Painonpudotusketju. Painan 102,7 kg ja tavoite tiputtaa 85 kiloon. Tulen joka päivä kertomaan kuulusia kunnes tavoite on saavutettu.
Tänään alkoi, vaaka näytti 102,7 kg, nainen olen. Tavoitteeni on päästä 85 kiloon.
Päivitän joka päivä mitä minulle kuuluu ja punnitsen painoni.
Jää seuraamaan jos kiinnostaa.
Kommentit (135)
Mä painoin 69 ja nyt kuukauden jälkeen 64. Jojoo tiedän et jonku mielestä turhaa ja naurettavaa. Ei oo! Jos se oli mulle jokapäivänen 247 tuska että tunnen itseni turvonneeksi ja lihavaksi rumaksi sillon se on niin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen yrittänyt useampaan kertaan painonpudotusta, mutta aina epäonnistunut. Erittäin kipeän avioeron jälkeen meni ruokahalu ja piti pakottaa itsensä syömään jotakin. Paino tippui syömättömyyden vuoksi useamman kilon lyhyessä ajassa ja sain kimmokkeen jatkaa painonpudotusta. Sain pudotettua melkein 20 kiloa, mutta sitten alkoi taas elämä voittamaan ja ruoka alkoi maistua. Mä en ole koskaan pystynyt syömään suruun vaan suru vie multa ruokahalun.
Paino sitten nousi lähes siihen lähtöpainoon eli 125 kiloon. Paino oli siis 121,7kg. Pyysin lopulta työterveydestä Ozempicin jolla paino nyt n.114,5kg. Ozempicin aloitin toukokuun lopussa eli painonpudotus voisi olla enemmänkin. On tullut takapakkia painon suhteen pariin kertaan ja on noussut parisen kiloa. Annos on nyt 1mg. Makeanhimo on suuri ongelma ja siihen Ozempic ei ole auttanut. Olen ottanut kromin lisäksi josko siitä olisi apua tuohon makeanhimoon.
Asiaa ei yhtään helpota keskivaikea masennus joka on todettu alkuvuodesta. On myös diabetes 2 joka onneksi saatiin hyvin heti kuriin tablettihoidolla. On kuitenkin myös astma, migreeni, kilpirauhasen vajaatoiminta ja aorttaläpän ahtauma. Taustalla myös kaksi kertaa sairastettu imukudossyöpä ja niiden hoitojen aiheuttamat ongelmat esim. juuri kilpirauhasen vajaatoiminta.
Lähtökohdat ei ole hyvät painonpudotukselle. Masennus etenkin vaikeuttaa asioita paljon. Tiedän, että pitäisi fyysisen työn lisäksi liikkua muutenkin, mutta henkinen jaksaminen on huonoa. On monia asioita joita pitäisi tehdä esim. opiskelut, turhien tavaroiden hävittäminen jne., mutta ei vain riitä henkinen jaksaminen.
Vuorotyö myös huono asia painonhallinnassa. Nyt pari viime yövuoroa menin niin, että että söin vain hyvin vähän. Toki ei ollut niin kauheasti nälkäkään, kun olin päivällä syönyt, että ehkä Ozempic taas toimii. Yövuorot myös aiheuttaa myös jonkun verran turvotusta.
Ozempicin kanssa vain ollut aika pian aloituksen jälkeen se ongelma, että verenpaine on laskenut liian alas. Mulla on migreenin estolääkkeenä verenpainelääke ja se on samalla laskenut verenpainetta joka ollut liian korkea. On kesän ja syksyn aikana pitänyt säätää useamman kerran tuota verenpainelääkettä koska ollut paineet liian alhaiset, sitten taas paineet liian korkeat ja migreeniä tai muuten pää kipeä, sitten taas liian alhaalla paineet jne. Aamulla mittasin verenpaineen yövuoron jälkeen kun pääsin kotiin ja yläpaine oli 90. On nyt tuo 1mg annos mennyt kolmisen viikkoa. Mä kyllä aamuyöstä moitin, että välillä vähän huimausta....
Vastaus kohdallasi on vähähiilihydraattinen ruokavalio ja siihen sitoutuminen. Vuoden päästä (ja paljon aiemminkin) olet jo oleellisesti terveempi kokonaisvaltaisesti. Näitä tarinoita riittää rutkasti miten ihmiset ovat tervehtyneet. Makeanhimo lähtee veks kun vain jatkaa sinnikkäästi ruokavaliota.
En lähde vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Ei ole mun juttu eikä tarvitse alkaa siitä jankuttamaan ja vetää herneitä nenää mun päätöksestä.
Ei kukaan vedä herneitä nenään, sinun päätöshän se on ja elämäsi. On kuitenkin olemassa ratkaisuja, jotka voisivat auttaa. Kaikkea hyvää elämääsi!
Miksi te jotkut vhh-ruokavaliouskovaiset ette ymmärrä selvää suomen kieltä eli sitä, että kaikki ei sovi kaikille?!?!? Vituttaa tuollaiset tollot jotka kuvittelee oman tapansa olevan ainoa oikea!
