannattavaa.
Ja ihan paskaahan se liikenne oli siellä jossain 80-luvullakin, kun se bussi jyrräsi tunnin matkaa kolmatta tuntia kiertäen joka hiton perärymättylän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyihminen tarvitsee tietyn infran ympärilleen. Toki voi asua erakkona käytännössä missä tahansa, mutta viimeistään ongelmatilanteissa on löydyttävä ulkopuolista apua. Kävely-kokoisen kaupungin halkaisija ei voisi olla muutamaa kilometriä suurempi. Tuolle alueelle pitäisi sopia asukkaiden lisäksi työpaikat, infra, terveydenhoito ja kulttuuripalvelut. Jotain muutakin. Suomen kunta-alalla oli vuonna 2025 noin 6 300 eri ammattinimikettä, ja tämä siis pelkät kunta-alan toimijat. Terveydenhuoltoyksiköt vaatii isot väestöpohjat ollakseen taloudellisesti järkeviä.
Viiden kilometrin halkaisijalla olevan kaupungin maapohja on 19,6 km2 Jos tuolla alalla ylläpidettäisiin keskussairaalaa, pitäisi väestötiheys olla noin 10000as/km2 Tähän tiheyteen Helsingissä yltää muutama kortteli Kalliossa ja Töölössä, mutta ei yksikään kokonainen kaupunginosa. Jos kaupungissa pitäisi olla puisto asukkaille, muutama eläimille, joitakin urheilukenttiä, kävelykatujen vaatima alue, niin pelkkään asumiseen käytössä oleva maa-alue kutistuisi neljänneksellä, mikä nostaisi asukastiheydeksi saman kuin Wan Chai on Hongkongissa.
Kuinka moni Suomalainen haluaisi asua tuollaisessa kaupungissa?
On kaunis ajatus, että pärjättäisiin ilman liikkumisen palveluita. Julkisen liikenteen ongelmat on taloudellisen tehokkuuden vaatimat käyttäjämäärät, ja soveltumattomuus ovelta-ovelle palveluun. Työpaikat eivät ole pelkkiä palveluita, joten teollisuuden ja ruuantuotannon tarvitsemat maa-alueet eivät mitenkään mahdu noin pienelle maa-alalle. Niiden sijoittaminen ulkopuolelle edellyttää liikkumista yli järkevien kävelymatkojen. Eli opiskelijalle, jonka triangeli on koti-koulu-ruokakauppa tuo voisi vielä sopia, mutta työelämässä olevan perheellisen sinkoilu kodin-koulun-lastentarhan-työpaikan-koirapuiston-mukuloiden urheiluharrastusten-ruokahuollon-ja omien teatterikäyntien välillä aika haastavaa pelkässä jalkapatikassa.
Saudi-Arabian luoteisosaan rakennetaan NEOM-megahanketta The Line - lineaarinen kaupunki.
Sen perusajatus on pitkä kaupunki, joka on vain 200metriä leveä. Silloin joukkoliikenne hoituisi yhdellä junaradalla/metrolla/ilmavaunulla/what ever, ja asemalta olisi kävely-yhteys eteenpäin. Hanke on jäissä rahoitusongelmiensa vuoksi, eli uskoa kaupungin toimivuuteen on rajallisesti. Mutta mun eteen tulleista ratkaisumalleista oikeastaan ainut, mikä voisi oikeasti ratkoa liikkumisen pulmia järkevällä tavalla. Tuokaan ei poista mökkimatkailun, mummolakäyntien, ja keppiheppanäyttelyitten vaatimaa liikkumista kaupungista toiseen, mutta minimoisi kaupungin sisäistä oman auton tarvetta. Tuollaisessa kaupungissa voisin itsekin kuvitella asuvani, mutta vain jos voisi omalla autolla traileri peräkoukussa lähteä saaristomerelle kalaan.
Tämä oli hyvä. Mutta lisäisin vielä, että sille viiden kilometrin halkaisijalle pitäisi vielä sijoittaa kaikki kaupungin tarvitsema energiantuotanto. Ja koska sen tietysti pitäisi olla saastuttamatonta, niin ainoa toimiva ratkaisu olisi ydinvoimala. Mutta sitä kohtihan tässä ollaan pikkuhiljaa siirtymässä, moni suomalainen kaupunki on jo harkitsemassa pienydinvoimaloita.
