Lue keskustelun säännöt.
Painonpudotusketju. Painan 102,7 kg ja tavoite tiputtaa 85 kiloon. Tulen joka päivä kertomaan kuulusia kunnes tavoite on saavutettu.
14.10.2026 |
Tänään alkoi, vaaka näytti 102,7 kg, nainen olen. Tavoitteeni on päästä 85 kiloon.
Päivitän joka päivä mitä minulle kuuluu ja punnitsen painoni.
Jää seuraamaan jos kiinnostaa.
Kommentit (278)
Tänään vaakalukema sinällään yllätti koska ajattelin, että ei varmaan tänään ole juurikaan eroa edelliseen punnitukseen. Söin kuitenkin eilen ensimmäisenä ateriana paistettuja kasviksia ja pekoniin käärittyä kanaa, toisena ateriana kermassa pitkään haudutettuja kyssäkaali"pottuja" ja lihamureketta sekä iltapalaksi kuuden maissa söin vielä kermajuustoa kun oli olevinaan nälkä vielä. Ilalla palloilin mielessäni pariin kertaan ees taas, että syönkö enää mitään mutta sitten sanoin itselleni, että turhaan otan kovaa stressiä, että jos on nälkä ja syön ruokavalion mukaisesti niin homma toimii kyllä pitkällä aikavällillä kuten pitääkin. Niin söin sitten kermajuustoa, oli hyvää ja tyytyväisenä myöhemmin nukkumaan. Paino onkin sitten alhaisimmillaan mitä se on nyt tässä projektin aikana ollut, kiva juttu.
Kerron tästä matkasta mielelläni kun tosiaan koen, että ei tarvitse kokea nälkää ja voi syödä myös todella hyviä, maukkaita monipuolisia aterioita, että paino tippuu. Minusta se on todella hieno ja armollinen asia. En laske kaloreita tai punnitse ruokia, on yksinkertaiset säännöt: pätkäpaasto, ateriat aterioina, max 3 ateriaa, ei verensokeria korkealle nostattavia ruokia ja klo 18 jälkeen ei mielellään enää ruokaa.
Katsotaan miten näillä säännöillä tämä vielä etenee mutta olo on hyvä! Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa! Kannattaa antaa itselleen oikeus myös herkutella välillä. Jos menee liian tiukalla, niin jossain vaiheessa repsahtaa ja paino on taas nousussa. Herkuttelu voi olla vaikkapa kerran kuussa ja sitten esim.juhlissa sallii itselleen syödä kaikkia tarjottavia. Nämä eivät vaikuta painoon mitenkään, jos pysyvät noin harvakseltaan.
Tsemppiä!
Mä hyppäsin myös mukaan painonpudotukseen, ensimmäinen tavoite on 9kg, sitten pidän taukoa ja ehkä vielä 5kg jos siltä sitten tuntuu.
Paino on pudonnut liikuntaa lisäämällä ja annoskokoja tosi lievästi pienentämällä. Eilen kuitenkin tein ruoaksi pastaa, ja paino olikin pompsahtanut. Mutta onneksi tiedän, että hiilari sitoo nestettä, eli tuo on ohimenevä pompsahdus vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun pitäis saada painos 75 kg:aan, että olisit normaalipainoinen.
Lue ketjua ääliö ja opettele ymmärtämään lukemasi.
Vaikutat mukavalta ihmiseltä.
En voi sietää kaltaisiasi lukutaidottomia ääliöitä.
Hyppää vaikka tasajalkaa. Hoida agressiosi.
Tai ihmiset vois lukea ensin tekstin, johon vastaavat. Mitä mieltä siitä olisit?
-eri-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen yrittänyt useampaan kertaan painonpudotusta, mutta aina epäonnistunut. Erittäin kipeän avioeron jälkeen meni ruokahalu ja piti pakottaa itsensä syömään jotakin. Paino tippui syömättömyyden vuoksi useamman kilon lyhyessä ajassa ja sain kimmokkeen jatkaa painonpudotusta. Sain pudotettua melkein 20 kiloa, mutta sitten alkoi taas elämä voittamaan ja ruoka alkoi maistua. Mä en ole koskaan pystynyt syömään suruun vaan suru vie multa ruokahalun.
Paino sitten nousi lähes siihen lähtöpainoon eli 125 kiloon. Paino oli siis 121,7kg. Pyysin lopulta työterveydestä Ozempicin jolla paino nyt n.114,5kg. Ozempicin aloitin toukokuun lopussa eli painonpudotus voisi olla enemmänkin. On tullut takapakkia painon suhteen pariin kertaan ja on noussut parisen kiloa. Annos on nyt 1mg. Makeanhimo on suuri ongelma ja siihen Ozempic ei ole auttanut. Olen ottanut kromin lisäksi josko siitä olisi apua tuohon makeanhimoon.
Asiaa ei yhtään helpota keskivaikea masennus joka on todettu alkuvuodesta. On myös diabetes 2 joka onneksi saatiin hyvin heti kuriin tablettihoidolla. On kuitenkin myös astma, migreeni, kilpirauhasen vajaatoiminta ja aorttaläpän ahtauma. Taustalla myös kaksi kertaa sairastettu imukudossyöpä ja niiden hoitojen aiheuttamat ongelmat esim. juuri kilpirauhasen vajaatoiminta.