Ei tarkoitus ollut pahoittaa mieltä ja ei kaikki sovikaan kaikille. Sinähän sen tiedät parhaiten mikä itsellesi sopii mutta eikö ole hienoa, että voidaan puhua erilaisista vaihtoehdoista ja avuista, mitä maailmassa voi olla tarjolla ihmisille. Useille kyseinen ruokavalio on auttanut ja tutkimustietoa nykyaikana löytyy valtavasti. Pätkäpaasto on myös toinen mielenkiintoinen ja perehtymisen arvoinen aihe, johon kannattaa tutustua halutessaan. Jos ei ole kuitenkaan sinun juttusi, niin sitten se ei ole mutta voi olla ainakin tietoinen erilaisista lähestymistavoista tähänkin asiaan.
Joo ei todellakaan mitään pätkäpaastoa ihmiselle jolla on diabetes.
Ap:llä on kakkostyypin diabetes, eli insuliinia verenkierrossa ihan liikaa. Tuo on mitä suurin syy jättää kaikki nopeat hiilarit pois ja myös pätkäpaastota tai tehdä myös muutaman päivän paastoja. Paasto on kaikkein tehokkain tapa alentaa sitä insuliinia.
Pätkäpaasto auttaa silloinkin, jos ei raaski luopua hiilarimässyistä, kuten leivästä tai pastasta.
Minä olen166cm ja laihempana painoin sen 57kg. Ei vaan paino laske tuota alemmas, koska lihas. Tai noh, kyllähän sen saa alemmas, mutta lähtee lihakset.
Vierailija kirjoitti:
Mikäs siinä, tsemppiä. Itse pudotin 12 kg noin vuodessa, ehkä vähän vajaa.
Ikää 62 vee, pit. 168cm. Olin 90kg.
70 v. nainen ja pudotin 5 v. sitten 20 kg vuodessa ja se oli loppujen lopuksi helppo operaatio sen jälkeen, kun päätös ryhtymisesttä oli tehty. Koska tein pysyviä muutoksia ruokailutottumuksiini, ruokailurytmiini ja lisäsin liikunta painon hallintakin on ollut tavoitepainon saavuttamisrn jälkeen helppoa. Laskin pari viikkoa kaloreita painon pudotuksen alkuvaiheessa Finellin ruokapäiväkirjan avulla ja sitten aloin luottaa silmämääräiseen arvioon ja lautasmalliin oikean annoskoon määrittelemisessä enkä noudattanut mitään erikoisia dieettejä vaan söin ruokasuositusten mukaista ruokaa. Onnea painon pudotukseen, mutta älä tee sitä hampaat irvessä vaan ole itsellesi armollinen ja suo itsellesi vaikka kerran viikossa kohtuudella jotain herkkua joka ei muutoin enää kuulu ruokavalioosi.
Varaudu siihen, että joku mielensäpahoittaja poistattaa ketjun, jos haluat tästä dokumentin hankkeestasi. Tsemppiä, tämä voi olla hyväkin keino pitää motivaatio korkeana.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen166cm ja laihempana painoin sen 57kg. Ei vaan paino laske tuota alemmas, koska lihas. Tai noh, kyllähän sen saa alemmas, mutta lähtee lihakset.
Pitää ymmärtää laihduttaa siten, että lähtee läskit, ei lihakset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen yrittänyt useampaan kertaan painonpudotusta, mutta aina epäonnistunut. Erittäin kipeän avioeron jälkeen meni ruokahalu ja piti pakottaa itsensä syömään jotakin. Paino tippui syömättömyyden vuoksi useamman kilon lyhyessä ajassa ja sain kimmokkeen jatkaa painonpudotusta. Sain pudotettua melkein 20 kiloa, mutta sitten alkoi taas elämä voittamaan ja ruoka alkoi maistua. Mä en ole koskaan pystynyt syömään suruun vaan suru vie multa ruokahalun.
Paino sitten nousi lähes siihen lähtöpainoon eli 125 kiloon. Paino oli siis 121,7kg. Pyysin lopulta työterveydestä Ozempicin jolla paino nyt n.114,5kg. Ozempicin aloitin toukokuun lopussa eli painonpudotus voisi olla enemmänkin. On tullut takapakkia painon suhteen pariin kertaan ja on noussut parisen kiloa. Annos on nyt 1mg. Makeanhimo on suuri ongelma ja siihen Ozempic ei ole auttanut. Olen ottanut kromin lisäksi josko siitä olisi apua tuohon makeanhimoon.
Asiaa ei yhtään helpota keskivaikea masennus joka on todettu alkuvuodesta. On myös diabetes 2 joka onneksi saatiin hyvin heti kuriin tablettihoidolla. On kuitenkin myös astma, migreeni, kilpirauhasen vajaatoiminta ja aorttaläpän ahtauma. Taustalla myös kaksi kertaa sairastettu imukudossyöpä ja niiden hoitojen aiheuttamat ongelmat esim. juuri kilpirauhasen vajaatoiminta.
Lähtökohdat ei ole hyvät painonpudotukselle. Masennus etenkin vaikeuttaa asioita paljon. Tiedän, että pitäisi fyysisen työn lisäksi liikkua muutenkin, mutta henkinen jaksaminen on huonoa. On monia asioita joita pitäisi tehdä esim. opiskelut, turhien tavaroiden hävittäminen jne., mutta ei vain riitä henkinen jaksaminen.
