Osuuspankki panttaa perikunnan rahoja

Mulla oli äidin kuoltua jotain ihme säätöä. Isä oli kuollut ennen äitiä ja meillä oli näyttää perunkirjat isän jälkeen ja myös isän ja äidin avioehtosopimus, jonka mukaan isällä ei ollut oikeutta äidin omaisuuteen. Silti Nordea halusi isäni virkatodistuksen, enkä pysty tajuamaan millä perusteella. Vetosivat vain, että lakiosastolla ovat niin tarkkoja. Mutta ei isällä ollut oikeutta äidin omaisuuteen, kun oli avioehto, ja isä oli kuollut aikapäiviä sitten, minusta se oli silkkaa viivyttelyä Nordean puolelta. Sijoituksia oli FIMissä ja Seligsonilla ja ne saatiin hoidettua saman päivän aikana, kun kävin tiskillä näyttämässä kaikki paperit. Mutta Nordean kanssa meni kuukausitolkulla, että sai talletukset jaettua perillisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teetätimme perunkijan ja osituksen osuuspankin lakimiehellä. Kaikki selvitykset olivat kovan tuskan takana. Ei mitään asiakaspalvelu hengen pihaustakaan 

Kun vihdoin tehtiin ositus ja  halusin sen maksun jälkeen maksaa loput asuntolainastani perintörahoista piti kaikki selvitykset tehdä osuuspankille uudelleen. 

Siis sama pankkikonttori jossa lakimies ja kolme virkailijaa halusikin uudelleen selvityää ettei "eu lainsäädösten takia ollut kyseessä rahanpesurahaa". Ei edelleenkään mitään palvelua ja asiaa pitkitettiin ja pitkitettiin, rahanpesu rahan tarkastamiseen meni yli kuukausi vaikka kaikki selvitykset olivat pankissa valmiina ja minun piti kirjallisesti vakuuttaa että kyse oli perintörahasta. 

 Maksoimme siis ensin lakimiehelle useamman tuhannen laskun työstä joka samassa pankissa oli ihan arvotonta noin kahden metrin päässä ja vartin kuluttua  ja kaikki piti tehdä toiselle virkailijalle uudelleen.

Kai se pankin lakimies laati jakokirjan? Kyllähän se riittää dokumentiksi siitä, mistä rahat ovat tulleet.

Tosin OP:n asiakaspalvelijoissa on mielivaltaisesti käyttäytyviä sekopäitä. Siksi on hyvä että porukka komennetaan takaisin konttorille

Ei riittänyt jakokirja, vaan kaikki selvitykset ja tositteet piti virkailian saada erikseen. Lakimies oli käsitellyt kaiken jakokirjassa mutta asuntolainen maksuun tarvittiin alkuperäiset tositteet joita ei ollut jakokirjan liitteenä. 

Lisäksi jouduin kirjoittamaan kirjallisen selvityksen rahojen alkuperästä. 

Oli erittäin huonoa ja nöyryyttävää palvelua. 

Sanoin suoraan että jatkossa lopetan asioinnin OP:ssä. Virkailia totesi että kai Rouva-hyvä ymmärtää, että näin asiat hoidetaan koko EU: n alueella. 

Veikkaan kyllä että jakokirja riittää muualla. 

Teillä on vissiin ollut aika mutkikas perinnönjako. Mulla OP:ssä tili eikä OP kyllä kysellyt yhtään mitään siitä, mistä mun tililleni tipahti toistasataa tonnia rahaa eikä sitä, mihin mä niitä rahojani käytin. Oliko sulla vai sillä vainajalla asuntovelka?

Ei ollut yhtään mutkikas, neljä perijää, ei velkoja, omakotitalo oli jo myyty, samoin osakkeet joten käteistä jaettiin. Lakimies kehui helpoksi työksi, mutta silti se kesti ja kesti. 

Ja lisään siis siitä rahasta jonka lakimies ositti ja jakoi minulle, ei voinut maksaa omaa asuntovelkaani ilman selvityksia siitä mistä rahat olivat peräisin. ( no siitä saatanan perinnöstä joka lakimiehen toimesta maksettiin tililleni vartti sitten, tuossa viereisrssä huoneessa). Ja eikun toimittamaan ositussopimusta, sukuselvitystä, perunkirjoja ja sitä omaa kirjallista selvitystäni ja odottamaan viikkotolkulla saanko luvan maksaa oman asuntovelkani perintörahoistani, vai onko kyse rahanpesusta. 

Löysin äsken tällaisen:

https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajalle/asiakkaan-tunnistaminen-ja…

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ap on pervo

Ei välttämättä. Meillä ihan sama kokemus, mutta ei ihan 1800- luvulle tarvinnut mennä. Oli kyllä uskomatonta sevlitystä siirtokarjalaisen menneisyyden tutkimisessa.

Kaiken lisäksi perintö oli lähes olematon😅

Jotenkin ymmärtäisi, jos olisi miljoonista kyse.

Jos jakamattoman kuolinpesän jäsenet ovat kaikki kuolleet ja lapet perii sen, niin jakajia voi olla jo sellainen 20- 30 henkilöä. Asiat pitää jokaiden sukupolven laittaa kuntoon. Maanmittauslaitos varoitti tästä, että maat voi joutua valtion haltuun.

Totta. Pahimmillaan perinnön jakajista ainakin osa ei ole koskaan edes tavannut toisiaan, joten täysin vieraiden ihmisten kanssa sitten pitäisi päästä sopimukseen. Äidin  kuoleman jälkeen kuolinpesä jaettiin heti ja niin tullaan tekemään nyt isän kuoleman jälkeenkin. Meitä perillisiä on vain kaksi ja hyvässä yhteisymmärryksessä homma hoituu. Kumpikaan ei halua vedättää toistaan eikä myöskään hyötyä taloudellisesti niin, että toinen olisikin sitten vaikeuksissa. 

Joku ketjussa sanoi, että oman osuutensa kuolinpesästä saa myydä ihan millä hinnalla tahansa. Tämä ei ihan pidä paikkaansa. Myyntihinta ei saa olla merkittävästi pienempi kuin mitä on perunkirjoitukseen omaisuuden arvoksi laitettu. Tai voi olla, mutta verottaja saattaa katsoa, että osuuden ostanut onkin saanut osan lahjana ja mahdollisesti siitä sitten pitää maksaa lahjavero. Me käydään juuri parhaillaan näitä asioita siskoni kanssa läpi. Mähän en esimerkiksi isän asunnosta tarvitsisi euroakaan, mutta jos lahjoitan sen siskolleni, siskoni joutuisi maksamaan siitä lahjaveron. Vaikka mä maksan joka tapauksessa siitä omasta osuudestani jo perintöveron aivan kuten siskonikin omastaan. Näin toki lain mukaan pitääkin olla, mutta juuri siksi nyt selvitellään, mikä on alin hinta, jolla voin myydä osuuteni siskolleni ilman, että verottaja katsoo osan lahjaksi. 

