Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä 7 vuotta, mies ei vieläkään "tiedä" haluaako naimisiin vai ei

Ei kai nykyaikana mihinkään naimisiin mennä? Miksi ihmeessä pitäisi? 

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut tyttöystävän kanssa nyt vähän yli 7 vuotta enkä mä kyllä oikein tiedä haluaisinko naimisiin.

Teilläkin ero on vain ajan kysymys, kun löydät paremman.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai nykyaikana mihinkään naimisiin mennä? Miksi ihmeessä pitäisi? 

Avioliitto on juridinen sopimus.

Meillä vähän samantyyppinen tilanne, 4 vuotta yhdessä ja kyse yhteenmuutosta. Kipuilen sen kanssa, olenko valmis luopumaan yhteisen kodin haaveesta.

Kohta 40v ja ukko ei vaan suostu naimisiin. Musta ois fiksua ihan raha(-kin) mielessä, mutta kun ei niin ei. Samapa tuo. 

Ilmeisimmin ap. haluat naimisiin.

Onko perheen perustaminen ajankohtaista vai kumppanilta sitoutumisen näyttäminen yleensä?

Sitoutua suhteeseen voi muutenkin, tärkeintä on se tunne mikä itsellä on.

Onko suhteenne kaikin puolin vakaa ja turvallinen olla, yhteiseen tulevaisuuteen ja sen suunnitteluun suuntautunut, kumpikin myös itsenäinen ja oman elämänsä säilyttämiseen kykenevä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai nykyaikana mihinkään naimisiin mennä? Miksi ihmeessä pitäisi? 

Avioliitto on juridinen sopimus.

So?

Ei siis tiedä kiinnostaako naimisiinmeno instituutiona tai tapahtumana vai ettei tiedä haluaako elää kanssasi lopun elämäänsä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne haluakkaan, mutta akat vaatii. Sitten vaativat lapsia, talon, paremman auton. Kaikkea vaaditaan, mutta mitään ei anneta takaisin. Siinäpä se miehen elo sitten meneekin, kunnes on vanha kärttyisä käntty joka katuu katkerasti miksei ajatellut koskaan sitä mitä itse haluaa. Ai niin, akkojen kanssa ei jutella.

Mietin tätä eilen kun tuli taas kutsukortti että kuinkahan moni mies ihan aidosti sydämestään edes haluaa ne perinteiset teatterit häitään varten vaikka naimisiin haluaisikin. Kyllä siinä yleensä hypätään täysin naisen halujen ja haaveiden mukaan.

Aikuinen ihminen laittaa paljon rahaa peliin, kutsuu ihmiset juhliin yms. ihan vain hyppiäkseen toisen pillin tahtiin? Saa syyttää ihan vain itseään. Tää on tätä kun miehet ei ota vastuuta teoistaan.

Uhriutuminen on niin paljon kivampaa ilmeisesti :O ?

Vierailija kirjoitti:

Meillä vähän samantyyppinen tilanne, 4 vuotta yhdessä ja kyse yhteenmuutosta. Kipuilen sen kanssa, olenko valmis luopumaan yhteisen kodin haaveesta.

Oikea  järjestys: kihlat, naimisiin ja yhteenmuutto ja sitten vasta lapset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haarat kiinni molemmilla kunnes kosinta kuuluu, toimi meillä ;) 

24v naimissa eikä seksistä ikinä puutetta, koska seksi kuuluu avioliittoon

Entä suostumus, onko siitä puutetta?

Ei ole puutetta suostumuksestakaan. Aina kysytään, et sopisko <3 Aina ei sovi, tietenkään, esim. itse en tykkää menkkojeni aikaan. Eipä mieskään halua kun kuulee syyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi naimisiin mennä?

Miehet on melkeinpä samantien kosimassa kun se unelmien nainen osuu eteen. 

Nämä eipäs juupas miehet eivät ole tosissaan, ne vaan odottaa että se oikea sattuisi kohdalle. 

Samaa mieltä. 

On sitten myös ihmisiä jotka eivät naimisiin halua tai suhtautuvat asiaan ainakin hyvin nihkeästi (itsekin heihin kuulun), mutta he osaavat sen yleensä kertoa että on tällainen näkemys ja miksi. 

Mutta "eeeehkä joooskus"-miehet kyllä voivat olla toisen polven varassa hyvin pian kun edessä on se nainen, jonka he A. varmasti haluavat ja B. tietävät välittömästi menettävänsä jollekin toiselle miehelle joka kosii ensin.  

Kun avomieheni -joka sinnikkäästi pyrkii aika ajoin muuttamaan avoliittomme avioliitoksi- tapasi minut, hän teki selväksi ensimmäisillä treffeillä että ei halua olla liian intensiivinen, mutta että näkee tässä potentiaalisesti loppuelämän suhteen. 

Teki selväksi avioliittoaikeet ensimmäisten kuukausien aikana, eikä vetänyt hernettä nenään kun sanoin, että melko varmasti en halua naimisiin ikinä, mutta että saatan olla asialle varovaisen avoin. 

Yleensäkin kannattaa miettiä tarkkaan mitä haluaa ja miksi. Jos tietää että ehdottomasti haluaa naimisiin niin ei kannata jahkailla suhteessa jossa toinen ei voi edes kunnolla keskustella asiasta. 