Vuorotyö myös huono asia painonhallinnassa. Nyt pari viime yövuoroa menin niin, että että söin vain hyvin vähän. Toki ei ollut niin kauheasti nälkäkään, kun olin päivällä syönyt, että ehkä Ozempic taas toimii. Yövuorot myös aiheuttaa myös jonkun verran turvotusta.
Ozempicin kanssa vain ollut aika pian aloituksen jälkeen se ongelma, että verenpaine on laskenut liian alas. Mulla on migreenin estolääkkeenä verenpainelääke ja se on samalla laskenut verenpainetta joka ollut liian korkea. On kesän ja syksyn aikana pitänyt säätää useamman kerran tuota verenpainelääkettä koska ollut paineet liian alhaiset, sitten taas paineet liian korkeat ja migreeniä tai muuten pää kipeä, sitten taas liian alhaalla paineet jne. Aamulla mittasin verenpaineen yövuoron jälkeen kun pääsin kotiin ja yläpaine oli 90. On nyt tuo 1mg annos mennyt kolmisen viikkoa. Mä kyllä aamuyöstä moitin, että välillä vähän huimausta....
Vastaus kohdallasi on vähähiilihydraattinen ruokavalio ja siihen sitoutuminen. Vuoden päästä (ja paljon aiemminkin) olet jo oleellisesti terveempi kokonaisvaltaisesti. Näitä tarinoita riittää rutkasti miten ihmiset ovat tervehtyneet. Makeanhimo lähtee veks kun vain jatkaa sinnikkäästi ruokavaliota.
En lähde vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Ei ole mun juttu eikä tarvitse alkaa siitä jankuttamaan ja vetää herneitä nenää mun päätöksestä.
Ei kukaan vedä herneitä nenään, sinun päätöshän se on ja elämäsi. On kuitenkin olemassa ratkaisuja, jotka voisivat auttaa. Kaikkea hyvää elämääsi!
Miksi te jotkut vhh-ruokavaliouskovaiset ette ymmärrä selvää suomen kieltä eli sitä, että kaikki ei sovi kaikille?!?!? Vituttaa tuollaiset tollot jotka kuvittelee oman tapansa olevan ainoa oikea!
Ei tarkoitus ollut pahoittaa mieltä ja ei kaikki sovikaan kaikille. Sinähän sen tiedät parhaiten mikä itsellesi sopii mutta eikö ole hienoa, että voidaan puhua erilaisista vaihtoehdoista ja avuista, mitä maailmassa voi olla tarjolla ihmisille. Useille kyseinen ruokavalio on auttanut ja tutkimustietoa nykyaikana löytyy valtavasti. Pätkäpaasto on myös toinen mielenkiintoinen ja perehtymisen arvoinen aihe, johon kannattaa tutustua halutessaan. Jos ei ole kuitenkaan sinun juttusi, niin sitten se ei ole mutta voi olla ainakin tietoinen erilaisista lähestymistavoista tähänkin asiaan.
Joo ei todellakaan mitään pätkäpaastoa ihmiselle jolla on diabetes.
Ap:llä on kakkostyypin diabetes, eli insuliinia verenkierrossa ihan liikaa. Tuo on mitä suurin syy jättää kaikki nopeat hiilarit pois ja myös pätkäpaastota tai tehdä myös muutaman päivän paastoja. Paasto on kaikkein tehokkain tapa alentaa sitä insuliinia.
Pätkäpaasto auttaa silloinkin, jos ei raaski luopua hiilarimässyistä, kuten leivästä tai pastasta.
2-tyypin diabeteksessä eivät mitkään pätkäpaastot auta vaan on pyrittävä tasaiseen hyvään verensokeritasoon ja se edellyttää pysyviä joka päivä noudatettavia muutoksia entiseen ruokavalioon. 2-tyypin diabeetikot saavat ruokavalio-ohjeet diabeteshoitajilta ja toisin kuin monet luulevat ja uskovat niitä olisi syytä noudattaa vaikka olisi saanut taudin hoitoon myös läkkeet. Netistä löytyy esim. Diabesliiton sivuilta hyviä vinkkejä ruokavaliosta ja reseptejä 2-tyypin diabeetikkoille. Jos ei välitä hoitaa 2-tyypin diabetestään niin seurauksena on melko varmasti tautiin liittyviä varsin ikäviäkin liitännäissairauksia. 2-tyypin diabetes olisi monen tautiin sairastuneen kohdalla täysin hoidettavissa myös ruokavaliolla ilman lääkkeitä. Itse sain muutamassa kuukaudessa sokeriarvoni normaalin terveen ihmisen tasolle ja myös pysymään sillä tasolla noudattamalla ruokavaliota ja vain laboratotoriokokeissa määrättiin käymään 2-vuoden välein ja muuta hoitoa en tarvinnut ja se on varmasti myös säästö yhteiskunnalle.
Hei vaan kaikille! Kylläpä uni maittoi kun sai viimein nukahdettua. Edellisyönä heräsin jo neljältä ja huomasin kyllä päivällä, että ruokahalu oli korkeammalla vähäisempien unien vuoksi. Kroppa totuttelee muutokseen. Söin eilen isomman annoksen mutta pysyin tietenkin ruokavaliossa. Eli en ota stressiä siitäkään alkuun, jos syön vähän enemmän tilanteen mukaan mutta en myöskään napostele. Minusta on tärkeää olla myös armollinen myös silloin kun on päämäärätietoinen. Vaakalukema jatkaa laskuaan.