Lähtökohdat ei ole hyvät painonpudotukselle. Masennus etenkin vaikeuttaa asioita paljon. Tiedän, että pitäisi fyysisen työn lisäksi liikkua muutenkin, mutta henkinen jaksaminen on huonoa. On monia asioita joita pitäisi tehdä esim. opiskelut, turhien tavaroiden hävittäminen jne., mutta ei vain riitä henkinen jaksaminen.
Vuorotyö myös huono asia painonhallinnassa. Nyt pari viime yövuoroa menin niin, että että söin vain hyvin vähän. Toki ei ollut niin kauheasti nälkäkään, kun olin päivällä syönyt, että ehkä Ozempic taas toimii. Yövuorot myös aiheuttaa myös jonkun verran turvotusta.
Ozempicin kanssa vain ollut aika pian aloituksen jälkeen se ongelma, että verenpaine on laskenut liian alas. Mulla on migreenin estolääkkeenä verenpainelääke ja se on samalla laskenut verenpainetta joka ollut liian korkea. On kesän ja syksyn aikana pitänyt säätää useamman kerran tuota verenpainelääkettä koska ollut paineet liian alhaiset, sitten taas paineet liian korkeat ja migreeniä tai muuten pää kipeä, sitten taas liian alhaalla paineet jne. Aamulla mittasin verenpaineen yövuoron jälkeen kun pääsin kotiin ja yläpaine oli 90. On nyt tuo 1mg annos mennyt kolmisen viikkoa. Mä kyllä aamuyöstä moitin, että välillä vähän huimausta....
Vastaus kohdallasi on vähähiilihydraattinen ruokavalio ja siihen sitoutuminen. Vuoden päästä (ja paljon aiemminkin) olet jo oleellisesti terveempi kokonaisvaltaisesti. Näitä tarinoita riittää rutkasti miten ihmiset ovat tervehtyneet. Makeanhimo lähtee veks kun vain jatkaa sinnikkäästi ruokavaliota.
En lähde vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Ei ole mun juttu eikä tarvitse alkaa siitä jankuttamaan ja vetää herneitä nenää mun päätöksestä.
Ei kukaan vedä herneitä nenään, sinun päätöshän se on ja elämäsi. On kuitenkin olemassa ratkaisuja, jotka voisivat auttaa. Kaikkea hyvää elämääsi!
Mitä nyt pikkusen ylimielisyyttä on vaikea välttää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tänään vaakalukema sinällään yllätti koska ajattelin, että ei varmaan tänään ole juurikaan eroa edelliseen punnitukseen. Söin kuitenkin eilen ensimmäisenä ateriana paistettuja kasviksia ja pekoniin käärittyä kanaa, toisena ateriana kermassa pitkään haudutettuja kyssäkaali"pottuja" ja lihamureketta sekä iltapalaksi kuuden maissa söin vielä kermajuustoa kun oli olevinaan nälkä vielä. Ilalla palloilin mielessäni pariin kertaan ees taas, että syönkö enää mitään mutta sitten sanoin itselleni, että turhaan otan kovaa stressiä, että jos on nälkä ja syön ruokavalion mukaisesti niin homma toimii kyllä pitkällä aikavällillä kuten pitääkin. Niin söin sitten kermajuustoa, oli hyvää ja tyytyväisenä myöhemmin nukkumaan. Paino onkin sitten alhaisimmillaan mitä se on nyt tässä projektin aikana ollut, kiva juttu.
Kerron tästä matkasta mielelläni kun tosiaan koen, että ei tarvitse kokea nälkää ja voi syödä myös todella hyviä, maukkaita monipuolisia aterioita, että paino tippuu. Minusta se on todella hieno ja armollinen asia. En laske kaloreita tai punnitse ruokia, on yksinkertaiset säännöt: pätkäpaasto, ateriat aterioina, max 3 ateriaa, ei verensokeria korkealle nostattavia ruokia ja klo 18 jälkeen ei mielellään enää ruokaa.
Katsotaan miten näillä säännöillä tämä vielä etenee mutta olo on hyvä! Ap
Mikä ihme se ruokavalio oli tätä ennen? Lihoisin tuolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen yrittänyt useampaan kertaan painonpudotusta, mutta aina epäonnistunut. Erittäin kipeän avioeron jälkeen meni ruokahalu ja piti pakottaa itsensä syömään jotakin. Paino tippui syömättömyyden vuoksi useamman kilon lyhyessä ajassa ja sain kimmokkeen jatkaa painonpudotusta. Sain pudotettua melkein 20 kiloa, mutta sitten alkoi taas elämä voittamaan ja ruoka alkoi maistua. Mä en ole koskaan pystynyt syömään suruun vaan suru vie multa ruokahalun.
