Tässäpä asioita, mitä olen oppinut työelämästä.
Tässäpä asioita, mitä olen oppinut työelämästä.
- Työelämässä pitää tulla toimeen kaikkien kanssa
- Muista että itsekin olet työkaveri. MItä jos oletkin itse se työporukan ärsyttävä ihminen?
- Töissä pitää olla koko ajan neutraali, ei mitään mielipiteitä, eikä mitään negatiivista saa sanoa
- Työelämää ja vapaa-aikaa ei saa sekoitaa keskeneään. Ne on kaksi eri maailmaa. Itse kieltäydyn aina esim. pikkujouluista
- Vedä se rooli, joka kuuluu työhösi/ammattiisi. Työelämä on näyttelemistä. Älä ainakaan ole oma itsesi.
- Aina. Siis ihan aina pelaa ns. omaan pussiin. Aina oma etu tavoitteena. Esitä, että olet tiimipelaaja, mutta oikeesti tavoittelet vain jatkuvasti omaa etua. Näin kaikista menestyneimmät ihmiset tekee.
- Älä ikinä sano, että et jaksa tehdä töitä tai olet väsynyt. Jälleen kerran näyttelijän taidot peliin.
- Positiivinen asenne kaikkeen. Ilman että se vaikuttaa mielistelyltä ja teennäiseltä. Jälleen kerran näyttelijän taitoja vaaditaan
- Opettele valehtelemaan. rehellisenä et pärjää tässä maailmassa.
Ikää 41. Kaikki työelämän virheet tehty. Kukaan ei kertonut mitä on työelämä. Nyt tiedän. Minusta tuli vuosien mittaan oikein hyvä näyttelijä. Ja vasta kun näitä neuvoja rupesin noudattamaan, aloin menestymään
Kommentit (49)
Oikeita havaintoja, parissa vuodessa työelämässä olleena kyllä huomaa ja oppii nuo kantapään kautta.
Työelämä on aina yksilölaji, vaikka yritys ja työkaverit voivat puhua jostain tiimihengestä ja yhdessä tekemisestä. Se on vain näytelmää, johon tulee myös osallistua ja leikkiä yhteisen hyvän tavoittelijaa.
Uralla etenemistä ei voi ulkoistaa esihenkilölle tai odottaa, että yritys palkitsee ahkerasta pitkän aikavälin työstä. On ymmärrettävä, mikä näyttää hyvälle johdon näkökulmasta ja on kysyttyä (nyt esim. AI), ja sitten puheissa sekä teoissa painottaa niitä edes pintapuolisesti.
Huutista tälle ketjulle. Täyttä faktaa tosin. 🤣
Valitettavasti ketjun mielipiteet pitävät paikkaansa. :( Mutta voihan olla että joku työyhteisö ei olekaan ihan tälläinen. Mutta valitettavsti näin se menee hyvin pitkälti.
Se on aina tosi karua katsottavaa, kun tulee näitä parikymppisiä työharjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä. Tekevät tyyliin kaikki samat virheet, mitkä itsekin tein tuossa iässä. Ikinä en neuvo. Ei minuakaan kukaan neuvonut, mikä on ns. pelin henki.
En koe oikeastaan ollenkaan noin kuin ap. Olen pärjännyt sillä, että olen aito ja ystävällinen. Sain viimeisimmän työpaikan siten aika vasta, että minulla oli joitain suosittelijoita, joiden mielestä minun kanssa on kiva tehdä töitä ja asenteeni on kunnossa, eli pyrin tekemään asiat hyvin. Ja tiedän parikin tuollaista laskelmoivaa henkilöä kuin ap ja se on yleisesti tiedossa, että laskelmoivat, yrittävät hyötyä kaikista, ovat epäaitoja ja epäluotettavia jos oma etu on vastoin yleistä etua. En itse ainakaan tuollaisia suosittele.
Työelämässä edetään kahdella tavalla; saamalla suosittelijoita ja hoitamalla hommat. Minusta ap ei välttämättä tee kumpaakaan.
Firmoihin ei haluta työilmapiiriä myrkyttäviä ihmisiä, koska he aiheuttavat muille sairauspoissaoloja ja irtisanoutumisia ja ovat siis kustannuksia lisäävä tekijä. Ja ap:n tyyppiset epäaidot ihmiset huonontaa ilmapiiriä.
Näytteleminen on tosiaan tärkeää. Itse näyttelen mm., että
- kukaan työkaveri ei käy hermoilleni
- olen pomon kanssa samaa mieltä vahvuuksistani ja kehityskohteistani
- minua ei haittaa, että työpaikalla ei ole kunnollisia yhteisiä sääntöjä ja joillakin on enemmän vapauksia kuin minulla
Työ ei tekemällä lopu, vaan tekemättä jättämällä.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti ketjun mielipiteet pitävät paikkaansa. :( Mutta voihan olla että joku työyhteisö ei olekaan ihan tälläinen. Mutta valitettavsti näin se menee hyvin pitkälti.
