Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi työelämästä on tullut niin kuormittavaa?

Vierailija
05.10.2026 |

Digitalisaation piti helpottaa työntekoa mutta onkin käynyt päinvastoin. Itse ydintyö esim. terveydenhoitoalalla ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hoitaminen, on vähentynyt. Sen sijaan tehdään valtavasti kirjaamista, opetellaan uusia digitaitoja ja - järjestelmiä. Koko ajan pitää olla tavoitettavissa, kehittää ja opetella uutta. Mutta se ihminen ei ole muuttunut miksikään, vaan kaipaa edelleen tutkimuksia, hoivaa, apua, tukea mutta tähän ei olekaan enää aikaa ja rahaa. Tämä ainakin aiheuttaa ison ristiriidan, kun pitää tehdä kaikkea epäolennaista, mutta se tärkein joudutaan tekemään kiireellä, sinnepäin.

Kommentit (137)

Vierailija
121/137 |
08.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hakeutua töihin jollekin noin köyhälle alalle? Itse menin töihin apteekkiin, ei seuraa työt kotiin ja työtä saa tehdä hitaamminkin, jos hidas on. Pomo ei voi sen takia potkuja antaa 😂

Rauhallisuus on myös valttia, ei saa tehdä virheitä. 

Yyteet pystyyn, niin voi antaa potkut ihan kenelle tahansa, ilman mitään muuta syytä kuin ne yyteet.

Mutta eikö niihinkin vaadita syy? Farmasian alalla on pääsääntöisesti työvoimapulaa, varsinkin osassa maakuntia, niin ei siinä mitään potkuja ole varaa jaella. 

Tuotannollis-taloudelliset syyt taitaa olla yleiisin, minkä firmat ilmoittavat, eikä kukaan mitään perusteluja tai esim. työvoimapulaa kysele. Täälläkin on viime päivinä keskusteltu varsin laajasti firmasta, joka on viime vuonna tehnyt miljardiluokan voittoa ja aloittaa nyt yyteet pistääkseen monta sataa työntekijää pihalle.

Tuotannolliset ja taloudelliset syyt on siitä kätevä, että ansiosidonnaiselle päivärahalle pääsee ilman karenssia. 

Se oikea syy voi olla mikä tahansa. Alkaen ettei naama miellytä tai ajaa väärän merkkisellä autolla.

Eikös aina irtisanomisen 

jälkeen pääse?

No eipä pääse, ei. Te-toimisto haluaa selvityksen, että mistä syystä osui irtisanominen sun kohdalle.

Jos syy oli tyonantajasta johtuvaa, eli tule karenssia.

Jos taas lopareiden syy on ollut työntekijästä johtuva, tulee paluupostissa aina karenssikirje. 

En edes osaa keksiä semmoista omasta itsestä ja omista tekemisistä ja tekemättä jättämisistä, että ilman kuukausien karenssia voi itse ottaa lopputilin!


Vaikka sua kiusattaisiin ihan urakalla, tai palkat olis jatkuvasti väärin, pitää näihin epäkohtiin ensin virallisia reittejä puuttua ja niitä yrittää korjata kaikin keinoin. Ja jos sittenkään, todistettavasti, ei asiat oikene, niin EHKÄ voit lopettaa ilman karenssia. 99,9% varma karenssi muuten.

Vierailija
122/137 |
10.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sä maskaat sen koko työpäivän niin onko ihme, että uuvut? Maskaaminen tarkoittaa omien luontaisten piirteiden, käyttäytymisen tai oireiden tietoista tai tiedostamatonta peittelyä ja muokkaamista, jotta sopeutuisi ympäristön odotuksiin ja normeihin.

 

Valittaisit siitäkin, jos jokainen käyttäytyisi vain omien luontaisten piirteidensä mukaan, ilman mitään suodatinta. 

"Maskaaminen" on normaalia sosiaalista käytöstä. Ei siitä tule hevon hevettiä jos jokainen käyttäytyy omien luontaisten piirteidensä mukaan, ilman suodatinta, silloin kun on paljon ihmisiä eri taustoista paikalla. En minä esim. aamujumppaa ohjatessa valittele asiakkaille miten aamulla sängyssä mietin saikuttamista kun väsytti niin paljon. Vähän ennen tunnin alkua läpsitään itseä poskille pari kertaa että herää kunnolla ja sitten kaivetaan itsestä esiin sellainen aamuvirkumpi versio, joka tunnin alussa voi olla pelkkää näytelmää, mutta joka yleensä kuitenkin herää siinä matkan varrella. 