Paino sitten nousi lähes siihen lähtöpainoon eli 125 kiloon. Paino oli siis 121,7kg. Pyysin lopulta työterveydestä Ozempicin jolla paino nyt n.114,5kg. Ozempicin aloitin toukokuun lopussa eli painonpudotus voisi olla enemmänkin. On tullut takapakkia painon suhteen pariin kertaan ja on noussut parisen kiloa. Annos on nyt 1mg. Makeanhimo on suuri ongelma ja siihen Ozempic ei ole auttanut. Olen ottanut kromin lisäksi josko siitä olisi apua tuohon makeanhimoon.
Asiaa ei yhtään helpota keskivaikea masennus joka on todettu alkuvuodesta. On myös diabetes 2 joka onneksi saatiin hyvin heti kuriin tablettihoidolla. On kuitenkin myös astma, migreeni, kilpirauhasen vajaatoiminta ja aorttaläpän ahtauma. Taustalla myös kaksi kertaa sairastettu imukudossyöpä ja niiden hoitojen aiheuttamat ongelmat esim. juuri kilpirauhasen vajaatoiminta.
Lähtökohdat ei ole hyvät painonpudotukselle. Masennus etenkin vaikeuttaa asioita paljon. Tiedän, että pitäisi fyysisen työn lisäksi liikkua muutenkin, mutta henkinen jaksaminen on huonoa. On monia asioita joita pitäisi tehdä esim. opiskelut, turhien tavaroiden hävittäminen jne., mutta ei vain riitä henkinen jaksaminen.
Vuorotyö myös huono asia painonhallinnassa. Nyt pari viime yövuoroa menin niin, että että söin vain hyvin vähän. Toki ei ollut niin kauheasti nälkäkään, kun olin päivällä syönyt, että ehkä Ozempic taas toimii. Yövuorot myös aiheuttaa myös jonkun verran turvotusta.
Ozempicin kanssa vain ollut aika pian aloituksen jälkeen se ongelma, että verenpaine on laskenut liian alas. Mulla on migreenin estolääkkeenä verenpainelääke ja se on samalla laskenut verenpainetta joka ollut liian korkea. On kesän ja syksyn aikana pitänyt säätää useamman kerran tuota verenpainelääkettä koska ollut paineet liian alhaiset, sitten taas paineet liian korkeat ja migreeniä tai muuten pää kipeä, sitten taas liian alhaalla paineet jne. Aamulla mittasin verenpaineen yövuoron jälkeen kun pääsin kotiin ja yläpaine oli 90. On nyt tuo 1mg annos mennyt kolmisen viikkoa. Mä kyllä aamuyöstä moitin, että välillä vähän huimausta....
Vastaus kohdallasi on vähähiilihydraattinen ruokavalio ja siihen sitoutuminen. Vuoden päästä (ja paljon aiemminkin) olet jo oleellisesti terveempi kokonaisvaltaisesti. Näitä tarinoita riittää rutkasti miten ihmiset ovat tervehtyneet. Makeanhimo lähtee veks kun vain jatkaa sinnikkäästi ruokavaliota.
En lähde vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Ei ole mun juttu eikä tarvitse alkaa siitä jankuttamaan ja vetää herneitä nenää mun päätöksestä.
Ei kukaan vedä herneitä nenään, sinun päätöshän se on ja elämäsi. On kuitenkin olemassa ratkaisuja, jotka voisivat auttaa. Kaikkea hyvää elämääsi!
Miksi te jotkut vhh-ruokavaliouskovaiset ette ymmärrä selvää suomen kieltä eli sitä, että kaikki ei sovi kaikille?!?!? Vituttaa tuollaiset tollot jotka kuvittelee oman tapansa olevan ainoa oikea!
Ei tarkoitus ollut pahoittaa mieltä ja ei kaikki sovikaan kaikille. Sinähän sen tiedät parhaiten mikä itsellesi sopii mutta eikö ole hienoa, että voidaan puhua erilaisista vaihtoehdoista ja avuista, mitä maailmassa voi olla tarjolla ihmisille. Useille kyseinen ruokavalio on auttanut ja tutkimustietoa nykyaikana löytyy valtavasti. Pätkäpaasto on myös toinen mielenkiintoinen ja perehtymisen arvoinen aihe, johon kannattaa tutustua halutessaan. Jos ei ole kuitenkaan sinun juttusi, niin sitten se ei ole mutta voi olla ainakin tietoinen erilaisista lähestymistavoista tähänkin asiaan.
Joo ei todellakaan mitään pätkäpaastoa ihmiselle jolla on diabetes.
Ap:llä on kakkostyypin diabetes, eli insuliinia verenkierrossa ihan liikaa. Tuo on mitä suurin syy jättää kaikki nopeat hiilarit pois ja myös pätkäpaastota tai tehdä myös muutaman päivän paastoja. Paasto on kaikkein tehokkain tapa alentaa sitä insuliinia.
Pätkäpaasto auttaa silloinkin, jos ei raaski luopua hiilarimässyistä, kuten leivästä tai pastasta.