Miksi siskosi ei jaossa saisi koko asuntoa ja sinä jotain muuta omaisuutta tai varallisuutta vastaavalla arvolla?

Koska siskoni haluaa niin paljon muutakin kiiinteää omaisuutta (mm mökin ja metsää). Ja mulle on ihan ok, että hän saa ne. Kaikki isäni pankkitileillä olleet rahat jo tulenkin saamaan sekä isäni omistaman sijoitusasunnon, mutta ne ei kata puolia perinnöstä. Siskoni joutuu siis ostamaan mut ulos isän asunnosta ja sen lisäksi vielä maksamaan omasta pussistaan mulle lisää. Tai sitten pistetään se asunto myyntiin, mutta siskoni haluaisi muuttaa siihen kuitenkin itse. Metsästä siskoni ei halua luopua.

Tuollaisessa tilanteessa voitte hyvin sopia lainasta, jolla se asunnon hinta kuitataan. Jos kuitenkin oli tilanne se, ettet kaipaa asunnosta ihan markkinahintaa. Koroton laina voi olla kätevä tapa hoitaa se asia. Sen voi merkitä perinnönjakosopimukseen siten, että osa perinnönjaosta hoidetaan perinnön ulkopuolisin varoin. Ja lainasopimus siihen liitteeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teetätimme perunkijan ja osituksen osuuspankin lakimiehellä. Kaikki selvitykset olivat kovan tuskan takana. Ei mitään asiakaspalvelu hengen pihaustakaan 

Kun vihdoin tehtiin ositus ja  halusin sen maksun jälkeen maksaa loput asuntolainastani perintörahoista piti kaikki selvitykset tehdä osuuspankille uudelleen. 

Siis sama pankkikonttori jossa lakimies ja kolme virkailijaa halusikin uudelleen selvityää ettei "eu lainsäädösten takia ollut kyseessä rahanpesurahaa". Ei edelleenkään mitään palvelua ja asiaa pitkitettiin ja pitkitettiin, rahanpesu rahan tarkastamiseen meni yli kuukausi vaikka kaikki selvitykset olivat pankissa valmiina ja minun piti kirjallisesti vakuuttaa että kyse oli perintörahasta. 

 Maksoimme siis ensin lakimiehelle useamman tuhannen laskun työstä joka samassa pankissa oli ihan arvotonta noin kahden metrin päässä ja vartin kuluttua  ja kaikki piti tehdä toiselle virkailijalle uudelleen.

Kai se pankin lakimies laati jakokirjan? Kyllähän se riittää dokumentiksi siitä, mistä rahat ovat tulleet.

Tosin OP:n asiakaspalvelijoissa on mielivaltaisesti käyttäytyviä sekopäitä. Siksi on hyvä että porukka komennetaan takaisin konttorille

Ei riittänyt jakokirja, vaan kaikki selvitykset ja tositteet piti virkailian saada erikseen. Lakimies oli käsitellyt kaiken jakokirjassa mutta asuntolainen maksuun tarvittiin alkuperäiset tositteet joita ei ollut jakokirjan liitteenä. 

Lisäksi jouduin kirjoittamaan kirjallisen selvityksen rahojen alkuperästä. 

Oli erittäin huonoa ja nöyryyttävää palvelua. 

Sanoin suoraan että jatkossa lopetan asioinnin OP:ssä. Virkailia totesi että kai Rouva-hyvä ymmärtää, että näin asiat hoidetaan koko EU: n alueella. 

Veikkaan kyllä että jakokirja riittää muualla. 

Teillä on vissiin ollut aika mutkikas perinnönjako. Mulla OP:ssä tili eikä OP kyllä kysellyt yhtään mitään siitä, mistä mun tililleni tipahti toistasataa tonnia rahaa eikä sitä, mihin mä niitä rahojani käytin. Oliko sulla vai sillä vainajalla asuntovelka?

Ei ollut yhtään mutkikas, neljä perijää, ei velkoja, omakotitalo oli jo myyty, samoin osakkeet joten käteistä jaettiin. Lakimies kehui helpoksi työksi, mutta silti se kesti ja kesti. 

Ja lisään siis siitä rahasta jonka lakimies ositti ja jakoi minulle, ei voinut maksaa omaa asuntovelkaani ilman selvityksia siitä mistä rahat olivat peräisin. ( no siitä saatanan perinnöstä joka lakimiehen toimesta maksettiin tililleni vartti sitten, tuossa viereisrssä huoneessa). Ja eikun toimittamaan ositussopimusta, sukuselvitystä, perunkirjoja ja sitä omaa kirjallista selvitystäni ja odottamaan viikkotolkulla saanko luvan maksaa oman asuntovelkani perintörahoistani, vai onko kyse rahanpesusta. 

Ihmettelen kyllä tuota rahanpesukuviota. Ei yleensä pankista kysellä tuollaisia, jos ei käteisestä rahasta ole kyse. Tilivaluutassa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ap on pervo

Ei välttämättä. Meillä ihan sama kokemus, mutta ei ihan 1800- luvulle tarvinnut mennä. Oli kyllä uskomatonta sevlitystä siirtokarjalaisen menneisyyden tutkimisessa.

Kaiken lisäksi perintö oli lähes olematon😅

Jotenkin ymmärtäisi, jos olisi miljoonista kyse.

Jos jakamattoman kuolinpesän jäsenet ovat kaikki kuolleet ja lapet perii sen, niin jakajia voi olla jo sellainen 20- 30 henkilöä. Asiat pitää jokaiden sukupolven laittaa kuntoon. Maanmittauslaitos varoitti tästä, että maat voi joutua valtion haltuun.

Totta. Pahimmillaan perinnön jakajista ainakin osa ei ole koskaan edes tavannut toisiaan, joten täysin vieraiden ihmisten kanssa sitten pitäisi päästä sopimukseen. Äidin  kuoleman jälkeen kuolinpesä jaettiin heti ja niin tullaan tekemään nyt isän kuoleman jälkeenkin. Meitä perillisiä on vain kaksi ja hyvässä yhteisymmärryksessä homma hoituu. Kumpikaan ei halua vedättää toistaan eikä myöskään hyötyä taloudellisesti niin, että toinen olisikin sitten vaikeuksissa. 