Paino tänään 99,1 kg
Pudotus aloituspainosta yht. 3,6 kg
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen yrittänyt useampaan kertaan painonpudotusta, mutta aina epäonnistunut. Erittäin kipeän avioeron jälkeen meni ruokahalu ja piti pakottaa itsensä syömään jotakin. Paino tippui syömättömyyden vuoksi useamman kilon lyhyessä ajassa ja sain kimmokkeen jatkaa painonpudotusta. Sain pudotettua melkein 20 kiloa, mutta sitten alkoi taas elämä voittamaan ja ruoka alkoi maistua. Mä en ole koskaan pystynyt syömään suruun vaan suru vie multa ruokahalun.
Paino sitten nousi lähes siihen lähtöpainoon eli 125 kiloon. Paino oli siis 121,7kg. Pyysin lopulta työterveydestä Ozempicin jolla paino nyt n.114,5kg. Ozempicin aloitin toukokuun lopussa eli painonpudotus voisi olla enemmänkin. On tullut takapakkia painon suhteen pariin kertaan ja on noussut parisen kiloa. Annos on nyt 1mg. Makeanhimo on suuri ongelma ja siihen Ozempic ei ole auttanut. Olen ottanut kromin lisäksi josko siitä olisi apua tuohon makeanhimoon.
Asiaa ei yhtään helpota keskivaikea masennus joka on todettu alkuvuodesta. On myös diabetes 2 joka onneksi saatiin hyvin heti kuriin tablettihoidolla. On kuitenkin myös astma, migreeni, kilpirauhasen vajaatoiminta ja aorttaläpän ahtauma. Taustalla myös kaksi kertaa sairastettu imukudossyöpä ja niiden hoitojen aiheuttamat ongelmat esim. juuri kilpirauhasen vajaatoiminta.
Lähtökohdat ei ole hyvät painonpudotukselle. Masennus etenkin vaikeuttaa asioita paljon. Tiedän, että pitäisi fyysisen työn lisäksi liikkua muutenkin, mutta henkinen jaksaminen on huonoa. On monia asioita joita pitäisi tehdä esim. opiskelut, turhien tavaroiden hävittäminen jne., mutta ei vain riitä henkinen jaksaminen.
Vuorotyö myös huono asia painonhallinnassa. Nyt pari viime yövuoroa menin niin, että että söin vain hyvin vähän. Toki ei ollut niin kauheasti nälkäkään, kun olin päivällä syönyt, että ehkä Ozempic taas toimii. Yövuorot myös aiheuttaa myös jonkun verran turvotusta.
Ozempicin kanssa vain ollut aika pian aloituksen jälkeen se ongelma, että verenpaine on laskenut liian alas. Mulla on migreenin estolääkkeenä verenpainelääke ja se on samalla laskenut verenpainetta joka ollut liian korkea. On kesän ja syksyn aikana pitänyt säätää useamman kerran tuota verenpainelääkettä koska ollut paineet liian alhaiset, sitten taas paineet liian korkeat ja migreeniä tai muuten pää kipeä, sitten taas liian alhaalla paineet jne. Aamulla mittasin verenpaineen yövuoron jälkeen kun pääsin kotiin ja yläpaine oli 90. On nyt tuo 1mg annos mennyt kolmisen viikkoa. Mä kyllä aamuyöstä moitin, että välillä vähän huimausta....
Vastaus kohdallasi on vähähiilihydraattinen ruokavalio ja siihen sitoutuminen. Vuoden päästä (ja paljon aiemminkin) olet jo oleellisesti terveempi kokonaisvaltaisesti. Näitä tarinoita riittää rutkasti miten ihmiset ovat tervehtyneet. Makeanhimo lähtee veks kun vain jatkaa sinnikkäästi ruokavaliota.
En lähde vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Ei ole mun juttu eikä tarvitse alkaa siitä jankuttamaan ja vetää herneitä nenää mun päätöksestä.
Ei kukaan vedä herneitä nenään, sinun päätöshän se on ja elämäsi. On kuitenkin olemassa ratkaisuja, jotka voisivat auttaa. Kaikkea hyvää elämääsi!
Miksi te jotkut vhh-ruokavaliouskovaiset ette ymmärrä selvää suomen kieltä eli sitä, että kaikki ei sovi kaikille?!?!? Vituttaa tuollaiset tollot jotka kuvittelee oman tapansa olevan ainoa oikea!
Ei tarkoitus ollut pahoittaa mieltä ja ei kaikki sovikaan kaikille. Sinähän sen tiedät parhaiten mikä itsellesi sopii mutta eikö ole hienoa, että voidaan puhua erilaisista vaihtoehdoista ja avuista, mitä maailmassa voi olla tarjolla ihmisille. Useille kyseinen ruokavalio on auttanut ja tutkimustietoa nykyaikana löytyy valtavasti. Pätkäpaasto on myös toinen mielenkiintoinen ja perehtymisen arvoinen aihe, johon kannattaa tutustua halutessaan. Jos ei ole kuitenkaan sinun juttusi, niin sitten se ei ole mutta voi olla ainakin tietoinen erilaisista lähestymistavoista tähänkin asiaan.