Kaikki sosiaalisesti hyväksyttävästi toimivat aikuiset (ja lapsetkin) oppivat silottamaan niitä persoonansa äärimmäisempiä piirteitä silloin kun ollaan porukassa, ja kotona voi sitten olla vapaammin. Myös tietyt puheenaiheet ei syystä kuulu hyviin pöytä- tai käytöstapohin, esim politiikka, koska se johtaa aina riitoihin. 

Normaalisti kehittyvät aikuiset oppivat nämä asiat viimeistään teini-iässä. Jos tätä "maskaamista" ei ole aikuisuuteen mennessä oppinut, tulee työelämään siirtymisestä hyvin vaikeaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/137 |
10.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hakeutua töihin jollekin noin köyhälle alalle? Itse menin töihin apteekkiin, ei seuraa työt kotiin ja työtä saa tehdä hitaamminkin, jos hidas on. Pomo ei voi sen takia potkuja antaa 😂

Rauhallisuus on myös valttia, ei saa tehdä virheitä. 

On ylimielisyys huipussaan ja se näkyy apteekeissa, ihme laiskimuksia olette ette tiedä mistään mitään ja seuraatte asiakkaita apteekissa ja samalla väkisin tyrkytätte tietoa jota asiakas ei tarvitse. 

 

Varo vaan rontti ettei yt potkut osu sunkaan kohdalle, teitä ei edes tarvita senkun robotit töihin jotka jakaa reseptilääkkeet ja osaavat kertoa ihan oikeata tietoa siitä eivätkä häiriköi kiertäviä asiakkaita. 

Eipä ole näköpiirissä 😂 Ei meidän alalla ole edes tekoälyä mainittu kertaakaan missään 😂 Eikä se osallistu missään kohtaa meidän työntekoomme edes, tietenkään. 

En usko, että tähän on tulossa farmaseuteilta työpaikkoja vieviä muutoksia ihan äkkiäkään. 

Ei täydy kuin vähän vapauttaa lääkemyynnin monopolia ja työsi sekä työnantajan  vakaa taloudellinen pohja on mennyt.

Vierailija
124/137 |
23.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miettikää, miten ennen hoidettiin esim. lapsia. Oli perhepäivä-, koti-, ryhmä- ja päiväkotihoitoa, joka sisälsi kasvatuksen (tulee sivutuotteena ryhmissä). Aikuisilla oli aikaa lapsille, tehtiin ja toimittiin lasten kehityksen mukaan, aivan tavallisia asioita. Lapset viihtyi ja työ oli antoisaa. Nyt kotona hoidettu lapsi on kirosana, kotihoidontuki lakkautetaan. Lapset on vietävä valtaviin päiväkotilaitoksiin, missä aikuiset pyörittelee papereita ja lapsista yritetään tehdä tuottavia yhteiskunnan palvelijoita lapsuus unohtaen. On tunne- ja seksuaalikasvatusta, digiä, lapsia viedään töihin tutustumaan jne. Kaikki voi pahoin. Lapset, koska heiltä vaaditaan asioita, jotka eivät ole sopivia heidän kehitystasolleen eikä heille ole aikaa kotona tai päiväkodeissa. Aikuiset hukkuu kirjaamisen ja paperityön sekä kehittämisen alle. Kiire on tullut digitalisaation myötä.

Olen Seuren sijainen päiväkodeissa. Tuntuu pahalta katsoa kun alle 45- vuotiaat työntekijät on Sosionomeja, varhaiskasvatuksen opeja (tai niihin opiskelevia). Jokainen pitää vain omista oikeuksistaan kiinni ja kulkee tietokeskus kainalossa hyyyyviiiin tärkeissä palavereissa ja kokouksissa. Jaloissa pyörivät lapset vähän häiritsee heidän tärkeää työtään. Sitten ihmetellään, kenen ikävä vastuu on olla vessassa vaipattamassa tai kurahousuja pukemassa kun nämä aikuiset tuhahtaa ettei se oikein kuulu heidän tehtäviin ja heillä on nyt hyvin tärkeä verkostotapaaminen. "Ai minunko täällä pitäisi laittaa ruokalaput lapsille?? Ai minuko pitäisi tyhjentää lasten vaatteiden kuivauskaappi? " 

Tämä on ihan arkipäivää

Tämä! 

Vierailija
125/137 |
23.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aina se on ollut kuormittavaa varsinkin rekkahommissa.

Vierailija
126/137 |
24.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työyhteisöjen sisäiset ongelmat, joita ei laiteta kuntoon. 

 

Jos isolla työnantajalla on jatkuvasti auki 14 työpaikkaa samasta työntekijäryhmästä on vaihtuvuus suurta. 

 

- Sallitaanko työyhteisössä kiusaaminen? 