Joku ketjussa sanoi, että oman osuutensa kuolinpesästä saa myydä ihan millä hinnalla tahansa. Tämä ei ihan pidä paikkaansa. Myyntihinta ei saa olla merkittävästi pienempi kuin mitä on perunkirjoitukseen omaisuuden arvoksi laitettu. Tai voi olla, mutta verottaja saattaa katsoa, että osuuden ostanut onkin saanut osan lahjana ja mahdollisesti siitä sitten pitää maksaa lahjavero. Me käydään juuri parhaillaan näitä asioita siskoni kanssa läpi. Mähän en esimerkiksi isän asunnosta tarvitsisi euroakaan, mutta jos lahjoitan sen siskolleni, siskoni joutuisi maksamaan siitä lahjaveron. Vaikka mä maksan joka tapauksessa siitä omasta osuudestani jo perintöveron aivan kuten siskonikin omastaan. Näin toki lain mukaan pitääkin olla, mutta juuri siksi nyt selvitellään, mikä on alin hinta, jolla voin myydä osuuteni siskolleni ilman, että verottaja katsoo osan lahjaksi. 

Miksi siskosi ei jaossa saisi koko asuntoa ja sinä jotain muuta omaisuutta tai varallisuutta vastaavalla arvolla?

Koska siskoni haluaa niin paljon muutakin kiiinteää omaisuutta (mm mökin ja metsää). Ja mulle on ihan ok, että hän saa ne. Kaikki isäni pankkitileillä olleet rahat jo tulenkin saamaan sekä isäni omistaman sijoitusasunnon, mutta ne ei kata puolia perinnöstä. Siskoni joutuu siis ostamaan mut ulos isän asunnosta ja sen lisäksi vielä maksamaan omasta pussistaan mulle lisää. Tai sitten pistetään se asunto myyntiin, mutta siskoni haluaisi muuttaa siihen kuitenkin itse. Metsästä siskoni ei halua luopua.

Tuollaisessa tilanteessa voitte hyvin sopia lainasta, jolla se asunnon hinta kuitataan. Jos kuitenkin oli tilanne se, ettet kaipaa asunnosta ihan markkinahintaa. Koroton laina voi olla kätevä tapa hoitaa se asia. Sen voi merkitä perinnönjakosopimukseen siten, että osa perinnönjaosta hoidetaan perinnön ulkopuolisin varoin. Ja lainasopimus siihen liitteeksi. 

Tuota olen vähän miettinytkin, mutta siskoni on jo yli 70v. Jos maksaisi mulle 400 €/kk, niin olisi yli 90v ennenkuin laina olisi maksettu. Ja 400 €/kk on aika iso summa. Olisi siis enemmän kuin todennäköistä, että se velka jäisi hänen perillistensä maksettavaksi. Tai siis siten, että heidän perintöään pitäisi sitten myydä, jotta saavat maksettua tuon velan. On myös mahdollista, että siskolleni tulee tulevaisuudessa isojakin sairaanhoitokustannuksia tai pahimmillaan joutuu jonnekin hoivakotiin. Hoivakodit eivät tuollaisia lainoja hyväksy maksujen alentamiseen eli mun pitäisi hakea niitä rahojani ulosoton kautta. 

Siskoni mietti itse sitä, että ottaisi pankista lainaa. Pankki olisi "kasvottomampi" velkoja lastensa näkökulmasta  kuin heidän tätinsä. Mutta nyt alkuun siskoni laskeskelee, jos realisoisi sijoituksensa. Sekin on kyllä aika ikävää, jos mitään puskuria ei olekaan ja terveys alkaa reistailemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teetätimme perunkijan ja osituksen osuuspankin lakimiehellä. Kaikki selvitykset olivat kovan tuskan takana. Ei mitään asiakaspalvelu hengen pihaustakaan 

Kun vihdoin tehtiin ositus ja  halusin sen maksun jälkeen maksaa loput asuntolainastani perintörahoista piti kaikki selvitykset tehdä osuuspankille uudelleen. 

Siis sama pankkikonttori jossa lakimies ja kolme virkailijaa halusikin uudelleen selvityää ettei "eu lainsäädösten takia ollut kyseessä rahanpesurahaa". Ei edelleenkään mitään palvelua ja asiaa pitkitettiin ja pitkitettiin, rahanpesu rahan tarkastamiseen meni yli kuukausi vaikka kaikki selvitykset olivat pankissa valmiina ja minun piti kirjallisesti vakuuttaa että kyse oli perintörahasta. 

 Maksoimme siis ensin lakimiehelle useamman tuhannen laskun työstä joka samassa pankissa oli ihan arvotonta noin kahden metrin päässä ja vartin kuluttua  ja kaikki piti tehdä toiselle virkailijalle uudelleen.

Kai se pankin lakimies laati jakokirjan? Kyllähän se riittää dokumentiksi siitä, mistä rahat ovat tulleet.

Tosin OP:n asiakaspalvelijoissa on mielivaltaisesti käyttäytyviä sekopäitä. Siksi on hyvä että porukka komennetaan takaisin konttorille

Ei riittänyt jakokirja, vaan kaikki selvitykset ja tositteet piti virkailian saada erikseen. Lakimies oli käsitellyt kaiken jakokirjassa mutta asuntolainen maksuun tarvittiin alkuperäiset tositteet joita ei ollut jakokirjan liitteenä. 

Lisäksi jouduin kirjoittamaan kirjallisen selvityksen rahojen alkuperästä. 

Oli erittäin huonoa ja nöyryyttävää palvelua. 

Sanoin suoraan että jatkossa lopetan asioinnin OP:ssä. Virkailia totesi että kai Rouva-hyvä ymmärtää, että näin asiat hoidetaan koko EU: n alueella. 

Veikkaan kyllä että jakokirja riittää muualla. 

Teillä on vissiin ollut aika mutkikas perinnönjako. Mulla OP:ssä tili eikä OP kyllä kysellyt yhtään mitään siitä, mistä mun tililleni tipahti toistasataa tonnia rahaa eikä sitä, mihin mä niitä rahojani käytin. Oliko sulla vai sillä vainajalla asuntovelka?

Ei ollut yhtään mutkikas, neljä perijää, ei velkoja, omakotitalo oli jo myyty, samoin osakkeet joten käteistä jaettiin. Lakimies kehui helpoksi työksi, mutta silti se kesti ja kesti. 

