Vähemmän yleiset vaihdevuosioireet.

Vierailija kirjoitti:

Ihan hirveät vuodot, siis hallitsemattomat. Lääkäri ei ymmärtänyt vaan käski käyttää vaan isompaa sidettä. Mitäs 25v nainen tällaisesta ymmärtäisi...  Se, että joutuu käyttämään isointa tamboonia ja isointa tenaa mikä housuihin sopii ja sittenkin vesimäinen veri tulee reisille, niin tekee kyllä elämästä aika mahdotonta. Kerran tulin 10 min.matkan autolla kotiin ja tunsin matkalla kuinka alkoi neste juoksemaan jo yli. Lopputulos....Auton penkin pyyhe märkänä, osa jo penkillä. Veri valui noustessa pitkin reisiä ja lumi värjääntyi punaiseksi 25m matkalta. Kotona eteisen matto verivanoilla ja kylpyhuone kuin teurastuksen jälkeen. Onneksi elän yksin, sillä tuosta näystä olisi kyllä järkyttynyt ihan kaikki. 

Mä en olisi selvinnyt ilman kuukuppia.

Vierailija kirjoitti:

Jos on paha aurallinen migreeni ollut koko iän niin voiko silti saada turvallisen hormonikorvaushoidon?

Minulla on ollut aurallinen migreeni pahimmillaan kahdessa hormoniheittoiässä: murrosikäisenä ja vaihdevuosien alettua, oikeastaan alkoi pahentua jo esivaihdevuosissa. Jollain tapaa hormonaalinen migreeni siis. Tapasin viisaan ja fiksun gynekologin, joka sanoi, että tällaisessa tapauksessa paras keino on hormonikorvauslaastari, koska laastarista erittyessään pitoisuus on kaiken aikaa tasaisin vuorokaudenajastakin riippumatta. Oikeassa oli - muutama kuukausi laastarien käytön aloittamisesta migreenini katosivat oikeastaan kokonaan. Laastareista en luovu monestakaan syystä, mutta tässä vielä yksi syy.

Mies on alkanut ärsyttää 😆 Välillä hengittääkin rasittavasti! 

Mulla noita tolkuttomia vuotoja alkoi tulla 51-vuotiaana ja kohdusta löytyi polyyppi. Sen poistamisen jälkeen vuodot normalisoituivat. 

Edes noihin tavallisiin ei saa apua. Minulla vain jatkuva hiki pinnassa, unettomuus ja painon nousu. Kannatan lämpimästi vaihtarineuvoloita Suomeen.

Vierailija kirjoitti:

Väsymyksen vastapainoksi voi saada mahtavia energiapiikkejä. Jaksaa mitä vain!

Joo mutta se energiaboosti myös katoaa hetkessä ja sitten veto on tosiaan veks. Tuo siis tapahtuu vähän vastaavalla nopeudella kuin ilmapallosta lähtee ilma kun siihen tulee reikä. Se on yks puff vaan. Ei kiva jos on vaikka erehtynyt lähtemään pidemmälle lenkille tai aloittamaan perusteellisemman siivousurakan..

Monesti mietin miksi murrosiästä tehdään niin julmettu haloo ja niihin hormonien heittelehtimisiin suhtaudutaan lempeästi ymmärryksellä. Pahempaa aikaahan nämä vaihtarit on mitä murrosiän myllerrykset ikinä mutta näihin ei kukaan tunnu suhtautuvan vähääkään lempeydellä eikä edes asiallisesti.

Jos ja kun murrosiässä ei voi mitään esim kiukulle niin ei sille voi sen enempää vaihtari-iässäkään ja tasan yhtä vähän se on toivottua tai omissa käsissä vaikka sitä kuinka on aikuinen jonka mukamas pitäisi hillitä ja hallita kaikki. Nuo helkkarin hormonit vetää ihan omaa showtaan ja siinä todellakin on kaikkea muuta kuin kuskin paikalla. 

Kulmakarvojen harveneminen, ripuli ja kutiava iho. 

Korvissa soi nytkin. Päivisin ei niin huomaa mutta kun yrittää asettua nukkumaan niin voimistuu. 

Vierailija kirjoitti:

Onko sirinä korvissa tinnitusta? 

Voi olla myös merkku korkeasta verenpaineesta 

Vierailija kirjoitti:

Kulmakarvojen harveneminen, ripuli ja kutiava iho. 

Minulla myös harveni toisesta kulmasta karvat, mutta luulin että johtui raudanpuutteesta. Taisipa siis ollakin menopaussioire. Onneksi karvat on palautuneet.

Ummetus ja kakan hajun muuttuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sirinä korvissa tinnitusta? 

Voi olla myös merkku korkeasta verenpaineesta 

Mulla ainakin korkea verenpaine ilmenee kohinana korvissa, ei sirinänä. 

Vierailija kirjoitti:

Monesti mietin miksi murrosiästä tehdään niin julmettu haloo ja niihin hormonien heittelehtimisiin suhtaudutaan lempeästi ymmärryksellä. Pahempaa aikaahan nämä vaihtarit on mitä murrosiän myllerrykset ikinä mutta näihin ei kukaan tunnu suhtautuvan vähääkään lempeydellä eikä edes asiallisesti.

