Lue keskustelun säännöt.
En aio enää etsiä kokoaikatyötä, ja aion lisätä työttömyysjaksoja elämääni.
09.10.2026 |
Teen enää vain osa-aikatöitä. Vietän menetettyä eläkettäni tästä eteenpäin nyt joka hetki.
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsi 90-luvun pahimman laman aikaan. Kun katsoin vanhempieni jatkuvaa kituuttamista ja rahasta stressaamista, päätin,, että minä en tuollaiseen ala. Avasin sijoitusrahaston heti, kun ikä riitti ja laitoin sinne kaikki siihenastiseset säästöni. Jokaisesta palkasta oli se suuri tai pieni, laitoin osan sijoituksiin. Laitan edelleen, vaikka nykyisin salkun koko mitataan jo 5 numeroisella luvulla ja kohta puoliin alkaa olla aika tehdä työelämästä exit. Ehkä vielä vuoden tai pari kerrytän varallisuutta. Olen kuitenkin vasta nelikymppinen, joten ei tässä mikään kiirus ole.
Eli maksimissaan sinulla on 99 999€? Ihan sillä et taida vielä loppuelämääsi pärjätä :(
No ei pidä miettiä loppuelämää. Sen pituutta ei kukaan tiedä. Voi nauttia myös siitä, mitä on nyt.
Mut potkaistiin työelämästä yllättäen ja näyttää siltä, ettei kukaan edes kaipaa työpanostani. Rahaa on niukalti, mutta olen aina elänyt sen mukaan, että entä jos jään työttömäksi. Kun sitten (yllättäen) jäin, elämä on silti hyvää ja pärjään ok. Minäkin mietin eläkesäästöjä, mutta nyt on ollut pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tehdä elämästä mielekästä sillä, mitä on. Enkä voi valittaa, en todellakaan tiedä, mitä vielä pyytäisin, on katto pään päällä ja ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millä te elätte, jos omasta halusta teette osa-aikatyötä. Rikas puoliso vai?
Ihan omalla palkalla elän. Syyskuussa sain palkkaa noin 2500€. Kyllä sillä yksi ihminen pärjää oikein hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Millä te elätte, jos omasta halusta teette osa-aikatyötä. Rikas puoliso vai?
Tyydymme vähempään. Materia on vähemmän tärkeää kuin oma aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsi 90-luvun pahimman laman aikaan. Kun katsoin vanhempieni jatkuvaa kituuttamista ja rahasta stressaamista, päätin,, että minä en tuollaiseen ala. Avasin sijoitusrahaston heti, kun ikä riitti ja laitoin sinne kaikki siihenastiseset säästöni. Jokaisesta palkasta oli se suuri tai pieni, laitoin osan sijoituksiin. Laitan edelleen, vaikka nykyisin salkun koko mitataan jo 5 numeroisella luvulla ja kohta puoliin alkaa olla aika tehdä työelämästä exit. Ehkä vielä vuoden tai pari kerrytän varallisuutta. Olen kuitenkin vasta nelikymppinen, joten ei tässä mikään kiirus ole.
Eli maksimissaan sinulla on 99 999€? Ihan sillä et taida vielä loppuelämääsi pärjätä :(
Jännä, mutta meitä on tuhansia, joilla on säästössä 0€ ja sillä pitää pärjätä loppu elämä. Olisikon edes 99 999....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä te elätte, jos omasta halusta teette osa-aikatyötä. Rikas puoliso vai?
Tyydymme vähempään. Materia on vähemmän tärkeää kuin oma aika.
Tämä! Miljoona kertaa tämä.
Irrotin itseni yhteiskunnasta kesällä muutamaksi kuukaudeksi kokonaan niin, että koko elämäni mahtui rinkkaan. Arvatkaa, mitä opin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millä te elätte, jos omasta halusta teette osa-aikatyötä. Rikas puoliso vai?
Rahalla on ollut tapana elää. Tai tarkemmin ottaen ruualla, vedellä ja hapella. Niistä vain happi on ilmaista, joten rahaakin tarvitsee. Itse olen hoitoalalla ja jos teet la-su 8 tuntia per päivä, tienaan enemmän kuin tienaisin ma-pe 40h viikkotunneilla. Lisien ansiosta osa-aikatyökin on kannattavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä te elätte, jos omasta halusta teette osa-aikatyötä. Rikas puoliso vai?
Ihan omalla palkalla elän. Syyskuussa sain palkkaa noin 2500€. Kyllä sillä yksi ihminen pärjää oikein hyvin.
Silloin kun olin vielä töissä, nettopalkkaniboli 1800 ja maksoin siitä asuntolainan, auton kulut ja kolmen lapsen 50/50 elämiset. Silti jäi rahaa vielä säästöön ja joskus matkustelinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni eivät hyväksyneet ehdotustani jäädä töistä nauttimaan elämästä. Eivät halua luopua harrastuksistaa, joita mikään muu taho ei maksa kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä te elätte, jos omasta halusta teette osa-aikatyötä. Rikas puoliso vai?