Ja lisään siis siitä rahasta jonka lakimies ositti ja jakoi minulle, ei voinut maksaa omaa asuntovelkaani ilman selvityksia siitä mistä rahat olivat peräisin. ( no siitä saatanan perinnöstä joka lakimiehen toimesta maksettiin tililleni vartti sitten, tuossa viereisrssä huoneessa). Ja eikun toimittamaan ositussopimusta, sukuselvitystä, perunkirjoja ja sitä omaa kirjallista selvitystäni ja odottamaan viikkotolkulla saanko luvan maksaa oman asuntovelkani perintörahoistani, vai onko kyse rahanpesusta. 

Ihmettelen kyllä tuota rahanpesukuviota. Ei yleensä pankista kysellä tuollaisia, jos ei käteisestä rahasta ole kyse. Tilivaluutassa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä.

Finanssivalvonta kuitenkin sallii tällaisen kyselyn.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teetätimme perunkijan ja osituksen osuuspankin lakimiehellä. Kaikki selvitykset olivat kovan tuskan takana. Ei mitään asiakaspalvelu hengen pihaustakaan 

Kun vihdoin tehtiin ositus ja  halusin sen maksun jälkeen maksaa loput asuntolainastani perintörahoista piti kaikki selvitykset tehdä osuuspankille uudelleen. 

Siis sama pankkikonttori jossa lakimies ja kolme virkailijaa halusikin uudelleen selvityää ettei "eu lainsäädösten takia ollut kyseessä rahanpesurahaa". Ei edelleenkään mitään palvelua ja asiaa pitkitettiin ja pitkitettiin, rahanpesu rahan tarkastamiseen meni yli kuukausi vaikka kaikki selvitykset olivat pankissa valmiina ja minun piti kirjallisesti vakuuttaa että kyse oli perintörahasta. 

 Maksoimme siis ensin lakimiehelle useamman tuhannen laskun työstä joka samassa pankissa oli ihan arvotonta noin kahden metrin päässä ja vartin kuluttua  ja kaikki piti tehdä toiselle virkailijalle uudelleen.

Kai se pankin lakimies laati jakokirjan? Kyllähän se riittää dokumentiksi siitä, mistä rahat ovat tulleet.

Tosin OP:n asiakaspalvelijoissa on mielivaltaisesti käyttäytyviä sekopäitä. Siksi on hyvä että porukka komennetaan takaisin konttorille

Ei riittänyt jakokirja, vaan kaikki selvitykset ja tositteet piti virkailian saada erikseen. Lakimies oli käsitellyt kaiken jakokirjassa mutta asuntolainen maksuun tarvittiin alkuperäiset tositteet joita ei ollut jakokirjan liitteenä. 

Lisäksi jouduin kirjoittamaan kirjallisen selvityksen rahojen alkuperästä. 

Oli erittäin huonoa ja nöyryyttävää palvelua. 

Sanoin suoraan että jatkossa lopetan asioinnin OP:ssä. Virkailia totesi että kai Rouva-hyvä ymmärtää, että näin asiat hoidetaan koko EU: n alueella. 

Veikkaan kyllä että jakokirja riittää muualla. 

Teillä on vissiin ollut aika mutkikas perinnönjako. Mulla OP:ssä tili eikä OP kyllä kysellyt yhtään mitään siitä, mistä mun tililleni tipahti toistasataa tonnia rahaa eikä sitä, mihin mä niitä rahojani käytin. Oliko sulla vai sillä vainajalla asuntovelka?

Ei ollut yhtään mutkikas, neljä perijää, ei velkoja, omakotitalo oli jo myyty, samoin osakkeet joten käteistä jaettiin. Lakimies kehui helpoksi työksi, mutta silti se kesti ja kesti. 

Ja lisään siis siitä rahasta jonka lakimies ositti ja jakoi minulle, ei voinut maksaa omaa asuntovelkaani ilman selvityksia siitä mistä rahat olivat peräisin. ( no siitä saatanan perinnöstä joka lakimiehen toimesta maksettiin tililleni vartti sitten, tuossa viereisrssä huoneessa). Ja eikun toimittamaan ositussopimusta, sukuselvitystä, perunkirjoja ja sitä omaa kirjallista selvitystäni ja odottamaan viikkotolkulla saanko luvan maksaa oman asuntovelkani perintörahoistani, vai onko kyse rahanpesusta. 

Ihmettelen kyllä tuota rahanpesukuviota. Ei yleensä pankista kysellä tuollaisia, jos ei käteisestä rahasta ole kyse. Tilivaluutassa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä.

Finanssivalvonta kuitenkin sallii tällaisen kyselyn.

Hassua oli että rahan alkuperä muuttui mahdolliseksi rahanpesuksi varttitunti osituksen jälkeen ja kahden metrin etäisyyden jälkeen, lakimiehen huoneesta pannkivirkailijan koppiin siirryin. Lakimies ei voinut enää auttaa, vaikka kysyin voiko hän todentaa raha alkuperän kun juuri teki pesänjaon. 🙄 Eikä hänen (lakimiehen) selvityks enää yksin kelvannut vaan virkailijan piti itse selvittää kaikki uudelleen. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli äidin kuoltua jotain ihme säätöä. Isä oli kuollut ennen äitiä ja meillä oli näyttää perunkirjat isän jälkeen ja myös isän ja äidin avioehtosopimus, jonka mukaan isällä ei ollut oikeutta äidin omaisuuteen. Silti Nordea halusi isäni virkatodistuksen, enkä pysty tajuamaan millä perusteella. Vetosivat vain, että lakiosastolla ovat niin tarkkoja. Mutta ei isällä ollut oikeutta äidin omaisuuteen, kun oli avioehto, ja isä oli kuollut aikapäiviä sitten, minusta se oli silkkaa viivyttelyä Nordean puolelta. Sijoituksia oli FIMissä ja Seligsonilla ja ne saatiin hoidettua saman päivän aikana, kun kävin tiskillä näyttämässä kaikki paperit. Mutta Nordean kanssa meni kuukausitolkulla, että sai talletukset jaettua perillisille.

Syy isäsi sukuselvityksen vaatimiseen oli todennäköisesti se, että joskus jossain seurakunnassa lapset on merkitty vain toisen vanhemman tietoihin. Eli pankki ajatteli, että äidilläsi saattaisi olla lapsi, joka näkyy vain isäsi sukuselvityksessä.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teetätimme perunkijan ja osituksen osuuspankin lakimiehellä. Kaikki selvitykset olivat kovan tuskan takana. Ei mitään asiakaspalvelu hengen pihaustakaan 

Kun vihdoin tehtiin ositus ja  halusin sen maksun jälkeen maksaa loput asuntolainastani perintörahoista piti kaikki selvitykset tehdä osuuspankille uudelleen. 