Joo ei todellakaan mitään pätkäpaastoa ihmiselle jolla on diabetes.
Ap:llä on kakkostyypin diabetes, eli insuliinia verenkierrossa ihan liikaa. Tuo on mitä suurin syy jättää kaikki nopeat hiilarit pois ja myös pätkäpaastota tai tehdä myös muutaman päivän paastoja. Paasto on kaikkein tehokkain tapa alentaa sitä insuliinia.
Pätkäpaasto auttaa silloinkin, jos ei raaski luopua hiilarimässyistä, kuten leivästä tai pastasta.
Minulla ei ole kakkostyypin diabetestä. Insuliiniresistenssi kuitenkin todennäköisesti on. Ap
Hei. Olen 49 vuotta. Lapset jo isoja. Pudotin raskauskilot aina nopeasti eikä ne jäänyt. Olin silloin nuori ja energisempi ja kroppa pelasi. Nyt on painoa tullut "julmetusti" - en uskalla mennä puntariin mutta arvio 85-90 kiloa. Normaali paino olisi pituuteni huomioiden 65-69 kiloa eli ylipainoa on 30 kiloa!! Tiedän mistä kilot ovat tulleet; olen liikkunut vähemmän kuin ennen, lisäksi sorrun mielitekoihin eli makeaan jatkuvasti. Mutta vaikka tiedän mitä pitäisi tehdä, mutta sen toteuttaminen on todella vaikeaa! Lisäksi on ollut mielialan kanssa vähä laskusuhdannetta.
Ilmoittaudun mukaan tänään 17. Lokakuuta 2026, nimimerkki niikutin
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä projektiin! Itse aloitin 112 kilosta helmikuun lopulla ja painan nyt 82 kg. Olen enimmäkseen karnivooripohjaisella ruokavaliolla, pätkäpaastoilen ja välillä olen tehnyt lyhyitä 1-3 päivän paastoja.
Liikunta tuli mukaan melko varhaisessa vaiheessa, kun ruokavalion muutos toi lisää enegiaa. Kesästä olen nostellut puntteja ja se on nykyisin suosikkipuuhaa metsäkävelyiden lisäksi.
Aikaahan tämä vie, mutta samalla ehtii vakiinnuttaa niitä parempia elämäntapoja ja prosessoida ongelmallista ruokasuhdetta.
Mahtavaa! Kuulostaa todella hyvälle. :) Ap
Vierailija kirjoitti:
Hei. Olen 49 vuotta. Lapset jo isoja. Pudotin raskauskilot aina nopeasti eikä ne jäänyt. Olin silloin nuori ja energisempi ja kroppa pelasi. Nyt on painoa tullut "julmetusti" - en uskalla mennä puntariin mutta arvio 85-90 kiloa. Normaali paino olisi pituuteni huomioiden 65-69 kiloa eli ylipainoa on 30 kiloa!! Tiedän mistä kilot ovat tulleet; olen liikkunut vähemmän kuin ennen, lisäksi sorrun mielitekoihin eli makeaan jatkuvasti. Mutta vaikka tiedän mitä pitäisi tehdä, mutta sen toteuttaminen on todella vaikeaa! Lisäksi on ollut mielialan kanssa vähä laskusuhdannetta.
Ilmoittaudun mukaan tänään 17. Lokakuuta 2026, nimimerkki niikutin
Hieno juttu, tervetuloa! :) Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen yrittänyt useampaan kertaan painonpudotusta, mutta aina epäonnistunut. Erittäin kipeän avioeron jälkeen meni ruokahalu ja piti pakottaa itsensä syömään jotakin. Paino tippui syömättömyyden vuoksi useamman kilon lyhyessä ajassa ja sain kimmokkeen jatkaa painonpudotusta. Sain pudotettua melkein 20 kiloa, mutta sitten alkoi taas elämä voittamaan ja ruoka alkoi maistua. Mä en ole koskaan pystynyt syömään suruun vaan suru vie multa ruokahalun.
Paino sitten nousi lähes siihen lähtöpainoon eli 125 kiloon. Paino oli siis 121,7kg. Pyysin lopulta työterveydestä Ozempicin jolla paino nyt n.114,5kg. Ozempicin aloitin toukokuun lopussa eli painonpudotus voisi olla enemmänkin. On tullut takapakkia painon suhteen pariin kertaan ja on noussut parisen kiloa. Annos on nyt 1mg. Makeanhimo on suuri ongelma ja siihen Ozempic ei ole auttanut. Olen ottanut kromin lisäksi josko siitä olisi apua tuohon makeanhimoon.
Asiaa ei yhtään helpota keskivaikea masennus joka on todettu alkuvuodesta. On myös diabetes 2 joka onneksi saatiin hyvin heti kuriin tablettihoidolla. On kuitenkin myös astma, migreeni, kilpirauhasen vajaatoiminta ja aorttaläpän ahtauma. Taustalla myös kaksi kertaa sairastettu imukudossyöpä ja niiden hoitojen aiheuttamat ongelmat esim. juuri kilpirauhasen vajaatoiminta.
