Onko teille ok, jos kumppaninne nukkuu vapaapäivinä aina puoliin päiviin?
Itse nousen sängystä vapaapäivinä noin klo 8 ja tuo toinen nukkuu ja nukkuu. Heräilee vasta kymmenen maissa ja sitten somettaa puhelimella sängyssä tunnin pari.
Kun mä jo syön lounasta, hän syö aamupalaa..
Hän ei kuulemma keksi syytä miksi pitäisi herätä aikaisin, kun ei tarvitse lähteä töihin.
Meillä tuore suhde. Voiko tää toimia?
Kommentit (176)
Seurustelin taannoin miehen kanssa, joka heräsi kanssani joka aanu kahdeksalta tekemään yhdessä aamupalaa. Se oli aivan ihanaa, koska exäni oli se puolillepäivin nukkuva. Mutta joskus 3kk paikkeilla hän ei enää jaksanutkaan esittää aamuvirkkua, äijä oli feikannut mun mun mieliksi! Ärsyttävää, kun itse olen aktiivisimmillani aamulla. Ei voinut esim imuroida kun toinen nukkuu, eikä voitu lähteä yhdessä mihinkään ennen iltapäivää. Olisi siinä toki muitakin syitä kun erottiin
Ei ole ok. Aamut on yhteistä aikaa ja pihatyöt jää tekemättä jos lorvitaan koko päivä.
En mitään niin inhoa kuin sitä että vapaa-aikakin on suorittamista ja aikataulutettua.
Mulle on ihan sama, miten puoliso viettää vapaa-aikansa. Hän pääsee kyllä sängystä ylös ajoissa silloin, kun ollaan sovittu menevämme jonnekin. Se riittää.
Itse nousen arkena ja viikonloppuna samaan aikaan, noin 7-8 maissa. Puoliso menee arkena aikaisin töihin, nukkuu vknloppuisin myöhempään ja syö aamupalaa pari tuntia. Ei ole minulta pois mitenkään. En tarvitse toista ihmistä pitämään kädestä, jos haluan tehdä jotain tai mennä jonnekin ja tykkään, kun saan puuhata viikonloppuisin aamupäivät omien harrastusteni parissa.
Vierailija kirjoitti:
En mitään niin inhoa kuin sitä että vapaa-aikakin on suorittamista ja aikataulutettua.
Silloin kun perheessä on pieniä lapsia, niin se on vähän niinkuin pakko suorittaa. Myös sen miehen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mitään niin inhoa kuin sitä että vapaa-aikakin on suorittamista ja aikataulutettua.
Silloin kun perheessä on pieniä lapsia, niin se on vähän niinkuin pakko suorittaa. Myös sen miehen
Ap:lla kyse on kahden aikuisen suhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Tajuaako aamuvirkut että vastaavasti heidän unisuutensa aikaisin illalla häritsee yhteisen ajan viettoa aamu-unisen mielestä?
Joustavuus on aika tärkeä parisuhdetaito.
Iltaunisten kanssa on itse asiassa tosi ärsyttävää istua esimerkiksi iltaa. Ne alkaa haukottelemaan viimeistään iltakasilta niin tunnelma lässähtää samantien.
Ei ole mikään ongelma. Minä olen vapaallakin viimeistään 7.30 hereillä, mies nukkuu 12 saakka. Eipä ole koskaan haitannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mitään niin inhoa kuin sitä että vapaa-aikakin on suorittamista ja aikataulutettua.
Silloin kun perheessä on pieniä lapsia, niin se on vähän niinkuin pakko suorittaa. Myös sen miehen
Meillä toimii erinomaisesti. Mies valvoo yön, minä herään aamulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mitään niin inhoa kuin sitä että vapaa-aikakin on suorittamista ja aikataulutettua.
Silloin kun perheessä on pieniä lapsia, niin se on vähän niinkuin pakko suorittaa. Myös sen miehen
Lapsiarki ja sen vaatimat rutiinit nyt on asia erikseen eikä siitä tässä keskusteltu. Ihan yhtä lailla töihin pitää nousta ajoissa vaikka kuinka väsyttäisi. APta ärsytti ettei mies nouse hänen seuraksi aamulla, lapsista ei maininnut mitään.
Tämän takia en muuta kenenkään kanssa yhteen. Aina joku nillitys, kun tehdään asioita eri tavalla. Ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuaako aamuvirkut että vastaavasti heidän unisuutensa aikaisin illalla häritsee yhteisen ajan viettoa aamu-unisen mielestä?
Joustavuus on aika tärkeä parisuhdetaito.
Iltaunisten kanssa on itse asiassa tosi ärsyttävää istua esimerkiksi iltaa. Ne alkaa haukottelemaan viimeistään iltakasilta niin tunnelma lässähtää samantien.
Siksi onkin parasta, että kumpikin on samaa virkkuutta
Vierailija kirjoitti:
Sitten päästään ulos kun kello on jo 3 ja surraan kun kaikki paikat menee just kiinni, samalla nainen miettii miksi MEIDÄN pitää aina olla myöhässä kaikesta.
Missä menee paikat kiinni klo 15?
Ollaan oltu 20 vuotta yhdessä ja kumppani on koko sen ajan saanut ihan rauhassa nukkua työputken päätteeksi univelat pois. Ja noin muutenkin meillä saa nukkua silloin kun nukuttaa. Ylipäätään kaikkia perustarpeita saa tyydyttää silloin kun pitää. Kun on nälkä niin syödään, kun on vessahätä niin käy vessassa jne.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies nukkuu aina pitkään ja itse herään aikaisin. Jos haluan tehdä jotain niin menen ja teen, enkä jää odottelemaan milloin mahdollisesti herää.
Tämä.
ap ei ollut käskyttämässä ketään,vaan pohti, voiko suhde toimia,lun rytmit on erilaiset.
Tämä keskustelu luisui äkkiä siihen, että kumpi on väärässä tai oikeassa ja että ainoa vaihtoehto on vain sietää toisen erilaisuutta tai kontrolloida toista. Mutta on siis sekin vaihtoehto,että ei ala yhteen sellaisen tyypin kanssa,joka on liian erilainen asioissa,joissa ei itse halua tehdä kompromissia. Kysehän on itsetuntemuksesta, ja tällaisia asioita nimenomaan on hyvä pohtia jotta vältytään sitten näiltä suhteen karikoilta ja riidoilta,mitä tässä nyt moni nostaa skenaariona.
Tuntekaa itsenne, tehkää valinnat sen kautta, ei toisen "virheitä" muuttaen
Jos ei ole mitään pakollista puuhaa, niin miksipäs ei? Eikö viikonloppu ole juuri lepäämiseen ja rentoutumiseen hyvä? Pitääkö vapaapäivinäkin herätä viideltä, että on kunnon kansalainen?
Ei sun puolison kuulu tapojaan muuttaa sun takia. Muutu itse jos et kestä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ok. Aamut on yhteistä aikaa ja pihatyöt jää tekemättä jos lorvitaan koko päivä.
Tervetuloa tänne vuoteen 2026 sieltä menneisyydestä. Ei ole mikään pakko tehdä yhtään mitään. Maailma ei myöskään pyöri aamuvirkkujen mummojen ympärillä. Tiesitkö että se on henkistä väkivaltaa saarnata jostain tekemättömistä töistä, kun toinen haluaisin levätä.
En halua rajoittaa ketään. Jos toinen haluaa nukkua puoliinpäiviin, hän ei vain ole oikea minulle.
Nykyiseni kanssa herätään viikonloppuisin ysiltä