Merestä saisi loputtomasti maalämpöä. Stadi on merenrantakaupunki.
Mutta siitä ei saa sähköä.
Itsa asiassa saa, mutta suolavesi kuluttaa sähköntuotantoon tarvittavaa laitteistoa niin voimakkaasti, että systeemi vaatii vielä jatkokehitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sähköä voi ladata Tesloista jotka jäävät fantasiassa vaille tarvetta.
Juu, juuri sitä luokkaa tuo ap:n fantasia on. Ja Tesloihin se sähkö vain tupsahtaa pistorasiasta ladattavaksi.
Kielletään sähköautot niin voidaan jatkaa polttomoottorilla ajamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auto on vapautta. Jos autot kielletään töissä käymisen voi lopettaa samalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyihminen tarvitsee tietyn infran ympärilleen. Toki voi asua erakkona käytännössä missä tahansa, mutta viimeistään ongelmatilanteissa on löydyttävä ulkopuolista apua. Kävely-kokoisen kaupungin halkaisija ei voisi olla muutamaa kilometriä suurempi. Tuolle alueelle pitäisi sopia asukkaiden lisäksi työpaikat, infra, terveydenhoito ja kulttuuripalvelut. Jotain muutakin. Suomen kunta-alalla oli vuonna 2025 noin 6 300 eri ammattinimikettä, ja tämä siis pelkät kunta-alan toimijat. Terveydenhuoltoyksiköt vaatii isot väestöpohjat ollakseen taloudellisesti järkeviä.
Viiden kilometrin halkaisijalla olevan kaupungin maapohja on 19,6 km2 Jos tuolla alalla ylläpidettäisiin keskussairaalaa, pitäisi väestötiheys olla noin 10000as/km2 Tähän tiheyteen Helsingissä yltää muutama kortteli Kalliossa ja Töölössä, mutta ei yksikään kokonainen kaupunginosa. Jos kaupungissa pitäisi olla puisto asukkaille, muutama eläimille, joitakin urheilukenttiä, kävelykatujen vaatima alue, niin pelkkään asumiseen käytössä oleva maa-alue kutistuisi neljänneksellä, mikä nostaisi asukastiheydeksi saman kuin Wan Chai on Hongkongissa.
Kuinka moni Suomalainen haluaisi asua tuollaisessa kaupungissa?
On kaunis ajatus, että pärjättäisiin ilman liikkumisen palveluita. Julkisen liikenteen ongelmat on taloudellisen tehokkuuden vaatimat käyttäjämäärät, ja soveltumattomuus ovelta-ovelle palveluun. Työpaikat eivät ole pelkkiä palveluita, joten teollisuuden ja ruuantuotannon tarvitsemat maa-alueet eivät mitenkään mahdu noin pienelle maa-alalle. Niiden sijoittaminen ulkopuolelle edellyttää liikkumista yli järkevien kävelymatkojen. Eli opiskelijalle, jonka triangeli on koti-koulu-ruokakauppa tuo voisi vielä sopia, mutta työelämässä olevan perheellisen sinkoilu kodin-koulun-lastentarhan-työpaikan-koirapuiston-mukuloiden urheiluharrastusten-ruokahuollon-ja omien teatterikäyntien välillä aika haastavaa pelkässä jalkapatikassa.
Saudi-Arabian luoteisosaan rakennetaan NEOM-megahanketta The Line - lineaarinen kaupunki.
Sen perusajatus on pitkä kaupunki, joka on vain 200metriä leveä. Silloin joukkoliikenne hoituisi yhdellä junaradalla/metrolla/ilmavaunulla/what ever, ja asemalta olisi kävely-yhteys eteenpäin. Hanke on jäissä rahoitusongelmiensa vuoksi, eli uskoa kaupungin toimivuuteen on rajallisesti. Mutta mun eteen tulleista ratkaisumalleista oikeastaan ainut, mikä voisi oikeasti ratkoa liikkumisen pulmia järkevällä tavalla. Tuokaan ei poista mökkimatkailun, mummolakäyntien, ja keppiheppanäyttelyitten vaatimaa liikkumista kaupungista toiseen, mutta minimoisi kaupungin sisäistä oman auton tarvetta. Tuollaisessa kaupungissa voisin itsekin kuvitella asuvani, mutta vain jos voisi omalla autolla traileri peräkoukussa lähteä saaristomerelle kalaan.