Älkää nyt herrantähden riskeeratko henkenne kuuntelemalla näitä itseoppineita ”lääkäreitä”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään vaakalukema sinällään yllätti koska ajattelin, että ei varmaan tänään ole juurikaan eroa edelliseen punnitukseen. Söin kuitenkin eilen ensimmäisenä ateriana paistettuja kasviksia ja pekoniin käärittyä kanaa, toisena ateriana kermassa pitkään haudutettuja kyssäkaali"pottuja" ja lihamureketta sekä iltapalaksi kuuden maissa söin vielä kermajuustoa kun oli olevinaan nälkä vielä. Ilalla palloilin mielessäni pariin kertaan ees taas, että syönkö enää mitään mutta sitten sanoin itselleni, että turhaan otan kovaa stressiä, että jos on nälkä ja syön ruokavalion mukaisesti niin homma toimii kyllä pitkällä aikavällillä kuten pitääkin. Niin söin sitten kermajuustoa, oli hyvää ja tyytyväisenä myöhemmin nukkumaan. Paino onkin sitten alhaisimmillaan mitä se on nyt tässä projektin aikana ollut, kiva juttu.
Kerron tästä matkasta mielelläni kun tosiaan koen, että ei tarvitse kokea nälkää ja voi syödä myös todella hyviä, maukkaita monipuolisia aterioita, että paino tippuu. Minusta se on todella hieno ja armollinen asia. En laske kaloreita tai punnitse ruokia, on yksinkertaiset säännöt: pätkäpaasto, ateriat aterioina, max 3 ateriaa, ei verensokeria korkealle nostattavia ruokia ja klo 18 jälkeen ei mielellään enää ruokaa.
Katsotaan miten näillä säännöillä tämä vielä etenee mutta olo on hyvä! Ap
Mikä ihme se ruokavalio oli tätä ennen? Lihoisin tuolla.
Söin paljon hiilihydraatteja. Puhtaasti sokeria etenkin eri muodoissa kun makeaa piti saada useina päivinä viikossa. Ongelmani on ollut pääasiallisesti se, että olen ollut kierteessä, jossa verensokerit heittelee kovasti ja on paljon mielitekekoja. Kun vakauttaa verensokeritason pätkäpaastolla ja syömällä ruokaa, joka ei sitä heilauttele ees taas, niin mieliteot vähenee huomattavasti ja paino alkaa laskemaan.
Joku mainitsi aiemmin, että minulla olisi kakkostyypin diabetes, se ei pidä paikkaansa enkä tiedä mistä moinen käsitys mutta insuliiniresistenssiä kyllä on mitä todennäköisemmin ja se korjaantuu ruokavaliolla. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään vaakalukema sinällään yllätti koska ajattelin, että ei varmaan tänään ole juurikaan eroa edelliseen punnitukseen. Söin kuitenkin eilen ensimmäisenä ateriana paistettuja kasviksia ja pekoniin käärittyä kanaa, toisena ateriana kermassa pitkään haudutettuja kyssäkaali"pottuja" ja lihamureketta sekä iltapalaksi kuuden maissa söin vielä kermajuustoa kun oli olevinaan nälkä vielä. Ilalla palloilin mielessäni pariin kertaan ees taas, että syönkö enää mitään mutta sitten sanoin itselleni, että turhaan otan kovaa stressiä, että jos on nälkä ja syön ruokavalion mukaisesti niin homma toimii kyllä pitkällä aikavällillä kuten pitääkin. Niin söin sitten kermajuustoa, oli hyvää ja tyytyväisenä myöhemmin nukkumaan. Paino onkin sitten alhaisimmillaan mitä se on nyt tässä projektin aikana ollut, kiva juttu.
Kerron tästä matkasta mielelläni kun tosiaan koen, että ei tarvitse kokea nälkää ja voi syödä myös todella hyviä, maukkaita monipuolisia aterioita, että paino tippuu. Minusta se on todella hieno ja armollinen asia. En laske kaloreita tai punnitse ruokia, on yksinkertaiset säännöt: pätkäpaasto, ateriat aterioina, max 3 ateriaa, ei verensokeria korkealle nostattavia ruokia ja klo 18 jälkeen ei mielellään enää ruokaa.
Katsotaan miten näillä säännöillä tämä vielä etenee mutta olo on hyvä! Ap
Mikä ihme se ruokavalio oli tätä ennen? Lihoisin tuolla.
Tuossa ruokvaliossa loistaa poissaolollaan hiilihydraatit. Jessus kun pitää vääntää, kun vähennät höttöhiilarit ruokavaliosta niin sinun nälkä ja mieliteot katoavat, kokeilkaa nyt edes viikko ei siihen kuole. Kokeilin Painonvartioita joskus viime vuosituhannella, ei hyvää päivää onneksi en nälkäkiuikaissani pahoinpidellyt ketään. Eiku kun jankataan kolme ateriaa päivässä ja välipalat, eikä herkuista pidä luopua kun tulee paha mieli, varmaan kaikki lihavat ovat tätä kokeilleet, katsokaa katukuvasta toimiiko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen yrittänyt useampaan kertaan painonpudotusta, mutta aina epäonnistunut. Erittäin kipeän avioeron jälkeen meni ruokahalu ja piti pakottaa itsensä syömään jotakin. Paino tippui syömättömyyden vuoksi useamman kilon lyhyessä ajassa ja sain kimmokkeen jatkaa painonpudotusta. Sain pudotettua melkein 20 kiloa, mutta sitten alkoi taas elämä voittamaan ja ruoka alkoi maistua. Mä en ole koskaan pystynyt syömään suruun vaan suru vie multa ruokahalun.
