Lue keskustelun säännöt.
Vähään tyytyminen, kuinka moni on onnellinen?
15.10.2026 |
Kysymys koskee vähään tyytymistä.
Kertokaa te, jotka olette tyytyneet vähään, onko vähään tyytyminen kuitenkin onnellisuuden lähde ?
Missä asioissa / millä elämän osa-alueilla koette nimenomaan niin, että vähään tyytyminem tekee teidät onnelliseksi?
Itse koen onnelliseksi oloni vaikka olen pitkäaikaistyötön.
On ihana naisystävä, jolle remontoin, kokkaan, teen töitä palkatta, ja liki tauotta.
M
KTM47
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Olen vähään tyytyväinen enkä pidä luksuksesta vaikka nainen olenkin.
Tulen onnneliseksi pienistä asioista, hyvän kirjan lukemisesta, luonnosta ja ystävien tapaamisesta.
"Ongelma" vähään tyytymisestä on se että pankkitileillä ja sijoituksissa on varallisuutta 200 000 euroa ja minulla on velaton asunto. Palkkani on alle 3000 e/kk. Lisäksi tulen vielä perimään omaisuutta jossain vaiheessa.
Yritän kuluttaa enemmän mutta se on vaikeaa kun asiat jotka tekevät minut onnelliseksi, ovat ilmaisia.
Erittäin hyvä.
Tuo on hyvä alku Firettämiselle 👍.
Fire, taloudellinen riippumattomuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähään tyytyväinen enkä pidä luksuksesta vaikka nainen olenkin.
Tulen onnneliseksi pienistä asioista, hyvän kirjan lukemisesta, luonnosta ja ystävien tapaamisesta.
"Ongelma" vähään tyytymisestä on se että pankkitileillä ja sijoituksissa on varallisuutta 200 000 euroa ja minulla on velaton asunto. Palkkani on alle 3000 e/kk. Lisäksi tulen vielä perimään omaisuutta jossain vaiheessa.
Yritän kuluttaa enemmän mutta se on vaikeaa kun asiat jotka tekevät minut onnelliseksi, ovat ilmaisia.
Erittäin hyvä.
Tuo on hyvä alku Firettämiselle 👍.
Fire, taloudellinen riippumattomuus.
No nimenomaan. Itsellä tilanne on hyvin sama, mutta tavoitteena on juurikin nyt tyytyä vähään ja säästää ja sijoittaa, jotta voisi jossain vaiheessa hypätä oravanpyörästä kokonaan ulos. En tosin tunne, että nytkään jäisin mistään varsinaisesti paitsi, eniten kaipaan vapaa-aikaa.
Minulla on nyt kaikki tarpeellinen. En kaipaa yhtään uutta tai lisäosaa. Vain satunnainen matkailu kiinnostaa.
Yritän myös säästää vanhuuden turvaksi ja mahdollisesti uudelleen koulutukseen/aikaisempaan eläkkeellepääsyyn. Tai molepiin.
Vierailija kirjoitti:
Olen vähään tyytyväinen enkä pidä luksuksesta vaikka nainen olenkin.
Tulen onnneliseksi pienistä asioista, hyvän kirjan lukemisesta, luonnosta ja ystävien tapaamisesta.
"Ongelma" vähään tyytymisestä on se että pankkitileillä ja sijoituksissa on varallisuutta 200 000 euroa ja minulla on velaton asunto. Palkkani on alle 3000 e/kk. Lisäksi tulen vielä perimään omaisuutta jossain vaiheessa.
Yritän kuluttaa enemmän mutta se on vaikeaa kun asiat jotka tekevät minut onnelliseksi, ovat ilmaisia.
No, anna vaikka ylimääräisistä rahoistasi jollekin tarvitsevalle, niin saat jonkun muunkin onnelliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen vähään tyytyväinen enkä pidä luksuksesta vaikka nainen olenkin.
Tulen onnneliseksi pienistä asioista, hyvän kirjan lukemisesta, luonnosta ja ystävien tapaamisesta.