Lähtökohdat ei ole hyvät painonpudotukselle. Masennus etenkin vaikeuttaa asioita paljon. Tiedän, että pitäisi fyysisen työn lisäksi liikkua muutenkin, mutta henkinen jaksaminen on huonoa. On monia asioita joita pitäisi tehdä esim. opiskelut, turhien tavaroiden hävittäminen jne., mutta ei vain riitä henkinen jaksaminen.
Vuorotyö myös huono asia painonhallinnassa. Nyt pari viime yövuoroa menin niin, että että söin vain hyvin vähän. Toki ei ollut niin kauheasti nälkäkään, kun olin päivällä syönyt, että ehkä Ozempic taas toimii. Yövuorot myös aiheuttaa myös jonkun verran turvotusta.
Ozempicin kanssa vain ollut aika pian aloituksen jälkeen se ongelma, että verenpaine on laskenut liian alas. Mulla on migreenin estolääkkeenä verenpainelääke ja se on samalla laskenut verenpainetta joka ollut liian korkea. On kesän ja syksyn aikana pitänyt säätää useamman kerran tuota verenpainelääkettä koska ollut paineet liian alhaiset, sitten taas paineet liian korkeat ja migreeniä tai muuten pää kipeä, sitten taas liian alhaalla paineet jne. Aamulla mittasin verenpaineen yövuoron jälkeen kun pääsin kotiin ja yläpaine oli 90. On nyt tuo 1mg annos mennyt kolmisen viikkoa. Mä kyllä aamuyöstä moitin, että välillä vähän huimausta....
Vastaus kohdallasi on vähähiilihydraattinen ruokavalio ja siihen sitoutuminen. Vuoden päästä (ja paljon aiemminkin) olet jo oleellisesti terveempi kokonaisvaltaisesti. Näitä tarinoita riittää rutkasti miten ihmiset ovat tervehtyneet. Makeanhimo lähtee veks kun vain jatkaa sinnikkäästi ruokavaliota.
En lähde vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Ei ole mun juttu eikä tarvitse alkaa siitä jankuttamaan ja vetää herneitä nenää mun päätöksestä.
Ei kukaan vedä herneitä nenään, sinun päätöshän se on ja elämäsi. On kuitenkin olemassa ratkaisuja, jotka voisivat auttaa. Kaikkea hyvää elämääsi!
Miksi te jotkut vhh-ruokavaliouskovaiset ette ymmärrä selvää suomen kieltä eli sitä, että kaikki ei sovi kaikille?!?!? Vituttaa tuollaiset tollot jotka kuvittelee oman tapansa olevan ainoa oikea!
Ei tarkoitus ollut pahoittaa mieltä ja ei kaikki sovikaan kaikille. Sinähän sen tiedät parhaiten mikä itsellesi sopii mutta eikö ole hienoa, että voidaan puhua erilaisista vaihtoehdoista ja avuista, mitä maailmassa voi olla tarjolla ihmisille. Useille kyseinen ruokavalio on auttanut ja tutkimustietoa nykyaikana löytyy valtavasti. Pätkäpaasto on myös toinen mielenkiintoinen ja perehtymisen arvoinen aihe, johon kannattaa tutustua halutessaan. Jos ei ole kuitenkaan sinun juttusi, niin sitten se ei ole mutta voi olla ainakin tietoinen erilaisista lähestymistavoista tähänkin asiaan.
Joo ei todellakaan mitään pätkäpaastoa ihmiselle jolla on diabetes.
Ap:llä on kakkostyypin diabetes, eli insuliinia verenkierrossa ihan liikaa. Tuo on mitä suurin syy jättää kaikki nopeat hiilarit pois ja myös pätkäpaastota tai tehdä myös muutaman päivän paastoja. Paasto on kaikkein tehokkain tapa alentaa sitä insuliinia.
Pätkäpaasto auttaa silloinkin, jos ei raaski luopua hiilarimässyistä, kuten leivästä tai pastasta.
2-tyypin diabeteksessä eivät mitkään pätkäpaastot auta vaan on pyrittävä tasaiseen hyvään verensokeritasoon ja se edellyttää pysyviä joka päivä noudatettavia muutoksia entiseen ruokavalioon. 2-tyypin diabeetikot saavat ruokavalio-ohjeet diabeteshoitajilta ja toisin kuin monet luulevat ja uskovat niitä olisi syytä noudattaa vaikka olisi saanut taudin hoitoon myös läkkeet. Netistä löytyy esim. Diabesliiton sivuilta hyviä vinkkejä ruokavaliosta ja reseptejä 2-tyypin diabeetikkoille. Jos ei välitä hoitaa 2-tyypin diabetestään niin seurauksena on melko varmasti tautiin liittyviä varsin ikäviäkin liitännäissairauksia. 2-tyypin diabetes olisi monen tautiin sairastuneen kohdalla täysin hoidettavissa myös ruokavaliolla ilman lääkkeitä. Itse sain muutamassa kuukaudessa sokeriarvoni normaalin terveen ihmisen tasolle ja myös pysymään sillä tasolla noudattamalla ruokavaliota ja vain laboratotoriokokeissa määrättiin käymään 2-vuoden välein ja muuta hoitoa en tarvinnut ja se on varmasti myös säästö yhteiskunnalle.