Paino sitten nousi lähes siihen lähtöpainoon eli 125 kiloon. Paino oli siis 121,7kg. Pyysin lopulta työterveydestä Ozempicin jolla paino nyt n.114,5kg. Ozempicin aloitin toukokuun lopussa eli painonpudotus voisi olla enemmänkin. On tullut takapakkia painon suhteen pariin kertaan ja on noussut parisen kiloa. Annos on nyt 1mg. Makeanhimo on suuri ongelma ja siihen Ozempic ei ole auttanut. Olen ottanut kromin lisäksi josko siitä olisi apua tuohon makeanhimoon.
Asiaa ei yhtään helpota keskivaikea masennus joka on todettu alkuvuodesta. On myös diabetes 2 joka onneksi saatiin hyvin heti kuriin tablettihoidolla. On kuitenkin myös astma, migreeni, kilpirauhasen vajaatoiminta ja aorttaläpän ahtauma. Taustalla myös kaksi kertaa sairastettu imukudossyöpä ja niiden hoitojen aiheuttamat ongelmat esim. juuri kilpirauhasen vajaatoiminta.
Lähtökohdat ei ole hyvät painonpudotukselle. Masennus etenkin vaikeuttaa asioita paljon. Tiedän, että pitäisi fyysisen työn lisäksi liikkua muutenkin, mutta henkinen jaksaminen on huonoa. On monia asioita joita pitäisi tehdä esim. opiskelut, turhien tavaroiden hävittäminen jne., mutta ei vain riitä henkinen jaksaminen.
Vuorotyö myös huono asia painonhallinnassa. Nyt pari viime yövuoroa menin niin, että että söin vain hyvin vähän. Toki ei ollut niin kauheasti nälkäkään, kun olin päivällä syönyt, että ehkä Ozempic taas toimii. Yövuorot myös aiheuttaa myös jonkun verran turvotusta.
Ozempicin kanssa vain ollut aika pian aloituksen jälkeen se ongelma, että verenpaine on laskenut liian alas. Mulla on migreenin estolääkkeenä verenpainelääke ja se on samalla laskenut verenpainetta joka ollut liian korkea. On kesän ja syksyn aikana pitänyt säätää useamman kerran tuota verenpainelääkettä koska ollut paineet liian alhaiset, sitten taas paineet liian korkeat ja migreeniä tai muuten pää kipeä, sitten taas liian alhaalla paineet jne. Aamulla mittasin verenpaineen yövuoron jälkeen kun pääsin kotiin ja yläpaine oli 90. On nyt tuo 1mg annos mennyt kolmisen viikkoa. Mä kyllä aamuyöstä moitin, että välillä vähän huimausta....
Vastaus kohdallasi on vähähiilihydraattinen ruokavalio ja siihen sitoutuminen. Vuoden päästä (ja paljon aiemminkin) olet jo oleellisesti terveempi kokonaisvaltaisesti. Näitä tarinoita riittää rutkasti miten ihmiset ovat tervehtyneet. Makeanhimo lähtee veks kun vain jatkaa sinnikkäästi ruokavaliota.
En lähde vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Ei ole mun juttu eikä tarvitse alkaa siitä jankuttamaan ja vetää herneitä nenää mun päätöksestä.
Ei kukaan vedä herneitä nenään, sinun päätöshän se on ja elämäsi. On kuitenkin olemassa ratkaisuja, jotka voisivat auttaa. Kaikkea hyvää elämääsi!
Miksi te jotkut vhh-ruokavaliouskovaiset ette ymmärrä selvää suomen kieltä eli sitä, että kaikki ei sovi kaikille?!?!? Vituttaa tuollaiset tollot jotka kuvittelee oman tapansa olevan ainoa oikea!
Ei tarkoitus ollut pahoittaa mieltä ja ei kaikki sovikaan kaikille. Sinähän sen tiedät parhaiten mikä itsellesi sopii mutta eikö ole hienoa, että voidaan puhua erilaisista vaihtoehdoista ja avuista, mitä maailmassa voi olla tarjolla ihmisille. Useille kyseinen ruokavalio on auttanut ja tutkimustietoa nykyaikana löytyy valtavasti. Pätkäpaasto on myös toinen mielenkiintoinen ja perehtymisen arvoinen aihe, johon kannattaa tutustua halutessaan. Jos ei ole kuitenkaan sinun juttusi, niin sitten se ei ole mutta voi olla ainakin tietoinen erilaisista lähestymistavoista tähänkin asiaan.
Joo ei todellakaan mitään pätkäpaastoa ihmiselle jolla on diabetes.