- Onko työt järjestetty tehottomasti?

- Sallitaanko joillekin työntekijöille tai työntekijäryhmille huono ja/tai alistava käytös? 

- Ovatko työtilat riittävät? 

- Osataanko perehdyttää ja arvostetaanko sitä? 

- Perehdytetäänkö tahallaan väärin? 

- Onko työpaikalla syrjintää ihonvärin, sukupuolen tai uskonnon takia? 

 

Asiat voidaan myös selvittää, mutta siihen tarvitaan tahtoa, ratkaisuja ja valvontaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/137 |
24.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi kun pakolla ajetaan noita muutoksia. Jos miettii miten ennen tehtiin, oli pahviset potilaskortit ja sinne lääkäri kirjasi käsin. Asia hoitui minuuteissa. Hoitaja kiikutti potilaskortit arkistoon ja toi lääkärille tarvittaessa. Lääkäri kirjoitti reseptit käsin ja potilas kiikutti apteekkiin. Ajanvarauskirja oli mihin kirjattiin potilaat käsin. Ihmiset tulivat vastaanotolle yllättäen (kaikilla ei ollut puhelimia) tai puhelimella ajan varaamalla. Lääkäreitä ja hoitajia oli enemmän suhteessa ihmisten määrään ja pienilläkin paikkakunnilla oli kunnanlääkäri. Myös yksityisiä lääkäreitä oli. Kun ei ollut kalliita järjestelmiä rahat riittivät. Ei ollut kalliita tutkimuslaitteitakaan, kaikki oli lääkärin ammattitaidon varassa. 

Puhut ajoista joskus ennen 1970-lukua. Silloin kunnanlääkärin päivä oli pitkä mutta toisaalta vaimo oli usein kotona toisin kuin nykypäivänä. Kaikkiin sairauksiin ei todellakaan ollut hoitoja mutta toki lääkkeitä riitti oireiden lievittämiseen. Siihen aikaan oli pitkät jonot kun oli vain yksi lääkäri per kunta. Vakavammat tapaukset menivät sitten sairaalaan millloin mitenkin. Syöpä ja sydäninfarkti johti melko usein kuolemaan kun ei ollut hoitokeinoja. Tuohon aikaan oli paljon tapaturmia esimerkiksi liikenteessä kuoli jopa tuhat vuodessa ja työtapaturmissa muutama sata. Elinajanodote oli 1960-luvulla noin 70 vuotta kun nykyään se on yli 80 vuotta eli kehitys on kehittynyt myönteiseen suuntaan. 

Vierailija
128/137 |
24.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi kun pakolla ajetaan noita muutoksia. Jos miettii miten ennen tehtiin, oli pahviset potilaskortit ja sinne lääkäri kirjasi käsin. Asia hoitui minuuteissa. Hoitaja kiikutti potilaskortit arkistoon ja toi lääkärille tarvittaessa. Lääkäri kirjoitti reseptit käsin ja potilas kiikutti apteekkiin. Ajanvarauskirja oli mihin kirjattiin potilaat käsin. Ihmiset tulivat vastaanotolle yllättäen (kaikilla ei ollut puhelimia) tai puhelimella ajan varaamalla. Lääkäreitä ja hoitajia oli enemmän suhteessa ihmisten määrään ja pienilläkin paikkakunnilla oli kunnanlääkäri. Myös yksityisiä lääkäreitä oli. Kun ei ollut kalliita järjestelmiä rahat riittivät. Ei ollut kalliita tutkimuslaitteitakaan, kaikki oli lääkärin ammattitaidon varassa. 

Puhut ajoista joskus ennen 1970-lukua. Silloin kunnanlääkärin päivä oli pitkä mutta toisaalta vaimo oli usein kotona toisin kuin nykypäivänä. Kaikkiin sairauksiin ei todellakaan ollut hoitoja mutta toki lääkkeitä riitti oireiden lievittämiseen. Siihen aikaan oli pitkät jonot kun oli vain yksi lääkäri per kunta. Vakavammat tapaukset menivät sitten sairaalaan millloin mitenkin. Syöpä ja sydäninfarkti johti melko usein kuolemaan kun ei ollut hoitokeinoja. Tuohon aikaan oli paljon tapaturmia esimerkiksi liikenteessä kuoli jopa tuhat vuodessa ja työtapaturmissa muutama sata. Elinajanodote oli 1960-luvulla noin 70 vuotta kun nykyään se on yli 80 vuotta eli kehitys on kehittynyt myönteiseen suuntaan. 

Onko Suomalaisten historian ymmärrys tätä tasoa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/137 |
24.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aina se on ollut kuormittavaa varsinkin rekkahommissa.