Tämä oli hyvä. Mutta lisäisin vielä, että sille viiden kilometrin halkaisijalle pitäisi vielä sijoittaa kaikki kaupungin tarvitsema energiantuotanto. Ja koska sen tietysti pitäisi olla saastuttamatonta, niin ainoa toimiva ratkaisu olisi ydinvoimala. Mutta sitä kohtihan tässä ollaan pikkuhiljaa siirtymässä, moni suomalainen kaupunki on jo harkitsemassa pienydinvoimaloita.
Merestä saisi loputtomasti maalämpöä. Stadi on merenrantakaupunki.
Mutta siitä ei saa sähköä.
Itsa asiassa saa, mutta suolavesi kuluttaa sähköntuotantoon tarvittavaa laitteistoa niin voimakkaasti, että systeemi vaatii vielä jatkokehitystä.
Miten siitä merivedellä tuotetusta maalämmöstä saa tehtyä sähköä?
Merivettä juu voi höyrystää ja turbiinilla tehdä sähköä, mutta miten maalämmöstä tehdään sähköä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kuolee autojen alle miljoonia eläimiä jokainen vuosi. Jokainen autoilija on ajanut esim. oravien ylitse useita kertoja sitä.edes huomaamatta. Se on melkoisen brutaali näky kun auton renkaan alle osittain jäänyt kurre sätkii asfaltilla puolisen minuuttia takaraajat murskautuneena.
Bussiin mahtuu 70 ihmistä, joten julkinen liikenne vähentää autojen alle jääneitä eläinkuolemien määriä verrattuna siihen jos samat 70 suhailisi jokainen yksityisautolla. Pyöiräily ja kävely vielä tehokkaammin vähentää eläinkuolemia.
Laitetaan teiden varsiin jalkaväkimiinoja niin ei eläimet jää auton alle.
taas joku ressukka pohtii omien kykyjensä ulkopuolelta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuo pitää täysin paikkansa. Luotan kuitenkin siihen, että uudet sukupolvet tulevat viemään kehitystä toiseen suuntaan. Se on nyt jo nähtävissä.
Kun meillä ei ole varaa auton ylläpitoon eikä oman hintahaarukan asuntoja ole suunniteltu sen mukaan että asukailla olisi auto.
Luuletko että nuoret ihan huvikseen asuu betoniputkiyksiössä ilman autoa jos saisi vapaasti valita tuon ja omakotitalon plus kahden auton välillä? Kunnon boomer-mielipide.
Luulen että nuoret asuu ihan vapaaehtoisesti lähellä koulutusta, työtä ja edm-klubeja. Marjametsät saavat heidän puolestaan sijaita kaukana. Tavoittamattomissa.
Ei vain ole varaa autoon.
-m23
Vierailija kirjoitti:
Järjetön ajatus. Eli palataan takaisin kivikaudelle jossa liikutaan 10 kilometrin säteellä koko elämä. Realistinen ajatus? No, ehkä Pohjois-Koreassa mitta ei muualla.
Älä ivaa vasemmiston ihannetta, jossa kaikki asuvat suurkaupungeissa, valtavissa betonikuutiorykelmissä, joissa monikulttuuri ja islam jyllää ja kaikki on muutenkin aivan mahtavaa.
Vielä 70-luvulla ei ollut ihmisillä ongelmaa liikkua pyörillä tai kävellen paikasta toiseen. Nyt itketään kallista polttoainetta eikä voida kotoa liikku mihinkään jos matkaa on yli 2 km. Itse pyöräilen kesät talvet töihin ja muilla asioille, ei ole mikään ongelma. Nuoriso ei edes omista polkupyörää vaan alla pitää olla skuutti tai mopoauto. Paljon kansanterveys paranisi jos porukka jaksaisi vähän hyötyliikkua.
Tepolla taas harhat tulilla kun tesla meni ohi.
Sähköä voi ladata Tesloista jotka jäävät fantasiassa vaille tarvetta.