Siis sama pankkikonttori jossa lakimies ja kolme virkailijaa halusikin uudelleen selvityää ettei "eu lainsäädösten takia ollut kyseessä rahanpesurahaa". Ei edelleenkään mitään palvelua ja asiaa pitkitettiin ja pitkitettiin, rahanpesu rahan tarkastamiseen meni yli kuukausi vaikka kaikki selvitykset olivat pankissa valmiina ja minun piti kirjallisesti vakuuttaa että kyse oli perintörahasta. 

 Maksoimme siis ensin lakimiehelle useamman tuhannen laskun työstä joka samassa pankissa oli ihan arvotonta noin kahden metrin päässä ja vartin kuluttua  ja kaikki piti tehdä toiselle virkailijalle uudelleen.

Kai se pankin lakimies laati jakokirjan? Kyllähän se riittää dokumentiksi siitä, mistä rahat ovat tulleet.

Tosin OP:n asiakaspalvelijoissa on mielivaltaisesti käyttäytyviä sekopäitä. Siksi on hyvä että porukka komennetaan takaisin konttorille

Ei riittänyt jakokirja, vaan kaikki selvitykset ja tositteet piti virkailian saada erikseen. Lakimies oli käsitellyt kaiken jakokirjassa mutta asuntolainen maksuun tarvittiin alkuperäiset tositteet joita ei ollut jakokirjan liitteenä. 

Lisäksi jouduin kirjoittamaan kirjallisen selvityksen rahojen alkuperästä. 

Oli erittäin huonoa ja nöyryyttävää palvelua. 

Sanoin suoraan että jatkossa lopetan asioinnin OP:ssä. Virkailia totesi että kai Rouva-hyvä ymmärtää, että näin asiat hoidetaan koko EU: n alueella. 

Veikkaan kyllä että jakokirja riittää muualla. 

Teillä on vissiin ollut aika mutkikas perinnönjako. Mulla OP:ssä tili eikä OP kyllä kysellyt yhtään mitään siitä, mistä mun tililleni tipahti toistasataa tonnia rahaa eikä sitä, mihin mä niitä rahojani käytin. Oliko sulla vai sillä vainajalla asuntovelka?

Ei ollut yhtään mutkikas, neljä perijää, ei velkoja, omakotitalo oli jo myyty, samoin osakkeet joten käteistä jaettiin. Lakimies kehui helpoksi työksi, mutta silti se kesti ja kesti. 

Ja lisään siis siitä rahasta jonka lakimies ositti ja jakoi minulle, ei voinut maksaa omaa asuntovelkaani ilman selvityksia siitä mistä rahat olivat peräisin. ( no siitä saatanan perinnöstä joka lakimiehen toimesta maksettiin tililleni vartti sitten, tuossa viereisrssä huoneessa). Ja eikun toimittamaan ositussopimusta, sukuselvitystä, perunkirjoja ja sitä omaa kirjallista selvitystäni ja odottamaan viikkotolkulla saanko luvan maksaa oman asuntovelkani perintörahoistani, vai onko kyse rahanpesusta. 

Ihmettelen kyllä tuota rahanpesukuviota. Ei yleensä pankista kysellä tuollaisia, jos ei käteisestä rahasta ole kyse. Tilivaluutassa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä.

Finanssivalvonta kuitenkin sallii tällaisen kyselyn.

Hassua oli että rahan alkuperä muuttui mahdolliseksi rahanpesuksi varttitunti osituksen jälkeen ja kahden metrin etäisyyden jälkeen, lakimiehen huoneesta pannkivirkailijan koppiin siirryin. Lakimies ei voinut enää auttaa, vaikka kysyin voiko hän todentaa raha alkuperän kun juuri teki pesänjaon. 🙄 Eikä hänen (lakimiehen) selvityks enää yksin kelvannut vaan virkailijan piti itse selvittää kaikki uudelleen. 

No nimenomaan oli aika outoa toimintaa. Joku pankkivirkailija halunnut vissiin päteä. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teetätimme perunkijan ja osituksen osuuspankin lakimiehellä. Kaikki selvitykset olivat kovan tuskan takana. Ei mitään asiakaspalvelu hengen pihaustakaan 

Kun vihdoin tehtiin ositus ja  halusin sen maksun jälkeen maksaa loput asuntolainastani perintörahoista piti kaikki selvitykset tehdä osuuspankille uudelleen. 

Siis sama pankkikonttori jossa lakimies ja kolme virkailijaa halusikin uudelleen selvityää ettei "eu lainsäädösten takia ollut kyseessä rahanpesurahaa". Ei edelleenkään mitään palvelua ja asiaa pitkitettiin ja pitkitettiin, rahanpesu rahan tarkastamiseen meni yli kuukausi vaikka kaikki selvitykset olivat pankissa valmiina ja minun piti kirjallisesti vakuuttaa että kyse oli perintörahasta. 

 Maksoimme siis ensin lakimiehelle useamman tuhannen laskun työstä joka samassa pankissa oli ihan arvotonta noin kahden metrin päässä ja vartin kuluttua  ja kaikki piti tehdä toiselle virkailijalle uudelleen.

Kai se pankin lakimies laati jakokirjan? Kyllähän se riittää dokumentiksi siitä, mistä rahat ovat tulleet.

Tosin OP:n asiakaspalvelijoissa on mielivaltaisesti käyttäytyviä sekopäitä. Siksi on hyvä että porukka komennetaan takaisin konttorille

Ei riittänyt jakokirja, vaan kaikki selvitykset ja tositteet piti virkailian saada erikseen. Lakimies oli käsitellyt kaiken jakokirjassa mutta asuntolainen maksuun tarvittiin alkuperäiset tositteet joita ei ollut jakokirjan liitteenä. 

Lisäksi jouduin kirjoittamaan kirjallisen selvityksen rahojen alkuperästä. 

Oli erittäin huonoa ja nöyryyttävää palvelua. 

Sanoin suoraan että jatkossa lopetan asioinnin OP:ssä. Virkailia totesi että kai Rouva-hyvä ymmärtää, että näin asiat hoidetaan koko EU: n alueella. 

Veikkaan kyllä että jakokirja riittää muualla. 

Teillä on vissiin ollut aika mutkikas perinnönjako. Mulla OP:ssä tili eikä OP kyllä kysellyt yhtään mitään siitä, mistä mun tililleni tipahti toistasataa tonnia rahaa eikä sitä, mihin mä niitä rahojani käytin. Oliko sulla vai sillä vainajalla asuntovelka?

Ei ollut yhtään mutkikas, neljä perijää, ei velkoja, omakotitalo oli jo myyty, samoin osakkeet joten käteistä jaettiin. Lakimies kehui helpoksi työksi, mutta silti se kesti ja kesti. 