Välillä ihmetyttää kun kirurgi saa leikata vaikka vuorokauden ympäri. Kerrankin muistan kun yksi kirurgi teki päivällä ison leikkauksen (Whipple), yöllä ison toimenpiteen (maksaleikkaus) ja seuraavana päivänä taas ison leikkauksen (whipple). Kai siinä ehti muutaman tunnin välissä levätä mutta kuitenkin.

Vierailija
130/137 |
24.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi kun pakolla ajetaan noita muutoksia. Jos miettii miten ennen tehtiin, oli pahviset potilaskortit ja sinne lääkäri kirjasi käsin. Asia hoitui minuuteissa. Hoitaja kiikutti potilaskortit arkistoon ja toi lääkärille tarvittaessa. Lääkäri kirjoitti reseptit käsin ja potilas kiikutti apteekkiin. Ajanvarauskirja oli mihin kirjattiin potilaat käsin. Ihmiset tulivat vastaanotolle yllättäen (kaikilla ei ollut puhelimia) tai puhelimella ajan varaamalla. Lääkäreitä ja hoitajia oli enemmän suhteessa ihmisten määrään ja pienilläkin paikkakunnilla oli kunnanlääkäri. Myös yksityisiä lääkäreitä oli. Kun ei ollut kalliita järjestelmiä rahat riittivät. Ei ollut kalliita tutkimuslaitteitakaan, kaikki oli lääkärin ammattitaidon varassa. 

Puhut ajoista joskus ennen 1970-lukua. Silloin kunnanlääkärin päivä oli pitkä mutta toisaalta vaimo oli usein kotona toisin kuin nykypäivänä. Kaikkiin sairauksiin ei todellakaan ollut hoitoja mutta toki lääkkeitä riitti oireiden lievittämiseen. Siihen aikaan oli pitkät jonot kun oli vain yksi lääkäri per kunta. Vakavammat tapaukset menivät sitten sairaalaan millloin mitenkin. Syöpä ja sydäninfarkti johti melko usein kuolemaan kun ei ollut hoitokeinoja. Tuohon aikaan oli paljon tapaturmia esimerkiksi liikenteessä kuoli jopa tuhat vuodessa ja työtapaturmissa muutama sata. Elinajanodote oli 1960-luvulla noin 70 vuotta kun nykyään se on yli 80 vuotta eli kehitys on kehittynyt myönteiseen suuntaan. 

Onko Suomalaisten historian ymmärrys tätä tasoa?

Ei varmaan kaikilla mutta mitä asiaa tarkoitit. Kuviteletko oikeasti että ennen oli paremmin? Kunnanlääkäriaikaan vaikka vuonna 1960 oli Suomessa 2915 lääkäriä kun nyt on yli 34 000 joista työikäisiä on noin 25 000. Aivan varmasti oli silloin jonoja vastaanotolle ja lääkäreiden työpäivä pitempiä kuin nykyään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/137 |
24.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hakeutua töihin jollekin noin köyhälle alalle? Itse menin töihin apteekkiin, ei seuraa työt kotiin ja työtä saa tehdä hitaamminkin, jos hidas on. Pomo ei voi sen takia potkuja antaa 😂

Rauhallisuus on myös valttia, ei saa tehdä virheitä. 

Köyhälle alalle? Arkkitehdit, kirurgit, juristit, ekonomit yms?

Noi alkuketjun terveydenhoitoalat. Eikä ne jatkossa ollevien kommenttienkaan kuvaukset kovin rahakasta alaa kuvaa.

Sunlaiset ihmiset nämä hoitorobotit just suunnittelee.

Vierailija
132/137 |
24.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ole suosittu mielipide mutta mielestäni hoitala "pilattiin" sillä että sairaanhoitajien käytännöllinen osaaminen vaihdettiin hoitotieteelliseen "paskaan". Tämä tapahtui silloin kun sairaanhoitajia alettiin kouluttaa ammattikorkeakouluissa. Hoitotieteestä tuli silloin in.

 

Ennen sairaanhoitajat käyttivät maalaisjärkeä eikä joka asiasta pitänyt täyttää jotain nettikaavaketta/tutkimusta. Sen tietokoneella vietetyn ajan olisi voinut käyttää ongelman ratkaisemiseen käytännössä.

Haluaako joku maksaa palkkaa siitä ihmisten kohtaamisesta? Epäilen. Mieluummin halutaan maksaa tieteestä edim. siitä hoitotieteestä.

Hoitotiede on kyllä aika pitkälti pseudotiedettä, jolla on suoraan sanottuna tehty sairaanhoitajien työstä mahdotonta. 