Hoitajilta saaduilla ja Diabetesliiton ohjeilla on mahdoton hoitaa 2tyypin diabetesta.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen yrittänyt useampaan kertaan painonpudotusta, mutta aina epäonnistunut. Erittäin kipeän avioeron jälkeen meni ruokahalu ja piti pakottaa itsensä syömään jotakin. Paino tippui syömättömyyden vuoksi useamman kilon lyhyessä ajassa ja sain kimmokkeen jatkaa painonpudotusta. Sain pudotettua melkein 20 kiloa, mutta sitten alkoi taas elämä voittamaan ja ruoka alkoi maistua. Mä en ole koskaan pystynyt syömään suruun vaan suru vie multa ruokahalun.
Paino sitten nousi lähes siihen lähtöpainoon eli 125 kiloon. Paino oli siis 121,7kg. Pyysin lopulta työterveydestä Ozempicin jolla paino nyt n.114,5kg. Ozempicin aloitin toukokuun lopussa eli painonpudotus voisi olla enemmänkin. On tullut takapakkia painon suhteen pariin kertaan ja on noussut parisen kiloa. Annos on nyt 1mg. Makeanhimo on suuri ongelma ja siihen Ozempic ei ole auttanut. Olen ottanut kromin lisäksi josko siitä olisi apua tuohon makeanhimoon.
Asiaa ei yhtään helpota keskivaikea masennus joka on todettu alkuvuodesta. On myös diabetes 2 joka onneksi saatiin hyvin heti kuriin tablettihoidolla. On kuitenkin myös astma, migreeni, kilpirauhasen vajaatoiminta ja aorttaläpän ahtauma. Taustalla myös kaksi kertaa sairastettu imukudossyöpä ja niiden hoitojen aiheuttamat ongelmat esim. juuri kilpirauhasen vajaatoiminta.
Lähtökohdat ei ole hyvät painonpudotukselle. Masennus etenkin vaikeuttaa asioita paljon. Tiedän, että pitäisi fyysisen työn lisäksi liikkua muutenkin, mutta henkinen jaksaminen on huonoa. On monia asioita joita pitäisi tehdä esim. opiskelut, turhien tavaroiden hävittäminen jne., mutta ei vain riitä henkinen jaksaminen.
Vuorotyö myös huono asia painonhallinnassa. Nyt pari viime yövuoroa menin niin, että että söin vain hyvin vähän. Toki ei ollut niin kauheasti nälkäkään, kun olin päivällä syönyt, että ehkä Ozempic taas toimii. Yövuorot myös aiheuttaa myös jonkun verran turvotusta.
Ozempicin kanssa vain ollut aika pian aloituksen jälkeen se ongelma, että verenpaine on laskenut liian alas. Mulla on migreenin estolääkkeenä verenpainelääke ja se on samalla laskenut verenpainetta joka ollut liian korkea. On kesän ja syksyn aikana pitänyt säätää useamman kerran tuota verenpainelääkettä koska ollut paineet liian alhaiset, sitten taas paineet liian korkeat ja migreeniä tai muuten pää kipeä, sitten taas liian alhaalla paineet jne. Aamulla mittasin verenpaineen yövuoron jälkeen kun pääsin kotiin ja yläpaine oli 90. On nyt tuo 1mg annos mennyt kolmisen viikkoa. Mä kyllä aamuyöstä moitin, että välillä vähän huimausta....
Tämä kuulostaa tutulta! Aloitin myös Ozempicin pari kk sitten ja painoa on pudonnut nelisen kiloa. Paljon vähemmän kuin odotin! Minulla on takana sydäninfarkti ja siihen on lääkitys, joka jo itsessään alentaa verenpainetta. Nyt Ozempicin aloitettuani, paineet ovat hyvinkin alhaiset ja olo sen mukainen. Kun siihen lisätään ummetus, närästys ja kokoaikainen huonovointisuus, on pakko myöntää, että mietin päivittäin, kannattaako lääkitystä jatkaa... Mutta eilen hain taas kk satsin ja sen jälkeen keskustellaan lääkärin kanssa jatkosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen166cm ja laihempana painoin sen 57kg. Ei vaan paino laske tuota alemmas, koska lihas. Tai noh, kyllähän sen saa alemmas, mutta lähtee lihakset.
Pitää ymmärtää laihduttaa siten, että lähtee läskit, ei lihakset.
Luut jää vaikka miten laihduttaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen yrittänyt useampaan kertaan painonpudotusta, mutta aina epäonnistunut. Erittäin kipeän avioeron jälkeen meni ruokahalu ja piti pakottaa itsensä syömään jotakin. Paino tippui syömättömyyden vuoksi useamman kilon lyhyessä ajassa ja sain kimmokkeen jatkaa painonpudotusta. Sain pudotettua melkein 20 kiloa, mutta sitten alkoi taas elämä voittamaan ja ruoka alkoi maistua. Mä en ole koskaan pystynyt syömään suruun vaan suru vie multa ruokahalun.
Paino sitten nousi lähes siihen lähtöpainoon eli 125 kiloon. Paino oli siis 121,7kg. Pyysin lopulta työterveydestä Ozempicin jolla paino nyt n.114,5kg. Ozempicin aloitin toukokuun lopussa eli painonpudotus voisi olla enemmänkin. On tullut takapakkia painon suhteen pariin kertaan ja on noussut parisen kiloa. Annos on nyt 1mg. Makeanhimo on suuri ongelma ja siihen Ozempic ei ole auttanut. Olen ottanut kromin lisäksi josko siitä olisi apua tuohon makeanhimoon.