Ja lisään siis siitä rahasta jonka lakimies ositti ja jakoi minulle, ei voinut maksaa omaa asuntovelkaani ilman selvityksia siitä mistä rahat olivat peräisin. ( no siitä saatanan perinnöstä joka lakimiehen toimesta maksettiin tililleni vartti sitten, tuossa viereisrssä huoneessa). Ja eikun toimittamaan ositussopimusta, sukuselvitystä, perunkirjoja ja sitä omaa kirjallista selvitystäni ja odottamaan viikkotolkulla saanko luvan maksaa oman asuntovelkani perintörahoistani, vai onko kyse rahanpesusta. 

Ihmettelen kyllä tuota rahanpesukuviota. Ei yleensä pankista kysellä tuollaisia, jos ei käteisestä rahasta ole kyse. Tilivaluutassa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä.

Finanssivalvonta kuitenkin sallii tällaisen kyselyn.

Hassua oli että rahan alkuperä muuttui mahdolliseksi rahanpesuksi varttitunti osituksen jälkeen ja kahden metrin etäisyyden jälkeen, lakimiehen huoneesta pannkivirkailijan koppiin siirryin. Lakimies ei voinut enää auttaa, vaikka kysyin voiko hän todentaa raha alkuperän kun juuri teki pesänjaon. 🙄 Eikä hänen (lakimiehen) selvityks enää yksin kelvannut vaan virkailijan piti itse selvittää kaikki uudelleen. 

Aika jännä ettei perukirja ja osituskirja riittäneet todistamaan saantoasi kun summat molemmissa papereissa kuitenkin oli samat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teetätimme perunkijan ja osituksen osuuspankin lakimiehellä. Kaikki selvitykset olivat kovan tuskan takana. Ei mitään asiakaspalvelu hengen pihaustakaan 

Kun vihdoin tehtiin ositus ja  halusin sen maksun jälkeen maksaa loput asuntolainastani perintörahoista piti kaikki selvitykset tehdä osuuspankille uudelleen. 

Siis sama pankkikonttori jossa lakimies ja kolme virkailijaa halusikin uudelleen selvityää ettei "eu lainsäädösten takia ollut kyseessä rahanpesurahaa". Ei edelleenkään mitään palvelua ja asiaa pitkitettiin ja pitkitettiin, rahanpesu rahan tarkastamiseen meni yli kuukausi vaikka kaikki selvitykset olivat pankissa valmiina ja minun piti kirjallisesti vakuuttaa että kyse oli perintörahasta. 

 Maksoimme siis ensin lakimiehelle useamman tuhannen laskun työstä joka samassa pankissa oli ihan arvotonta noin kahden metrin päässä ja vartin kuluttua  ja kaikki piti tehdä toiselle virkailijalle uudelleen.

Kai se pankin lakimies laati jakokirjan? Kyllähän se riittää dokumentiksi siitä, mistä rahat ovat tulleet.

Tosin OP:n asiakaspalvelijoissa on mielivaltaisesti käyttäytyviä sekopäitä. Siksi on hyvä että porukka komennetaan takaisin konttorille

Ei riittänyt jakokirja, vaan kaikki selvitykset ja tositteet piti virkailian saada erikseen. Lakimies oli käsitellyt kaiken jakokirjassa mutta asuntolainen maksuun tarvittiin alkuperäiset tositteet joita ei ollut jakokirjan liitteenä. 

Lisäksi jouduin kirjoittamaan kirjallisen selvityksen rahojen alkuperästä. 

Oli erittäin huonoa ja nöyryyttävää palvelua. 

Sanoin suoraan että jatkossa lopetan asioinnin OP:ssä. Virkailia totesi että kai Rouva-hyvä ymmärtää, että näin asiat hoidetaan koko EU: n alueella. 

Veikkaan kyllä että jakokirja riittää muualla. 

Teillä on vissiin ollut aika mutkikas perinnönjako. Mulla OP:ssä tili eikä OP kyllä kysellyt yhtään mitään siitä, mistä mun tililleni tipahti toistasataa tonnia rahaa eikä sitä, mihin mä niitä rahojani käytin. Oliko sulla vai sillä vainajalla asuntovelka?

Ei ollut yhtään mutkikas, neljä perijää, ei velkoja, omakotitalo oli jo myyty, samoin osakkeet joten käteistä jaettiin. Lakimies kehui helpoksi työksi, mutta silti se kesti ja kesti. 

Ja lisään siis siitä rahasta jonka lakimies ositti ja jakoi minulle, ei voinut maksaa omaa asuntovelkaani ilman selvityksia siitä mistä rahat olivat peräisin. ( no siitä saatanan perinnöstä joka lakimiehen toimesta maksettiin tililleni vartti sitten, tuossa viereisrssä huoneessa). Ja eikun toimittamaan ositussopimusta, sukuselvitystä, perunkirjoja ja sitä omaa kirjallista selvitystäni ja odottamaan viikkotolkulla saanko luvan maksaa oman asuntovelkani perintörahoistani, vai onko kyse rahanpesusta. 

Ihmettelen kyllä tuota rahanpesukuviota. Ei yleensä pankista kysellä tuollaisia, jos ei käteisestä rahasta ole kyse. Tilivaluutassa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä.

Yleensä kysellään. Siirsin omalta tililtä toiseen pankkiin 20 000 e ja rahat oli pankin hallussa 3 kk ajan, koska selvitettiin niiden alkuperää. Myin asunnon, sain rahaa - ei riittänyt, piti esittää kauppakirja ja tehdä selvitys siitä, mitä olin maksanut asunnosta 8 v aikaisemmin, piti olla todistus siitä, että olin omistanut asunnon yksin jne. ja lakiosastolla joku sitten tarkasteli, että onko rahanpesua vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teetätimme perunkijan ja osituksen osuuspankin lakimiehellä. Kaikki selvitykset olivat kovan tuskan takana. Ei mitään asiakaspalvelu hengen pihaustakaan 

Kun vihdoin tehtiin ositus ja  halusin sen maksun jälkeen maksaa loput asuntolainastani perintörahoista piti kaikki selvitykset tehdä osuuspankille uudelleen. 

Siis sama pankkikonttori jossa lakimies ja kolme virkailijaa halusikin uudelleen selvityää ettei "eu lainsäädösten takia ollut kyseessä rahanpesurahaa". Ei edelleenkään mitään palvelua ja asiaa pitkitettiin ja pitkitettiin, rahanpesu rahan tarkastamiseen meni yli kuukausi vaikka kaikki selvitykset olivat pankissa valmiina ja minun piti kirjallisesti vakuuttaa että kyse oli perintörahasta. 