Ap:llä on kakkostyypin diabetes, eli insuliinia verenkierrossa ihan liikaa. Tuo on mitä suurin syy jättää kaikki nopeat hiilarit pois ja myös pätkäpaastota tai tehdä myös muutaman päivän paastoja. Paasto on kaikkein tehokkain tapa alentaa sitä insuliinia.
Pätkäpaasto auttaa silloinkin, jos ei raaski luopua hiilarimässyistä, kuten leivästä tai pastasta.
2-tyypin diabeteksessä eivät mitkään pätkäpaastot auta vaan on pyrittävä tasaiseen hyvään verensokeritasoon ja se edellyttää pysyviä joka päivä noudatettavia muutoksia entiseen ruokavalioon. 2-tyypin diabeetikot saavat ruokavalio-ohjeet diabeteshoitajilta ja toisin kuin monet luulevat ja uskovat niitä olisi syytä noudattaa vaikka olisi saanut taudin hoitoon myös läkkeet. Netistä löytyy esim. Diabesliiton sivuilta hyviä vinkkejä ruokavaliosta ja reseptejä 2-tyypin diabeetikkoille. Jos ei välitä hoitaa 2-tyypin diabetestään niin seurauksena on melko varmasti tautiin liittyviä varsin ikäviäkin liitännäissairauksia. 2-tyypin diabetes olisi monen tautiin sairastuneen kohdalla täysin hoidettavissa myös ruokavaliolla ilman lääkkeitä. Itse sain muutamassa kuukaudessa sokeriarvoni normaalin terveen ihmisen tasolle ja myös pysymään sillä tasolla noudattamalla ruokavaliota ja vain laboratotoriokokeissa määrättiin käymään 2-vuoden välein ja muuta hoitoa en tarvinnut ja se on varmasti myös säästö yhteiskunnalle.
Hoitajilta saaduilla ja Diabetesliiton ohjeilla on mahdoton hoitaa 2tyypin diabetesta.
Meillä noudatetaan 1970 luvulta opittijuja Pekka Puskan oppeja, kun oli pohjoiskarjala projekti niin samaan aikaan sotasterssi helpotti ja ihmiset alkoivat vähentämään tupakinpolttoa, kaikki tämä positiivinen tapahtuma kerättiin hyödyksi Pohjoiskarjalan alueelle, vaikka muukin osa Suomesta tervehtyi samalla. Sitä ihmettelen kun jo 1970 luvulta asti on ihmisille syötetty kolesterolilääkkeitä niin edelleen sydänperäisiä kuolemia meillä tapahtuu paljon, kun viidesosa kansasta syö statiineja niin minkä takia täällä vielä kuollaan sydänkohtauksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen yrittänyt useampaan kertaan painonpudotusta, mutta aina epäonnistunut. Erittäin kipeän avioeron jälkeen meni ruokahalu ja piti pakottaa itsensä syömään jotakin. Paino tippui syömättömyyden vuoksi useamman kilon lyhyessä ajassa ja sain kimmokkeen jatkaa painonpudotusta. Sain pudotettua melkein 20 kiloa, mutta sitten alkoi taas elämä voittamaan ja ruoka alkoi maistua. Mä en ole koskaan pystynyt syömään suruun vaan suru vie multa ruokahalun.
Paino sitten nousi lähes siihen lähtöpainoon eli 125 kiloon. Paino oli siis 121,7kg. Pyysin lopulta työterveydestä Ozempicin jolla paino nyt n.114,5kg. Ozempicin aloitin toukokuun lopussa eli painonpudotus voisi olla enemmänkin. On tullut takapakkia painon suhteen pariin kertaan ja on noussut parisen kiloa. Annos on nyt 1mg. Makeanhimo on suuri ongelma ja siihen Ozempic ei ole auttanut. Olen ottanut kromin lisäksi josko siitä olisi apua tuohon makeanhimoon.
Asiaa ei yhtään helpota keskivaikea masennus joka on todettu alkuvuodesta. On myös diabetes 2 joka onneksi saatiin hyvin heti kuriin tablettihoidolla. On kuitenkin myös astma, migreeni, kilpirauhasen vajaatoiminta ja aorttaläpän ahtauma. Taustalla myös kaksi kertaa sairastettu imukudossyöpä ja niiden hoitojen aiheuttamat ongelmat esim. juuri kilpirauhasen vajaatoiminta.
Lähtökohdat ei ole hyvät painonpudotukselle. Masennus etenkin vaikeuttaa asioita paljon. Tiedän, että pitäisi fyysisen työn lisäksi liikkua muutenkin, mutta henkinen jaksaminen on huonoa. On monia asioita joita pitäisi tehdä esim. opiskelut, turhien tavaroiden hävittäminen jne., mutta ei vain riitä henkinen jaksaminen.
Vuorotyö myös huono asia painonhallinnassa. Nyt pari viime yövuoroa menin niin, että että söin vain hyvin vähän. Toki ei ollut niin kauheasti nälkäkään, kun olin päivällä syönyt, että ehkä Ozempic taas toimii. Yövuorot myös aiheuttaa myös jonkun verran turvotusta.