Jos ja kun murrosiässä ei voi mitään esim kiukulle niin ei sille voi sen enempää vaihtari-iässäkään ja tasan yhtä vähän se on toivottua tai omissa käsissä vaikka sitä kuinka on aikuinen jonka mukamas pitäisi hillitä ja hallita kaikki. Nuo helkkarin hormonit vetää ihan omaa showtaan ja siinä todellakin on kaikkea muuta kuin kuskin paikalla. 

Totta! Ja teininä pystyi menemään omaan huoneeseen lukkojen taakse murjottamaan 😅 Nyt on pakko hoitaa työt, lapset, kotityöt, ikääntyvät vanhemmat... 

Paino noussut,

 jalkaterät ovat hyvin kankeat öisin ja aamuisin, ikään kuin jalkaterien fasciakalvot olisi ihan juntturassa, jähmettyisivät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raivo. Ja tarkoitan sitä mielentilaa, missä päänsisäinen berserkki karjuu kaikilla voimillaan, pistää samalla kirveellä paikkoja palasiksi ja työntää mulkummat kanssaeläjät rappuja alas. Tätä joutui oikein tosissaan pidättelemään, pahimmillaan vartti kerrallaan, ja se näkyi myös verenpainemittarissa. Kovia kortisoniannoksia syöneet saattavat tunnistaa moodin. Se helpotti lopulta hormonikorvauksen myötä, mutta pitkältä sai kaivaa englanninkielisiä artikkeleita, joissa kerrottiin, mistä on kyse. Suomenkielisissä (kevyissä)hän puhutaan sievästi "mielialamuutoksista" ja "itkuisuudesta". Ihan kiva niille, jotka saavat sen sijaan murhanhimon. (Mekanismi yksinkertaisesti: heittelehtivät estrogeenitasot vaikuttavat mantelitumakkeeseen, joka vastaa fight or flight -reaktiosta. Kumpi puoli näistä voittaa johtaa sitten siihen tuleeko kyyneleitä vai hampaidenkiristelyä.

Kyllä. Kiitos tästä tekstistä. En ole aiemmin tavannut toista murhanhimoista vaihdevuotista. Onneksi sain muutamia vuosia sitten hormonikorvaushoidon. On paljon mahdollista, että siitä syystä on säästynyt ihmisiä.

Ymmärrän kyllä toisaalta hyvin, miksen minäkään ole aiemmin törmännyt tästä kärsineeseen kohtalotoveriin.  Ei ole oikein kepeä keskustelunaihe, ja tilanteet, missä voisi ottaa asian esiin, ovat kovin harvassa. Muistan joinain päivinä joutuneeni käyttämään valtavasti voimia ihan vaan hetkessä olemiseen ja hengittämiseen, jottei ilman mitään järkiperäistä, laukaisevaa syytä tuleva, liki psykoottinen raivokohtaus pääse voitolle. Se oli uuvuttavaa, ja oireena oikeaa hienovaraista kidutusta. Tuohon aikaan oli myös kuolemanpelkoa ja ahdistuneisuutta, jotka pahenivat iltaa kohti. Nämäkin ilman mitään kehon ulkopuolista syytä, muuten tasaisessa elämässä.

Naiset!!!

Vaatikaa että lääketiede tutkii teemaa!!

Valtava teema on ohitettu tutkimuksessa läjes täysin. Vaatikaa vastauksia, syitä, hoitoja, arvostusta näille oikeille, joskus hyvin pahoille vaivoille. Pidetään ääntä!

Lihominen vaikka syön aiempaa terveellisemmin ja liikun.

Hiukset rasvoittuu enemmän vaikka kasvot kuivuneet.

Alapään iho kutisee.

Säärikarvat harventumeet ja vaalentuneet.

Usein kuuma. Aiemman elämäni ollut vilukissa.

Aamuyön valvominen.

Sama kuin jollain: en kestä enää aikatulujen muutoksia, uudelleen orientoitumisia, tai ylipäätään muutoksia yhtään samoin. En vaan adaptoidu vaikka juuri se on ollut mun vahvuus.

Vierailija kirjoitti:

Jos on paha aurallinen migreeni ollut koko iän niin voiko silti saada turvallisen hormonikorvaushoidon?

Progesteroni pillereinä ja estrogeeni ainakin geelinä on mahdollinen. Olin vuosikymmeniä syönyt yhdistelmäpilleteitä kun tajusin, että migreenini on aurallinen. Pojallani on selvä aurallinen migreeni ja vähän ihmettelin, että omani on auraton, sitten vasta tajusin, että onhan minulla puutumisoire ennen särkyä. Kitalakeni puutuu, naurettavan pieni oire, mutta ainakin gynen mukaan on auraoire. Niinpä lähti yhdistelmäpillerit.

Ärsyttää, että aina lehdissä sanotaan, että hormonikorvausta voi käyttää, jos on kuumia aaltoja ja univaikeuksia. Ne on vain osa oirekirjoa, monilla oireet on ihan muita, kuitenkin vakavasti elämää ja terveyttä haittaavia. Heidänkö ongelmat ovat niin vähäpätöisiä, ettei niitä kannata hormoneilla lääkitä?