"Ongelma" vähään tyytymisestä on se että pankkitileillä ja sijoituksissa on varallisuutta 200 000 euroa ja minulla on velaton asunto. Palkkani on alle 3000 e/kk. Lisäksi tulen vielä perimään omaisuutta jossain vaiheessa.
Yritän kuluttaa enemmän mutta se on vaikeaa kun asiat jotka tekevät minut onnelliseksi, ovat ilmaisia.
Omaisuutta voi kartuttaa ja lahjoittaa hyvään tarkoitukseen. Esim. naisille ja lapsille köyhiin oloihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus tulee sellaisia onnellisuuspuuskia ihan tyhjästä. Olen tyytyväinen vähään, sosiaalista elämää ei ole (joskus näen äitiäni) ja olen tyytyväinen yksin erakkona. Töitä ei ole mutta tulen toimeen vähällä rahalla. Pieni vuokra-asunto hyvällä paikalla löytyy joka hyvin minimalistinen, huonekaluina tv-taso ja sänky. En ole koskaan seurustellut ja se harmitti pitkään mutta nyt senkin jo hyväksynyt että ei ollut rakkautta tarkoitettu minulle. Näillä mennään.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin, mutta naisena se pitää kyllä sisällään lähinnä miesten välttelyä eikä huonoon mieheen tyytymistä.
Naisena kauneus on sellainen asia mitä tarvitsen, estetiikka, mutta se ei loppujen lopuksi ole mitään älyttömän kallista vaan vaatii vaan siisteyttä, tarkkuutta ja rentoutuneisuutta.
Minulla on karjalaista taustaa ja slaavimammat ovat tunnettuja siitä, että maalailevat kukkia joka paikkaan ja pitävät puutarhoja. Huomaan itsessäni samaa vikaa. En kaipaa mitään hääräilijää lähelleni. Mies josta olen kiinnostunut on taiteellinen ja esteetikko myös. Myös moraalisesti, ei millään perverssillä tavalla.
Läskin ja ruman karjalaisämmän ei ole vaikea vältellä miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tyytyväinen pieneen suureen rakkauteen.
Miesystäväni ei nykyään omista oikein mitään, on parhaan uransa tehnyt jne. On tiettyjä sairauksia ja vaivoja, vaikkei ole vanhakaan.
Hänellä on silti taito kikkailla halpoja matkoja, mukavia elämyksiä ja nauttia vähästäkin.
Yhdessä on kivaa. Emme tarvitse yhteistaloutta tai suuria tulevaisuuden suunnitelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin, mutta naisena se pitää kyllä sisällään lähinnä miesten välttelyä eikä huonoon mieheen tyytymistä.
Naisena kauneus on sellainen asia mitä tarvitsen, estetiikka, mutta se ei loppujen lopuksi ole mitään älyttömän kallista vaan vaatii vaan siisteyttä, tarkkuutta ja rentoutuneisuutta.
Minulla on karjalaista taustaa ja slaavimammat ovat tunnettuja siitä, että maalailevat kukkia joka paikkaan ja pitävät puutarhoja. Huomaan itsessäni samaa vikaa. En kaipaa mitään hääräilijää lähelleni. Mies josta olen kiinnostunut on taiteellinen ja esteetikko myös. Myös moraalisesti, ei millään perverssillä tavalla.
Läskin ja ruman karjalaisämmän ei ole vaikea vältellä miehiä.
Hae kaljaa ja ota rauhoittavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tyytynynyt naiseen joka sinnikkäästi jaksoi lähestyä minua kouluaikoina. Arvostan tietysti häntä lasteni äitinä mutta tunteet eivät koskaan ole oikein leiskuneet ainakaan minun puolelta. Hyvä nainen hän on ja pitäisi olla kiitollinen.
Vierailija kirjoitti:
Asun vuokralla halvassa vuokra asunnossa, kalusteet ja sisustus kirpputorilta, matala-palkka alalla, kokoaikainen vakituinen työ, olen terve, saan ne pakolliset laskut maksettua, saan ostettua ruokaa. Siinäpä se. Tämä riittää. Monella maailman ihmisistä ei ole edes näitä.
Olen onnellinen.