Asiaa ei yhtään helpota keskivaikea masennus joka on todettu alkuvuodesta. On myös diabetes 2 joka onneksi saatiin hyvin heti kuriin tablettihoidolla. On kuitenkin myös astma, migreeni, kilpirauhasen vajaatoiminta ja aorttaläpän ahtauma. Taustalla myös kaksi kertaa sairastettu imukudossyöpä ja niiden hoitojen aiheuttamat ongelmat esim. juuri kilpirauhasen vajaatoiminta.
Lähtökohdat ei ole hyvät painonpudotukselle. Masennus etenkin vaikeuttaa asioita paljon. Tiedän, että pitäisi fyysisen työn lisäksi liikkua muutenkin, mutta henkinen jaksaminen on huonoa. On monia asioita joita pitäisi tehdä esim. opiskelut, turhien tavaroiden hävittäminen jne., mutta ei vain riitä henkinen jaksaminen.
Vuorotyö myös huono asia painonhallinnassa. Nyt pari viime yövuoroa menin niin, että että söin vain hyvin vähän. Toki ei ollut niin kauheasti nälkäkään, kun olin päivällä syönyt, että ehkä Ozempic taas toimii. Yövuorot myös aiheuttaa myös jonkun verran turvotusta.
Ozempicin kanssa vain ollut aika pian aloituksen jälkeen se ongelma, että verenpaine on laskenut liian alas. Mulla on migreenin estolääkkeenä verenpainelääke ja se on samalla laskenut verenpainetta joka ollut liian korkea. On kesän ja syksyn aikana pitänyt säätää useamman kerran tuota verenpainelääkettä koska ollut paineet liian alhaiset, sitten taas paineet liian korkeat ja migreeniä tai muuten pää kipeä, sitten taas liian alhaalla paineet jne. Aamulla mittasin verenpaineen yövuoron jälkeen kun pääsin kotiin ja yläpaine oli 90. On nyt tuo 1mg annos mennyt kolmisen viikkoa. Mä kyllä aamuyöstä moitin, että välillä vähän huimausta....
Vastaus kohdallasi on vähähiilihydraattinen ruokavalio ja siihen sitoutuminen. Vuoden päästä (ja paljon aiemminkin) olet jo oleellisesti terveempi kokonaisvaltaisesti. Näitä tarinoita riittää rutkasti miten ihmiset ovat tervehtyneet. Makeanhimo lähtee veks kun vain jatkaa sinnikkäästi ruokavaliota.
En lähde vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Ei ole mun juttu eikä tarvitse alkaa siitä jankuttamaan ja vetää herneitä nenää mun päätöksestä.
Ei kukaan vedä herneitä nenään, sinun päätöshän se on ja elämäsi. On kuitenkin olemassa ratkaisuja, jotka voisivat auttaa. Kaikkea hyvää elämääsi!
Miksi te jotkut vhh-ruokavaliouskovaiset ette ymmärrä selvää suomen kieltä eli sitä, että kaikki ei sovi kaikille?!?!? Vituttaa tuollaiset tollot jotka kuvittelee oman tapansa olevan ainoa oikea!
Ei tarkoitus ollut pahoittaa mieltä ja ei kaikki sovikaan kaikille. Sinähän sen tiedät parhaiten mikä itsellesi sopii mutta eikö ole hienoa, että voidaan puhua erilaisista vaihtoehdoista ja avuista, mitä maailmassa voi olla tarjolla ihmisille. Useille kyseinen ruokavalio on auttanut ja tutkimustietoa nykyaikana löytyy valtavasti. Pätkäpaasto on myös toinen mielenkiintoinen ja perehtymisen arvoinen aihe, johon kannattaa tutustua halutessaan. Jos ei ole kuitenkaan sinun juttusi, niin sitten se ei ole mutta voi olla ainakin tietoinen erilaisista lähestymistavoista tähänkin asiaan.
Joo ei todellakaan mitään pätkäpaastoa ihmiselle jolla on diabetes.
Ap:llä on kakkostyypin diabetes, eli insuliinia verenkierrossa ihan liikaa. Tuo on mitä suurin syy jättää kaikki nopeat hiilarit pois ja myös pätkäpaastota tai tehdä myös muutaman päivän paastoja. Paasto on kaikkein tehokkain tapa alentaa sitä insuliinia.
Pätkäpaasto auttaa silloinkin, jos ei raaski luopua hiilarimässyistä, kuten leivästä tai pastasta.
Olen pätkäpaastonnut (ja muutenkin siivonnut ruokavaliotani) kohta 3 kk. Paino on pudonnut kaksi kiloa. Että ei mikään ihmekeino tämäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vit.tu mitä läs.kejä olette! Mä olen 70kg ja tavoitteena pudottaa 60 kiloon. M41
Minä painan 55 kg ja olen 173 cm pitkä.
Olet siis aika laiha.
Kirjoita sitten sontasi erikseen äläkä mulle kommentoiden. Hyvästi.