Ozempicin kanssa vain ollut aika pian aloituksen jälkeen se ongelma, että verenpaine on laskenut liian alas. Mulla on migreenin estolääkkeenä verenpainelääke ja se on samalla laskenut verenpainetta joka ollut liian korkea. On kesän ja syksyn aikana pitänyt säätää useamman kerran tuota verenpainelääkettä koska ollut paineet liian alhaiset, sitten taas paineet liian korkeat ja migreeniä tai muuten pää kipeä, sitten taas liian alhaalla paineet jne. Aamulla mittasin verenpaineen yövuoron jälkeen kun pääsin kotiin ja yläpaine oli 90. On nyt tuo 1mg annos mennyt kolmisen viikkoa. Mä kyllä aamuyöstä moitin, että välillä vähän huimausta....
Vastaus kohdallasi on vähähiilihydraattinen ruokavalio ja siihen sitoutuminen. Vuoden päästä (ja paljon aiemminkin) olet jo oleellisesti terveempi kokonaisvaltaisesti. Näitä tarinoita riittää rutkasti miten ihmiset ovat tervehtyneet. Makeanhimo lähtee veks kun vain jatkaa sinnikkäästi ruokavaliota.
En lähde vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Ei ole mun juttu eikä tarvitse alkaa siitä jankuttamaan ja vetää herneitä nenää mun päätöksestä.
Ei kukaan vedä herneitä nenään, sinun päätöshän se on ja elämäsi. On kuitenkin olemassa ratkaisuja, jotka voisivat auttaa. Kaikkea hyvää elämääsi!
Miksi te jotkut vhh-ruokavaliouskovaiset ette ymmärrä selvää suomen kieltä eli sitä, että kaikki ei sovi kaikille?!?!? Vituttaa tuollaiset tollot jotka kuvittelee oman tapansa olevan ainoa oikea!
Heitteleekö sinun verensokerit kun olet noin kärttyinen, VHH auttaa tuohonkin:)
Hiilihydraattejahan tarvitaan siihen, että aivot toimii hyvin.
Se, että VHH/Ketolaiset jankkaa omasta ruokavaliostaan, vaikka kukaan ei halua kuunnella, kertoo ehkä siitä, että aivotoiminta on hidastunut
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään vaakalukema sinällään yllätti koska ajattelin, että ei varmaan tänään ole juurikaan eroa edelliseen punnitukseen. Söin kuitenkin eilen ensimmäisenä ateriana paistettuja kasviksia ja pekoniin käärittyä kanaa, toisena ateriana kermassa pitkään haudutettuja kyssäkaali"pottuja" ja lihamureketta sekä iltapalaksi kuuden maissa söin vielä kermajuustoa kun oli olevinaan nälkä vielä. Ilalla palloilin mielessäni pariin kertaan ees taas, että syönkö enää mitään mutta sitten sanoin itselleni, että turhaan otan kovaa stressiä, että jos on nälkä ja syön ruokavalion mukaisesti niin homma toimii kyllä pitkällä aikavällillä kuten pitääkin. Niin söin sitten kermajuustoa, oli hyvää ja tyytyväisenä myöhemmin nukkumaan. Paino onkin sitten alhaisimmillaan mitä se on nyt tässä projektin aikana ollut, kiva juttu.
Kerron tästä matkasta mielelläni kun tosiaan koen, että ei tarvitse kokea nälkää ja voi syödä myös todella hyviä, maukkaita monipuolisia aterioita, että paino tippuu. Minusta se on todella hieno ja armollinen asia. En laske kaloreita tai punnitse ruokia, on yksinkertaiset säännöt: pätkäpaasto, ateriat aterioina, max 3 ateriaa, ei verensokeria korkealle nostattavia ruokia ja klo 18 jälkeen ei mielellään enää ruokaa.
Katsotaan miten näillä säännöillä tämä vielä etenee mutta olo on hyvä! Ap
Mikä ihme se ruokavalio oli tätä ennen? Lihoisin tuolla.
Söin paljon hiilihydraatteja. Puhtaasti sokeria etenkin eri muodoissa kun makeaa piti saada useina päivinä viikossa. Ongelmani on ollut pääasiallisesti se, että olen ollut kierteessä, jossa verensokerit heittelee kovasti ja on paljon mielitekekoja. Kun vakauttaa verensokeritason pätkäpaastolla ja syömällä ruokaa, joka ei sitä heilauttele ees taas, niin mieliteot vähenee huomattavasti ja paino alkaa laskemaan.
Joku mainitsi aiemmin, että minulla olisi kakkostyypin diabetes, se ei pidä paikkaansa enkä tiedä mistä moinen käsitys mutta insuliiniresistenssiä kyllä on mitä todennäköisemmin ja se korjaantuu ruokavaliolla. Ap
Insuliiniresistenssi korjautuu kyllä kasvattamalla lihaksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä keinoilla meinaat pudottaa? :)
Kuinka pitkä olet?
Kasviksia, proteiinia, hyviä rasvojä. Kunnon aterioita, ei välipaloja tai mitään joka nostaa verensokeria korkealle. Pituutta 172 cm. Tiedän, että tavoitteenkin jälkeen jää vielä pudotettavaa mutta johonkin se ensimmäinen etappi on sijoitettava. Ap
Et ajatellut lisätä liikkumista?