(Meillä siis miehelle avioliitto ja häät ei ole mikään elämää suurempi unelma, mutta on tehnyt tiettäväksi että mielellään haluaisi viedä minut vihille ja turvata sosiaalisen ja taloudellisen aseman jonka liitto toisi, hän on huomattavasti minua varakkaampi ja minä taas huomattavan sitoutumiskammoinen)

Ei halunnut minunkaan mies naimisiin. Oli lapsiakin. Kerran kaks siitä puhuttiin. Kuulemma voi mennä suhde pilalle. En sen koomin ottanut asiaa esiin. Olin silloin nuori ja suhteessa vielä onnellinen . Sen jälkeen, kun kerroin haluavani erota muista syistä, niin yhtäkkiä halusikin naimisiin. 

Oli liian myöhäistä. En olisi mennyt enää hänen kanssaan naimisiin mistään hinnasta. 

Nyt olen suhteessa ja naimisissa ihanan miehen kanssa. Kannatti odottaa täydellistä rakkautta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi naimisiin mennä?

Miehet on melkeinpä samantien kosimassa kun se unelmien nainen osuu eteen. 

Nämä eipäs juupas miehet eivät ole tosissaan, ne vaan odottaa että se oikea sattuisi kohdalle. 

Tai sitten vain ei ole koskaan naimisiinmeno kuulunut ns. bucket listalle. Ja näitä ihmisiä on nykyään paljon joiden omat vanhemmatkaan eivät ole koskaan olleet naimisissa. Jos ei ole naimisiinmeno suvussa perinteenä niin ei se nyt niin automaationa kosinta tule selkärangasta vaikka unelmien kumppani löytyisikin.

Vierailija kirjoitti:

Ihan olennaista olisi tietää, miksi mies ei halua naimisiin. Ja ihan yhtä olennaista olisi tietää, miksi ap haluaa.

Molempiin on hyviä syitä ja huonoja syitä. Mutta ilman parempaa taustatietoa aloitus on hiukan kummallinen.

Joku sanoi täällä, että kiristää seksillä. Kiristämällä avioliittoon? En ole kauheampaa ajatusta kuullut. 

Käsitit väärin. Ei me kiristetty, vaan vuoron perään puhuttiin toisillemme järkeä, kun rupes liikaa himottamaan ja lipsumaan. Uskovaisina ajatellaan että seksi kuuluu vasta avioliittoon. 

Pointti on se, että jos toinen sopii itselle, niin miksi ihmeessä ei mennä naimisiin? Monet on niin pelokkaita sitoutumisen suhteen, mutta elävät muuten kuin olisivat jo naimisissa. Pelkurimaista mielestäni.  Jos taas toinen ei sovi luonteen, arvojen, toiveiden ym puolesta, niin sitten erotaan ennen hässimistä.

ps. Sanoin "haara kiinni molemmilla".  Sairasta olisikin, jos jompi kumpi kiristäisi. Meillä molemmat antaa ja molemmat saa.

Vierailija kirjoitti:

Kohta 40v ja ukko ei vaan suostu naimisiin. Musta ois fiksua ihan raha(-kin) mielessä, mutta kun ei niin ei. Samapa tuo. 

Rahan takia naimisiin? Mies rikas, sinä köyhä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haarat kiinni molemmilla kunnes kosinta kuuluu, toimi meillä ;) 

24v naimissa eikä seksistä ikinä puutetta, koska seksi kuuluu avioliittoon

No nyt.  Ei oo miehellä kovasti tavoitteita suhteen suhteen kun saa jo muutenkin kaiken jos liian hövelisti nainen aukoo jalkojaan.

Ja toisin päin. Tervettä naistakin haluttaa rakkaansa lähellä <3 

24v naimisissa jnpp

Vierailija kirjoitti:

Ei halunnut minunkaan mies naimisiin. Oli lapsiakin. Kerran kaks siitä puhuttiin. Kuulemma voi mennä suhde pilalle. En sen koomin ottanut asiaa esiin. Olin silloin nuori ja suhteessa vielä onnellinen . Sen jälkeen, kun kerroin haluavani erota muista syistä, niin yhtäkkiä halusikin naimisiin. 

Oli liian myöhäistä. En olisi mennyt enää hänen kanssaan naimisiin mistään hinnasta. 

Nyt olen suhteessa ja naimisissa ihanan miehen kanssa. Kannatti odottaa täydellistä rakkautta. 

Mitä se naimisiinmeno muutti asiaa kummassakaan tilanteessa? Eikö lopputulema olisi ollut ihan sama?

Kyllä jokainen tietää mitä haluaa ja miehetkin kosivat pian unelmien naistaan ja ovat aktiivisia suhteen edistamisessä.

Olen ollut se nainen, jonka kanssa mies ei ole ollut varma haluaako alkaa seurustella 3v tuntemisen jälkeen. Oli kuitenkin kiinnostunut ja tapailtiin, mutta ei halunnut julkistaa suhdetta seurusteluksi.

Sitten olen ollut se nainen, josta mies on ekalla tapaamisella tiennyt, että olen hänen tuleva vaimonsa, on kertonut 2kk jälkeen, että haluaa viettää loppuelämän kanssani ja vuoden jälkeem kosinut. Sen jälkeen toivonut yhteistä lasta. Edelleen 5v jälkeen onnellisesti naimisissa ja toinen lapsi tulossa.

Jos mies ei itse halua naimisiin ja lapsia ja sitoutua, ei ole vaivan väärti suostutella,anoa tai houkutella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naimisiinmeno huokuttelee pirun esiin naisessa. Nainen kokee saaneensa miehen valtaansa ja hyväksikäyttö pahenee.

Jos sairaan vaimon valitsee. Mikset valitse tervettä?

Miksei miehet osaa valita paremmin?