Ihan omalla palkalla elän. Syyskuussa sain palkkaa noin 2500€. Kyllä sillä yksi ihminen pärjää oikein hyvin.
Silloin kun olin vielä töissä, nettopalkkaniboli 1800 ja maksoin siitä asuntolainan, auton kulut ja kolmen lapsen 50/50 elämiset. Silti jäi rahaa vielä säästöön ja joskus matkustelinkin.
On hölmöä vertailla jotain vuosien takaista pärjäämistä nykyisyyteen. Nykyisin hintataso on merkittävän paljon korkeampi ja rahan arvo näin ollen paljon pienempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ketjussa joku kertoo luopuneensa omasta kodistaan, joka yleensä on ihmisen elämän suurimpia menoeriä ja sijoitus, ja on päässyt sillä minimaalisille elämisen kuluille, niin eikös joku (mies. Yllättyikö joku?) tule nälvimään nahkalompakosta ym todella epäasiallista. Kuinka moni meistä haluaa tai on edes mahdollista luopua kodistaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä te elätte, jos omasta halusta teette osa-aikatyötä. Rikas puoliso vai?
Ihan omalla palkalla elän. Syyskuussa sain palkkaa noin 2500€. Kyllä sillä yksi ihminen pärjää oikein hyvin.
Silloin kun olin vielä töissä, nettopalkkaniboli 1800 ja maksoin siitä asuntolainan, auton kulut ja kolmen lapsen 50/50 elämiset. Silti jäi rahaa vielä säästöön ja joskus matkustelinkin.
On hölmöä vertailla jotain vuosien takaista pärjäämistä nykyisyyteen. Nykyisin hintataso on merkittävän paljon korkeampi ja rahan arvo näin ollen paljon pienempi.
Tuota noin, tämä kyllä tapahtui herran vuonna 2025.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapseni eivät hyväksyneet ehdotustani jäädä töistä nauttimaan elämästä. Eivät halua luopua harrastuksistaa, joita mikään muu taho ei maksa kuin minä.
Onneksi en ole lisääntynyt.
No hyvä, että jotain työtä teet. On se osa-aikainen työnteko parempi vaihtoehto kuin ei tehdä työtä laisinkaan. Pärjää itsekin paremmin rahallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa joku kertoo luopuneensa omasta kodistaan, joka yleensä on ihmisen elämän suurimpia menoeriä ja sijoitus, ja on päässyt sillä minimaalisille elämisen kuluille, niin eikös joku (mies. Yllättyikö joku?) tule nälvimään nahkalompakosta ym todella epäasiallista. Kuinka moni meistä haluaa tai on edes mahdollista luopua kodistaan?
Mahdollista se on ihan jokaiselle. Ei asuntoautossa tai vastaavassa eläminen mitään erityistaitoja vaadi. Jokainen joka haluaa pystyy siihen.
Juu, ei enää ikinä kokoaikatyötä! En ymmärrä ihmisiä, jotka uhraavat elämänsä siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni eivät hyväksyneet ehdotustani jäädä töistä nauttimaan elämästä. Eivät halua luopua harrastuksistaa, joita mikään muu taho ei maksa kuin minä.
Onneksi en ole lisääntynyt.
Toisekseen: elämä.on valintoja. Joku valitsee olla lisääntymättä, toinen kustantaa lasten harrastukset. Ei niitäkään kaiketi lopun ikää kustannella?
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa joku kertoo luopuneensa omasta kodistaan, joka yleensä on ihmisen elämän suurimpia menoeriä ja sijoitus, ja on päässyt sillä minimaalisille elämisen kuluille, niin eikös joku (mies. Yllättyikö joku?) tule nälvimään nahkalompakosta ym todella epäasiallista. Kuinka moni meistä haluaa tai on edes mahdollista luopua kodistaan?
Haluaa 0,00000000000000000000000001%
On mahdollista 100%
Oliko muuta kysyttävää?
N42 eli se "mies yllättyikö joku", jonka kirjoituksiin otit kantaa
Olen 45 vuotias. Aion jättäytyä yöelämästä pois tukien varsan, jos jään lapsettomaksi.
Tuilla elää ihan hyvää elämää. Esitän vain hakevani työtä, kuten moni muukin. Helppoa.
Työeläke määrittyy tehtyjen työvuosien (eli maksettujen eläkemaksujen) perusteella. Vanhuuseläke määrittyy iän perusteella. Jos et ole tehnyt päivääkään töitä, et saa työeläkettä, mutta saat vanhuuseläkkeen, kun täytät ikäluokkasi eläkeiän verran vuosia.