Ruokavion merkitys on 90% liikunta jopa lisää ruokahalua. Pelkällä liikunnalla ei laihdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä koitokseen. Itse pudotin +50kg puolessatoista vuodessa nimenomaan hiilihydraattitietoisella ruokavaliolla. Tavoitteen jälkeen olen pitäytynyt ruokavaliossa koska siitä on niin paljon muitakin hyviä seurauksia jaksamisessa ym. 16/8 pätkäpaasto ollut mukana alusta alkaen ja jäi myös pysyväksi omaan arkeen. Itsellä kipusairauden takia liikkuminen haastavaa, arkiliikuntaa toki tulee ja nyt normaalipainossa enemmän kun askel kevyempi. Painonpudotuksesta 80% on sitä mitä laitat suuhusi, toki liikunta on hyvästä aina. Itselläni hiilihydraattien karsinta oli ainoa vaihtoehto koska en pystynyt kuluttamaan niitä riittävällä liikunnalla.
Tuo on kuin osa omaa laihdutustaivaltani. Olen ollut lievästi vähähiilihydr. dieetillä 4 kk, ei siis tiukkaa kyttäämistä mutta seuraan hiilarimääriä päivittäin. Myös pätkäpaasto on nykyisin osa elämääni, toimii loistavasti eikä nälkää ole. Kävelen viikottain 3 -4 tuntia ja treenaan kotona säilyttääkseni lihaskunnon. Laihdun nopeasti, alkupaino oli 122 kiloa joista lähtenyt 20 kg. Jätin elämästäni pois oluen ja siiderin, sekin vauhdittaa nopeaa painon putoamista. On helppo säädellä laihtumisvauhtia hiilareiden määrällä, en tahdo menettää painoa liian nopeasti. Kiirettä ei ole.
Joudut olemaan pätkäpaastolla JA leikkaamaan hiilarit ruokavaliosta pois?
Kuulostaa mielestäni uuvuttavalta, varsinkin jos urheilee ja tekee kokopäivä työtä.
Itse laihduin 20kg ihan vaan laskemalla kaloreita ja käymällä tekemällä lihastreeniä. Saan syödä ihan mitä haluan ja ihan milloin haluan, kunhan olen kalorivajeella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä keinoilla meinaat pudottaa? :)
Kuinka pitkä olet?
Kasviksia, proteiinia, hyviä rasvojä. Kunnon aterioita, ei välipaloja tai mitään joka nostaa verensokeria korkealle. Pituutta 172 cm. Tiedän, että tavoitteenkin jälkeen jää vielä pudotettavaa mutta johonkin se ensimmäinen etappi on sijoitettava. Ap
Et ajatellut lisätä liikkumista?
Ruokavion merkitys on 90% liikunta jopa lisää ruokahalua. Pelkällä liikunnalla ei laihdu.
Aerobinen liikunta lisää ruokahalua. Sitä ei saa tehdä liikaa.
Oisha tuo kova droppi mut 85kg on vielä aivan täysin järkyttävä paino naiselle. Paino vastaa lihaksikasta kevyen raskaansarjan mies nyrkkeilijää, joten kauhea vonkale on muija tolla painolla vielä. Naisen paino menee hipporajan yli sillo ku alkaa seiskalla.
Vierailija kirjoitti:
Oisha tuo kova droppi mut 85kg on vielä aivan täysin järkyttävä paino naiselle. Paino vastaa lihaksikasta kevyen raskaansarjan mies nyrkkeilijää, joten kauhea vonkale on muija tolla painolla vielä. Naisen paino menee hipporajan yli sillo ku alkaa seiskalla.
Yli 170cm naiselle ei se ole kylläkään kovinkaan paljoa painoa, varsinkin, jos on kasvattanut lihasmassaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisha tuo kova droppi mut 85kg on vielä aivan täysin järkyttävä paino naiselle. Paino vastaa lihaksikasta kevyen raskaansarjan mies nyrkkeilijää, joten kauhea vonkale on muija tolla painolla vielä. Naisen paino menee hipporajan yli sillo ku alkaa seiskalla.
Yli 170cm naiselle ei se ole kylläkään kovinkaan paljoa painoa, varsinkin, jos on kasvattanut lihasmassaa.
170cm? Itse mies 175cm ja tasan 80kg. Lihasta löytyy aika paljon joten vertauskuvat kunnossa.. Läskit on täysin vieraantuneita todellisuudesta nykyään koska läskejä on jo niin paljon joka puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen166cm ja laihempana painoin sen 57kg. Ei vaan paino laske tuota alemmas, koska lihas. Tai noh, kyllähän sen saa alemmas, mutta lähtee lihakset.
Pitää ymmärtää laihduttaa siten, että lähtee läskit, ei lihakset.
Lihas painaa enemmän, kuin läski. Jos sulla on paljon lihasta niin et yksinkertaisesti voi painaa alle tuon
eri
Heitteleekö sinun verensokerit kun olet noin kärttyinen, VHH auttaa tuohonkin:)