Tämähän se. Kannattaa suhteuttaa oma elämä sekä nykymaailman mittakaavaan että historialliseen perspektiiviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähään tyytyminen voi tarkoittaa yritystasolla myös firman kutistamista.
Tiedän monta firmaa, mitkä ovat kutistuneet 10 hengen firmasta, 2 hengen firmaan.
5 hengen firmasta, yhden hengen firmaan.
Jopa 200 hengen firmat on muuttuneet 10 hengen firmoiksi.
Selvitymisen elinehto on myös onnellisuus, irtipäästämisen taito.
Vähään tyytyminen merkitsee pienempää stressiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen varmaan tuollainen. Jotkut eivät ymmärrä, miksi "alisuoriudun" vaika "potentiaalia olisi vaikka mihin". Olen usein hyvä asioissa, joihin ryhdyn. Olen lahjakas taiteellisesti, kielellisesti, sosiaalisesti sekä matemaattisesti. Olen kiinnostunut asioista ja ihmisistä ympärilläni. Jäin pisteestä vaille mensan jäsenyyttä. Kävin huvikseni, kun veljeni pääsi.
Siivoan työkseni, porrassiivouksia. Työt ovat mukavan rentoja ja ne jäävät työpaikalle, jolloin kotona voin tehdä tai olla tekemättä mitä haluan. Elän melko vaatimaatomsti monen muun näkökulmasta, mutta en siksi, että yrittäisin pihistellä. Olen vain luonnostani melko pieniruokainen ja syön itsetehtyä perusruokaa. En ole ruoasta nautiskelija, joten saan koostettua edullisista raaka-aineista ateriani, esimerkiksi käytän lähes ainoastaan pakastevihanneksia. Palkkani on kyllä jo siivoojaksi ihan hyvä, vaikka työ on osa-aikaista (n 30 h viikko), joten saan yleensä hoidettua poikkeuksellisenkin kohtuullisen hankinnan ilman erikseen säästämistä tai palkkapäivän odottelua.
Olen yksinäinen, pitkäaikaistyötön ja kroonisesti sairas. Tähänkö pitäisi pystyä tyytymään?
Minä olen onnellisimmillani kun pyrin elämässä eteenpäin. Pysähtyminen ei tee minua onnelliseksi, vaan tavoitteita kohti pyrkiminen.
Eli tyytyminen tekisi minut onnettomaksi. Tavoitteita on minulla jatkuvasti ja kaikessa.
Haluan tehdä hyvää ruokaa enkä tyytyä maksalaatikkoon, haluan remontoida mökkiäni entistä mukavammaksi, haluan pärjätä työelämässä jne.
Onni on sitä minulle, kun liikun eteenpäin, se pitää elämän mielenkiintoisena. Ei sitä, että lopetan eteenpäin pyrkimisen ja tyydyn.
Elämässä pitää olla luksusta..v i t t u a k o sitä pihistelemään..kunnon elämää "lännen malliin", köyhyys ja kituuttaminen on pahinta mitä tiedän.
Hyviä pointteja vähään tyytymisen osalta.
Yksi osa-alue, missä vähemmän on enemmän, on alkoholi.
Vähemmän alkoholia on parempi.
1-3 annosta esim viikonloppuna hyvän ruuan kanssa / seurassa.
Ylipäänsä myös sekin, että nauttii luonnosta, kerää kanttarellit, mustikat tms, mehustaa omenat tms, kalastaa ja tekee niistä ruokaa.
Samoin on kiva kun matkustaa, niin käydä edullisissa paikoissa syömässä, ns löytö.
Pitää paikat siistinä, kuntoilee, tms.
Vähemmän krääsää.
En osaa sanoa kyllä. Oppinut ns nielemään kaikki hyvän olon tunteet vuosien varrella.
Mua ahdistaa tavarapaljous ja kuluttaminen turhaan, sanoisin että kyllä, vähä on enemmän. Ostan laadukasta ja mieleistä harkiten tarpeeseen, ja käytän loppuun. Olen tyytyväinen kaikkeen siihen vähään, mitä omistan ja mitä elämässäni on. Arvostan pieniä asioita.