On kehitetty sitä ja tätä, laadittu mittaria toisen perään, kirjaaminen on paisunut valtavasti ja samalla sairaanhoitajille on sälytetty koko ajan lisää tehtäviä. 

Keskiössä pitäisi olla hoitotyö, ihmisten hoitaminen, mutta siitä on tehty ihmeellistä temppusirkusta ja koneella näpyttelyä.

Olen lähtenyt alalta ja tuskin palaan takaisin.

Olen iloinen että pääsen eläkkelle muutaman vuoden päästä. En ole ollut ikinä kyllästynyt ihmisten kohtaamiseen ja hoitamiseen vaikka eivät kaikki asiakas/potilaskohtaamiset ole aina hyviä. Täytyy todeta että potilaiden käytös ja vaatimukset ovat myös muuttuneet vuosien varrella, eikä aina positiiviseen suuntaan.

 

Muistan ajan jolloin sairaalaa johdettiin ilman jatkuvia muutoksia, johtajia oli vähemmän ja käytännön työtä tehneiden työntekijöiden ääntä kuunneltiin. Digilisaatio ohjelmineen tuli  mutta sen käyttö pysyi kontrollissa eikä potilastyö siitä kärsinyt. Monin osin se helpotti työtä ja etenkin tiedonsiirtoa. Mutta nyt on menty laukalle, rengistä on tullut isäntä. 

Voi olla noinkin mutta kyllä digitalisaatio parhaimmillaan nopeuttaa potilaan hoitoa ja tekee siitä turvallisempaa. Kaikenlaiset tiedonsiirron esteet kuten kiellot ja erilaiset ohjelmat syövät tehokkuutta. Esimerkiksi nykyään leikkauspotilaan asiat selvitetään lääkitystä ja sairauksia myöten ennen kuin tullaan sairaalaan ja kirjataan suunnitelma potilaskertomukseen. 

Aikaisemmin tultiin leikkaust edeltävä päivänä jolloin yksi osastovuorokausi jää pois mikä vähentää tarvittavia osastopaikkoja. Jos sairaalassa leikataan vaikka tuhansia potilaita vuodessa niin säästö on suurin. Tiedonsiirto ja kirjaaminen koneelle on tärkeää koska hyväkään suullinen raportointi (ISBAR) ei jää päähän hyvin kun osastolla yhdellä hoitajalla on monta potilasta vastuullaan. 

Kirjaaminen on tärkeää mutta olisi hyvä jos kaikki mahdollinen menisi koneelle automaattisesti kuten verenpaineet ja muut asiat mutta se taitaa olla kustannuskysymys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/137 |
11.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
134/137 |
11.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vanhemmat ei nykyään opeta stressinsietokykyä, ei tunteiden käsittelyä ja lapsi pyritään saamaan keinolla millä hyvänsä hiljaiseksi (karkki, kännykkä, uus lelu yms.). 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/137 |
11.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta otettiin nuorena aikuisena työpaikalla kaikki irti ja tuloksena oli se että paloin loppuun ja sairastuin vakavasti. En voi koskaan parantua ja olen sairas lopun elämästäni.

Vierailija
136/137 |
11.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi ihminen joutuu nykyään tekemään 3 ihmisen työt. Uusia työntekijöitä ei palkata, vaan lähtijän työtehtävät "jaetaan" muille työntekijöille. Siksi meillä on loppuunpalaneita työntekijöitä ja työttömiä. Itsekin saan "vain" määriksiä. Mielelläni tekisin koko päivää.

Toisaalta kahdeksassa tunnissa ehtii tekemään töitä kahdeksan tuntia tauoilla. Mitä ei tänään ehdi jää huomiseen. 

Se ei monessakaan työssä enää nykyisin toimi noin. Lisäksi, jos yrität jättää hommia tekemättä niin saat aika nopeasti kenkää. Uusia tulijoita kun on pitkä rivi valmiina ottamaan paikkasi heti kun pääsevät väliin.

Vierailija
137/137 |
11.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat ei nykyään opeta stressinsietokykyä, ei tunteiden käsittelyä ja lapsi pyritään saamaan keinolla millä hyvänsä hiljaiseksi (karkki, kännykkä, uus lelu yms.). 

Niin. No se taas on sitten toinen ongelma mutta ei sillä ole tekemistä työelämän huonontumisen kanssa. Ellei hypoteesisi sitten ole että noista karkilla ja laitteilla hemmotelluista kakruista kasvaa mulk eroita johtajia. Se on ehkä mahdollista kyllä vaikka tuskin merkittävä selittävä tekijä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi neljä