 Maksoimme siis ensin lakimiehelle useamman tuhannen laskun työstä joka samassa pankissa oli ihan arvotonta noin kahden metrin päässä ja vartin kuluttua  ja kaikki piti tehdä toiselle virkailijalle uudelleen.

Kai se pankin lakimies laati jakokirjan? Kyllähän se riittää dokumentiksi siitä, mistä rahat ovat tulleet.

Tosin OP:n asiakaspalvelijoissa on mielivaltaisesti käyttäytyviä sekopäitä. Siksi on hyvä että porukka komennetaan takaisin konttorille

Ei riittänyt jakokirja, vaan kaikki selvitykset ja tositteet piti virkailian saada erikseen. Lakimies oli käsitellyt kaiken jakokirjassa mutta asuntolainen maksuun tarvittiin alkuperäiset tositteet joita ei ollut jakokirjan liitteenä. 

Lisäksi jouduin kirjoittamaan kirjallisen selvityksen rahojen alkuperästä. 

Oli erittäin huonoa ja nöyryyttävää palvelua. 

Sanoin suoraan että jatkossa lopetan asioinnin OP:ssä. Virkailia totesi että kai Rouva-hyvä ymmärtää, että näin asiat hoidetaan koko EU: n alueella. 

Veikkaan kyllä että jakokirja riittää muualla. 

Teillä on vissiin ollut aika mutkikas perinnönjako. Mulla OP:ssä tili eikä OP kyllä kysellyt yhtään mitään siitä, mistä mun tililleni tipahti toistasataa tonnia rahaa eikä sitä, mihin mä niitä rahojani käytin. Oliko sulla vai sillä vainajalla asuntovelka?

Ei ollut yhtään mutkikas, neljä perijää, ei velkoja, omakotitalo oli jo myyty, samoin osakkeet joten käteistä jaettiin. Lakimies kehui helpoksi työksi, mutta silti se kesti ja kesti. 

Ja lisään siis siitä rahasta jonka lakimies ositti ja jakoi minulle, ei voinut maksaa omaa asuntovelkaani ilman selvityksia siitä mistä rahat olivat peräisin. ( no siitä saatanan perinnöstä joka lakimiehen toimesta maksettiin tililleni vartti sitten, tuossa viereisrssä huoneessa). Ja eikun toimittamaan ositussopimusta, sukuselvitystä, perunkirjoja ja sitä omaa kirjallista selvitystäni ja odottamaan viikkotolkulla saanko luvan maksaa oman asuntovelkani perintörahoistani, vai onko kyse rahanpesusta. 

Ihmettelen kyllä tuota rahanpesukuviota. Ei yleensä pankista kysellä tuollaisia, jos ei käteisestä rahasta ole kyse. Tilivaluutassa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä.

Yleensä kysellään. Siirsin omalta tililtä toiseen pankkiin 20 000 e ja rahat oli pankin hallussa 3 kk ajan, koska selvitettiin niiden alkuperää. Myin asunnon, sain rahaa - ei riittänyt, piti esittää kauppakirja ja tehdä selvitys siitä, mitä olin maksanut asunnosta 8 v aikaisemmin, piti olla todistus siitä, että olin omistanut asunnon yksin jne. ja lakiosastolla joku sitten tarkasteli, että onko rahanpesua vai ei.

Onkohan tuo uusi juttu? Mä siirsin noin  4 vuotta sitten  25000 e Osuuspankin tililtä Danskebankiin tililleni eikä kyselty mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli vähän vastaava tilanne. Tällä viikolla  saatiin selväksi. Jakamaton kuolinpesä, paljon metsää, metsän arvo 400 000€, oli aikamoinen paperisota, 5 vuotta sitten oli kaikki arvioitu, mutta nyt ihan  sama ruljanssi uusix. En ymmärrä. 

Täysin ymmärrettävää, että jos metsä oli arvioitu 5 vuotta sitten ja perinnönjako tehtiin nyt, niin tarvittiin uusi arvio. Perinnönjako tehdään jakohetken mukaisen arvon perusteella, ja on aika selvää, että metsän arvo ei ole nyt sama kuin 5 vuotta sitten.

Tottakai , ilmaisi vähän huonosti, lähinnä tarkoitin tuota  että miksi nuo kaikki sukuselvitykset pitää hakea  kaikki uusix  vaikka 5 sitten kaikki käyty jo läpi , eikö ne mihinkään koneelle jää... metsää olimme 60000€ edestä tässä viiden vuoden aikana myyneetkin, eli se oli selvä että se pitää arvioida uudestaan. Ja aina pitää metsästä olla tuore arvio   taitaa olla 6 kk se raja..

Viidessä vuodessa perikunnasta on voinut kuolla joku ja hänen tilalleen on sitten voinut nousta uusia tyyppejä ja EI riitä että sä sanot ettei muutoksia ole tapahtunut; täytyy olla viralliset dokumentit 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ap on pervo

Ei välttämättä. Meillä ihan sama kokemus, mutta ei ihan 1800- luvulle tarvinnut mennä. Oli kyllä uskomatonta sevlitystä siirtokarjalaisen menneisyyden tutkimisessa.

Kaiken lisäksi perintö oli lähes olematon😅

Jotenkin ymmärtäisi, jos olisi miljoonista kyse.

Jos jakamattoman kuolinpesän jäsenet ovat kaikki kuolleet ja lapet perii sen, niin jakajia voi olla jo sellainen 20- 30 henkilöä. Asiat pitää jokaiden sukupolven laittaa kuntoon. Maanmittauslaitos varoitti tästä, että maat voi joutua valtion haltuun.

Totta. Pahimmillaan perinnön jakajista ainakin osa ei ole koskaan edes tavannut toisiaan, joten täysin vieraiden ihmisten kanssa sitten pitäisi päästä sopimukseen. Äidin  kuoleman jälkeen kuolinpesä jaettiin heti ja niin tullaan tekemään nyt isän kuoleman jälkeenkin. Meitä perillisiä on vain kaksi ja hyvässä yhteisymmärryksessä homma hoituu. Kumpikaan ei halua vedättää toistaan eikä myöskään hyötyä taloudellisesti niin, että toinen olisikin sitten vaikeuksissa. 

