RAIVOSTUTTAVAA!! Serkku on puheterapeutti eikä voi katsoa, onko meidän lapsella kaikki ok

On HIUKAN eri asia jossain tietokonejutuissa neuvoa kuin lapsen erityistarpeissa. Mun mies on kanssa järjestelmäasiantuntija ja meillä on sukulaisten tietokoneen romuja nurkat täynnä kun niitä huvikseen korjaa.

Lasten erityistarpeet on vanhemmille usein hyvin arkoja asioita, joissa voi pilata koko sukulais- tai ystävyyssuhteen jos niihin menee sekaantumaan.

Ehkä miehellesi juu. Itselleni tietokoneet ovat TYÖ, eivät mikään intohimo tai harrastus. Mutta koska tiedän asiasta, on mielestäni kohtuullista auttaa tuttavia. Jaettu tieto on isompi ilo.

34,

joka ei koskaan ole omistanut omaa tietokonettakaan tai niitä huvikseen korjannut... Nytkin on itselläni mieheni (arkkitehti) vanha kone, joka riittää vapaa-ajan käyttöön ihan kivasti...

Ihan oikeasti, mitä olen pt-kaverilta kuullut, tuo on vaikeaa. Ei onnistu ihan siitä vaan suuhun vilkaisemalla.



Liäski on tuo herkkyys-juttu eli vanhemmat ovat lastensa kanssa kovin herkkänahkaisia ja ulkopuolisetkin puheterapeutit joutuvat tosi tarkkaan valitsemaan sanansa etteivät menisi loukkaamaan vanhempia mutta silti saisivat nämä ymmärtämään asian. Kun on vielä sukulaisista kysymys on siinä vaa'assa painona koko sukulaissuhde, mitä en minäkään menisi romuttamaan siksi ettei äiti malta odottaa pt-aikaa lapselleen.



Ja vielä kolmanneksi, jos serkku sitten jonkun kevyen arvion onnistuisi antamaankin niin hyvässä lykyssä kun tuo pt-aika lopulta tulee sieltä saadaankin erilainen arvio. Sekin pistää välejä koetukselle, vanhemmat rupeavat helposti epäilemään sukulaisen ammattitaitoa jne.



Oikeasti on eri asia hoitaa toisen lapsia, ostaa tuliaisia tai poimia tälle marjoja/sieniä kuin antaa toisen lapsesta tuollainen arvio.

Monet tuntemani ammattilaiset (pari juristia, lääkäri, remonttimies jne.) kyllä ainakin sanovat, että mitään tuollaisia pikakonsultaatioota ei voi oikein tehdä kylässä, puhelimessa tai sähköpostissa, koska harvoin apua pyytävä esittää kaikkia tarvittavia tietoja. Tyyppiä: jotta osaa tehdä arvion remontin hinnasta, on yleensä syytä nähdä kohde.

Jotta osaa ottaa kantaan jonkun perintöriitaan, pitäisi lukea kaikki paperit eikä vain uskoa yhden asianomaisen mahdollisesti puolueellista todistusta.

miksi juuri teidän liisukka ois vapaaehtoisen työn kohde. arvaa kui moni siltä pyytää samaa palvelua. antaa liisukan olla jonossa ja mieti ketä seuraavan kerran eduskuntaan valitset. porvarihallitus on ainut mikä viimeseen 15 vuoteen on korottanut yhtään mitään tukia. sdp ne aikoinaan leikkas pois.

ja se ei ehkä siksikään halua auttaa jos sillä ei ole niit testejä ni se vois tehä väärän diagnoosin ja hoitaa vääri ja sinä huolestuisit turhaan.

Avulla ja avulla on eroa. Ap:n tilanteessa tuttava jopa perusteli, miksei pysty hommaa tekemään joten asian pitäisi olla selvä. Ilman välineitä on joitakin asioita mahdotonta tehdä ja tuttavien ja sukulaisten asioihin ei kannata sekaantua liiaksi, koska ihmissuhde saattaa kärsiä siitä. Myöskin objektiivisuus saattaa kärsiä jos tutkittava on liian läheinen. On ihan eri asia tehdä "normaalin naapuriavun" piiriin kuuluvia juttuja kuin oman, henkilökohtaisuuksiin menevän ammattinsa alaista säädeltyä työtä epävirallisesti.



Itse olen lääkäri, kirurgi. Avunpyyntöjä tulee tosiaankin riesaksi asti. Yksinkertaisiin kysymyksiin vastaan jos ne ovat omalta alaltani tai jos varmuudella tiedän vastauksen. Jos kysymys on sellaiselta lääketieteen alalta etten juurikaan osaa vastata, niin sanon sen kyllä suoraan. Lähimmät ihmiset voin myöskin tutkia oman erikoisalani asioissa ja kertoa mielipiteeni - useinkaan se ei riitä, koska tarvittaisiin esim. kuvantamistutkimuksia, joten apu on kovin rajallista. Myöskään toimenpiteisiin ei ole kotioloissa mahdollisuuksia, välineitä eikä olosuhteita riittävään steriliteettiin. Jos vaiva on kovin kaukana omalta alaltani niin pitäisin puoskarointina ryhtyä sellaista sukulaiselta tai ystävältä hoitamaan ja kehotan hakeutumaan "oikealle lääkärille".



Kaukaisempia ihmisiä en rupea tutkimaan, koska tutkimus yleensä vaatii riisuutumista ja yksityistä tilaa enkä ole mikään yleinen hyväntekeväisyyskonsultti. Kysyjiä on ollut ihan puolison pikkuserkun puolison sukulaisista lähtien - ihmisistä joita en ole koskaan ennen tavannut! Sitäpaitsi tutkimus vaatisi useinkin monenlaista utelua ja kyselyä jonka koen epämukavaksi sekä myöskin vanhoja sairaskertomustietoja joita ei ole käytettävissä. Useinhan nämä pyynnöt tulevat vielä jossain sukujuhlissa tms. ihmisiltä joita en edes kunnolla tunne ja tilanteissa joissa ei tosiaankaan ole mitään tutkimustiloja, välineitä, tms. ja minulla on lapset hoidettavana ym.



Lääkärin yleisestä auttamisvelvollisuudesta sanoisin että ei lääkäreitä sen kummempi auttamisvelvollisuus koske kuin muitakaan ihmisiä: kaikkien paikalle sattuvien velvollisuus on hätätilanteessa auttaa - lääkärillä vain on yleensä siihen vähän paremmat tiedot ja taidot vaikkakaan ilman välineitä harvoin on kovin kummoisia mahdollisuuksia auttaa vaikka osaisikin. Tämä velvollisuus koskee kuitenkin vain tilanteita, joissa tarvitaan välittömiä henkeä tai terveyttä pelastavia toimenpiteitä ennen kuin varsinaiset auttajat (ambulanssi tms.) pääsevät paikalle. Kyseessä ei siis missään tapauksessa ole mikään yleinen konsultaatiovelvollisuus missä tahansa asiassa ja paikassa tai velvollisuus auttaa ilmaiseksi.