G: Minkälaisia ongelmia sinulle on koitunut siitä, että olet kaunis?

Niin ja se mitä haittaa siitä on, on se, että naiset katselevat päästä varpaisiin pahalla silmällä... kerran joku nainen sanoi mua huoraksi baarissa kun hänen miehensä oli tullut juttelemaan minulle. Kaikkein inhottavin haitta on juuri se kun toiset naiset (ne joilla on huono itsetunto) kokee mut uhkaksi ja käyttäytyvät sen mukaan.. eli katselevat halveksivasti ja sulkevat ulkopuolelle keskusteluissa ym.. Jossain vessassa voi joku ystävällinen nainen jolla on hyvä itsetunto taas sanoa, erttä voi että miten kaunis olet... Silloin tulee hyvä mieli ja ilahdun aidosti, kiitän tietysti kohteliaisuudesta. En ole ollenkaan koppava ja ilkeä ihminen, mutta ihmiset (naiset) eivät vaivaudu edes tutustumaan ennenkuin päättävät että olen huora ja tyhmä ja ties mitä...



Känniset miehet pörrää kimpussa ja selvemmät ei uskalla lähestyä.. jeeee. :D



22

En itse pidä itseäni mitenkään kauniina, mutta vissiin klassiset piirteet & hoikkuus riittävät siihen määritelmään. Jos ulkonäöstäni on jotain puhuttu niin aina tyyliin sievä, nätti, joskus jopa kaunis. Ei minusta kasvonpiirteet muutu vaikka vanhenee/ikää lisääntyy. Kiinni se on siitä meikkaako tai laittaako itseään yhtään.



Mitä haittaa on ollut. En pidä itse siitä, että joku kommentoi kasvojani tai vislaa perään. Ja yleisin haitta on se, että omaa älykkyyttä aliarvioidaan, pitäisi aina jaksaa todistella sitä, että korvien välissä on jotain muutakin kuin pari vaivaista aivosolua.

Luullaan usein automaattisesti bimboksi. Pahin kommentti oli ehkä se, kun entisen työpaikkani juhlissa yks kollega tuli sanomaan että hänen pomonsa (ei onneksi omani) oli tullut avautumaan siitä, ettei voi edes tulla juttelemaan mulle koska pelkää ettei voisi vastustaa kiusausta yrittää iskeä mua (ja tämä mies on naimisissa). Että näytän kuulemma siltä, että mua on " pakko" yrittää iskeä. Just joo... Toinen ongelma on se, että mieheni ei ole samalla tavalla komea kun minä hyvännäköinen. Ihmisten suhtautuminen on rivien välistä ollut joskus sellainen että miten noin " epäsuhtainen" pari voi olla naimisissa... Siis mieheni ei todellakaan ole mikään ruma vaan ihan sellainen mukavan näköinen tapaus, ei kuitenkaan mikään hunk. Sellainen tuntuu aina tosi loukkaavalta.

Miespuoliset työkaverit kohtelevat minua mukavasti ja monet naisetkin, mutta jotkut viisikymppiset naiset ovat täysin tarpeettoman ilkeitä ja vähättäleviä. Miespuolinen kollegani tulkitsee tämän johtuvan kateudesta. Olen myös nuoremman näköinen kuin oikeasti olen. Tästä seuraa uskottavuusonglemia. Onneksi lähimmät työtoverini ovat huomanneet, että olen varsin pätevä ja aikaansaava ihminen.

ja se kyllä pistää ärsyttämään. Vaikka näin vanhetessa ( kohta 30) luulis sen olevan imartelevaa.

kauniin naisen uhkaksi.



Nuorempana otti päähän, kun miehet ei oikein uskaltaneet lähestyä ja tehdä tuttavuutta kauniin naisen kanssa. Pelkäsivät kai, että eivät kelpaa tjt.



Raiskauksen kohteeksi olen ollut lähellä joutua, mutta onneksi pääsin karkuun..



Toki hyviäpuoliakin on paljon ja itse uskon saaneeni työpaikankin sen avulla. Toki osaava olen ja hyvä todistus, mutta jos esim joku on samantasoinen hakija kuin minä niin usein päätyvät nätimpään vaihtoehtoon..Kuulostaa kai julmalta, mutta käytännössä niin näyttää menevän. Kun on samantasoisia hakijoita niin jollain perusteellahan se päätös täytyy tehdä.

Ja sitten on näitä esim. miehen kavereiden kommentteja; Olet ihan helvetin kaunis nainen jne. Eipä siinä mitään tiedän sen itsekin, mutta eipä siinäkään mitään, jotkut ovat kauniita ja jotkut eivät.

että äly ja kauneus ei mahdu samaan päähän. Lisäksi minua luullaan usein koppavaksi ja itsetietoisesksi. Useammin kuin kerran olen kuullut, toteamuksen, että " sähän olet ihan erilainen kun ensin luulin" , tällä tarkoitetaan juuri tuota koppavuutta ym.



Nuorempana useat hieman tuntemattomammat tytöt olivat todella varautuneita seurassani, luulivat että olen viemässä ja vikittelemässä heidän poikaystäviään. Paljon minusta on jauhettukin kakkaa seläntaka, aiheetta. Minulla on aina ollut vain muutama todella hyvä tyttö/naisystävä.

nuorena olin vähintäänkin hyvin söpö.



Ongelmiin kuului mm. se että minua pidettiin automaattisesti huomattavasti paljon tyhmempänä kuin olen. Ja toinen oli se, että kun satun olemaan lesbo niin miesten jatkuvat yhteydenottoyritykset (esim. keskellä päivää bussissa, kirjastossa, kadulla) olivat kyllä rasittavia.



Nyt olen plösähtänyt lasten myötä, joten ainakin edellä mainituista ongelmista olen päässyt.