Joku ketjussa sanoi, että oman osuutensa kuolinpesästä saa myydä ihan millä hinnalla tahansa. Tämä ei ihan pidä paikkaansa. Myyntihinta ei saa olla merkittävästi pienempi kuin mitä on perunkirjoitukseen omaisuuden arvoksi laitettu. Tai voi olla, mutta verottaja saattaa katsoa, että osuuden ostanut onkin saanut osan lahjana ja mahdollisesti siitä sitten pitää maksaa lahjavero. Me käydään juuri parhaillaan näitä asioita siskoni kanssa läpi. Mähän en esimerkiksi isän asunnosta tarvitsisi euroakaan, mutta jos lahjoitan sen siskolleni, siskoni joutuisi maksamaan siitä lahjaveron. Vaikka mä maksan joka tapauksessa siitä omasta osuudestani jo perintöveron aivan kuten siskonikin omastaan. Näin toki lain mukaan pitääkin olla, mutta juuri siksi nyt selvitellään, mikä on alin hinta, jolla voin myydä osuuteni siskolleni ilman, että verottaja katsoo osan lahjaksi. 

Miksi siskosi ei jaossa saisi koko asuntoa ja sinä jotain muuta omaisuutta tai varallisuutta vastaavalla arvolla?

Koska siskoni haluaa niin paljon muutakin kiiinteää omaisuutta (mm mökin ja metsää). Ja mulle on ihan ok, että hän saa ne. Kaikki isäni pankkitileillä olleet rahat jo tulenkin saamaan sekä isäni omistaman sijoitusasunnon, mutta ne ei kata puolia perinnöstä. Siskoni joutuu siis ostamaan mut ulos isän asunnosta ja sen lisäksi vielä maksamaan omasta pussistaan mulle lisää. Tai sitten pistetään se asunto myyntiin, mutta siskoni haluaisi muuttaa siihen kuitenkin itse. Metsästä siskoni ei halua luopua.

Tuollaisessa tilanteessa voitte hyvin sopia lainasta, jolla se asunnon hinta kuitataan. Jos kuitenkin oli tilanne se, ettet kaipaa asunnosta ihan markkinahintaa. Koroton laina voi olla kätevä tapa hoitaa se asia. Sen voi merkitä perinnönjakosopimukseen siten, että osa perinnönjaosta hoidetaan perinnön ulkopuolisin varoin. Ja lainasopimus siihen liitteeksi. 

Laina on laina verottajan näkökulmasta vain silloin kun sillä on realistinen ja oikeasti pyörivä lyhennyssuunnitelma.

Mitkään ikuisuuslainat joita ei tosiasiallisesti lyhennetä eivät ole menneet läpi enää ysärin jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Onko nämä sukuselvitykset jokin uusi vaatimus? Itsekin törmännyt nyt samaan, lähes 100 vuoden takainen selvitys vaaditaan perintöasioissa. Onko tässä kirkko/dvv haistanut sopivan bisneksen, kun näistä selvityksistä vaaditaan ihan poskettomia summia ja käsittely silti äärimmäisen hidasta? Miksei tätä ole nostettu enempää mediassa esiin?

Ainakin jos on isoja perintöjä kannattaa antaa perunkirjat, sukuselvitykset, pesän varojen ja velkojen selvitykset ja myös varojen jako näihin asioihin perehtyneen asianajajan tehtäväksi ja heidän toimestaan asiat hoituvat yleensä jouhevasti myös pankeissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko nämä sukuselvitykset jokin uusi vaatimus? Itsekin törmännyt nyt samaan, lähes 100 vuoden takainen selvitys vaaditaan perintöasioissa. Onko tässä kirkko/dvv haistanut sopivan bisneksen, kun näistä selvityksistä vaaditaan ihan poskettomia summia ja käsittely silti äärimmäisen hidasta? Miksei tätä ole nostettu enempää mediassa esiin?

Ainakin jos on isoja perintöjä kannattaa antaa perunkirjat, sukuselvitykset, pesän varojen ja velkojen selvitykset ja myös varojen jako näihin asioihin perehtyneen asianajajan tehtäväksi ja heidän toimestaan asiat hoituvat yleensä jouhevasti myös pankeissa.

Tällöin kyllä selviää paljon helpommalla, mutta harvaa huvittaa maksaa asianajajalle 300 euroa tunti sukuselvitysten tilaamisesta, kun ne voi tilata helposti itse parilla klikkauksella / sukuselvitys netistä.

No jos siitä kauan sitten kuolleesta sukulaisesta on jo pankille aikoinaan toimitettu sukuselvitys niin senhän pitäisi olla yhä ok. Ei se kuollut ole kuolleena enää lisääntynyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko nämä sukuselvitykset jokin uusi vaatimus? Itsekin törmännyt nyt samaan, lähes 100 vuoden takainen selvitys vaaditaan perintöasioissa. Onko tässä kirkko/dvv haistanut sopivan bisneksen, kun näistä selvityksistä vaaditaan ihan poskettomia summia ja käsittely silti äärimmäisen hidasta? Miksei tätä ole nostettu enempää mediassa esiin?

Ainakin jos on isoja perintöjä kannattaa antaa perunkirjat, sukuselvitykset, pesän varojen ja velkojen selvitykset ja myös varojen jako näihin asioihin perehtyneen asianajajan tehtäväksi ja heidän toimestaan asiat hoituvat yleensä jouhevasti myös pankeissa.

Ei missään nimessä perustason selvittelyhommaa kalliille lakimiehellä. Kaikki mitä pystyy tekemään itse kannattaa tehdä ja antaa korkeintaan valmiiksi haalittua ja märehdittyä matskua lakimiehelle.

Vierailija kirjoitti:

No jos siitä kauan sitten kuolleesta sukulaisesta on jo pankille aikoinaan toimitettu sukuselvitys niin senhän pitäisi olla yhä ok. Ei se kuollut ole kuolleena enää lisääntynyt. 

Mutta perllinen on voinut lisääntyä ja tässä välissä myös kuolla.  

Vierailija kirjoitti:

No jos siitä kauan sitten kuolleesta sukulaisesta on jo pankille aikoinaan toimitettu sukuselvitys niin senhän pitäisi olla yhä ok. Ei se kuollut ole kuolleena enää lisääntynyt. 

Jos sen kauan sitten kuolleen vainajan kuolinpesä on jätetty jakamatta, niin siitä vainajasta alaspäin tarvitaan sukuselvitys. Koska joku niistä jälkeläisistä tai heidän jälkeläisistään on voinut lisääntyä ja siten kuolla, jolloin on tärkeää tietää, kuka ja ketkä nyt tarkalleen ottaen ovat kuolinpesän osakkaita. 

Mutta se on tosiaan ap:n kohdalla outoa, että se sukuselvitys oli just samalla käyntikerralla pankin konttorissa annettu ja sitten se ei kelvannutkaan sille toiselle pankkivirkailijalle.