Se on aina tosi karua katsottavaa, kun tulee näitä parikymppisiä työharjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä. Tekevät tyyliin kaikki samat virheet, mitkä itsekin tein tuossa iässä. Ikinä en neuvo. Ei minuakaan kukaan neuvonut, mikä on ns. pelin henki.
ihan naurettava periaate. Millaisissa paikoissa ihmiset on töissä, kun on vara olla ajattelematta firman etua? Yrityksiä menee konkurssiin jatkuvasti. Tuo, että katsotaan kun toinen tarvitsisi neuvoja mutta ei neuvota, on täysin omiin muroihin kusemista. Tarkoitus olisi että firmalla menee hyvin.
Ihan niin kuin ap olisi itse kirjoittanut nuo 27 kommenttia...
En tiedä. Itse 20 vuotta ollut työelämässä. Tekee mitä tahansa, niin aina joku valittaa.
Huomaa, ettei suurimmalla osalla ihmisistä ole potentiaalia toimia esimiehenä. Ei pystytä näkemään että samassa veneessä siinä ollaan, vaan änkyröidään kädet nyrkissä taskussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti ketjun mielipiteet pitävät paikkaansa. :( Mutta voihan olla että joku työyhteisö ei olekaan ihan tälläinen. Mutta valitettavsti näin se menee hyvin pitkälti.
Se on aina tosi karua katsottavaa, kun tulee näitä parikymppisiä työharjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä. Tekevät tyyliin kaikki samat virheet, mitkä itsekin tein tuossa iässä. Ikinä en neuvo. Ei minuakaan kukaan neuvonut, mikä on ns. pelin henki.
ihan naurettava periaate. Millaisissa paikoissa ihmiset on töissä, kun on vara olla ajattelematta firman etua? Yrityksiä menee konkurssiin jatkuvasti. Tuo, että katsotaan kun toinen tarvitsisi neuvoja mutta ei neuvota, on täysin omiin muroihin kusemista. Tarkoitus olisi että firmalla menee hyvin.
Ei minun esimieheni siedä sitä että hänen virheistään huomautetaan edes firman edun nimissä joten teemme hänen käskyjensä mukaan vaikka kaikki menisi reisille
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, ettei suurimmalla osalla ihmisistä ole potentiaalia toimia esimiehenä. Ei pystytä näkemään että samassa veneessä siinä ollaan, vaan änkyröidään kädet nyrkissä taskussa.
Suurimmalla osalla tuskin on haluakaan toimia esimiehenä
Siis sen miten työelämä kadottaa todellisen sinuuden ja opit rikkomaan itsesi yli rajojen. Lopussa olet vain paloina keräten pieniä palasia itsestäsi, joka ei enää ole se sinuus, joka olit ennen työelämää.
Suomen työelämä tavoittaa sen mitä orjuus aiheutti ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti ketjun mielipiteet pitävät paikkaansa. :( Mutta voihan olla että joku työyhteisö ei olekaan ihan tälläinen. Mutta valitettavsti näin se menee hyvin pitkälti.
Se on aina tosi karua katsottavaa, kun tulee näitä parikymppisiä työharjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä. Tekevät tyyliin kaikki samat virheet, mitkä itsekin tein tuossa iässä. Ikinä en neuvo. Ei minuakaan kukaan neuvonut, mikä on ns. pelin henki.
ihan naurettava periaate. Millaisissa paikoissa ihmiset on töissä, kun on vara olla ajattelematta firman etua? Yrityksiä menee konkurssiin jatkuvasti. Tuo, että katsotaan kun toinen tarvitsisi neuvoja mutta ei neuvota, on täysin omiin muroihin kusemista. Tarkoitus olisi että firmalla menee hyvin.
Ei minun esimieheni siedä sitä että hänen virheistään huomautetaan edes firman edun nimissä joten teemme hänen käskyjensä mukaan vaikka kaikki menisi reisille
Ja se tarkoittaa että uusia työntekijöitä ei neuvota? Tällainen ohje esimieheltä?
Vastasin tähän: Millaisissa paikoissa ihmiset on töissä, kun on vara olla ajattelematta firman etua? Yrityksiä menee konkurssiin jatkuvasti. Tuo, että katsotaan kun toinen tarvitsisi neuvoja mutta ei neuvota, on täysin omiin muroihin kusemista. Tarkoitus olisi että firmalla menee hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vastasin tähän: Millaisissa paikoissa ihmiset on töissä, kun on vara olla ajattelematta firman etua? Yrityksiä menee konkurssiin jatkuvasti. Tuo, että katsotaan kun toinen tarvitsisi neuvoja mutta ei neuvota, on täysin omiin muroihin kusemista. Tarkoitus olisi että firmalla menee hyvin.
Niin, missä kohtaa tuossa puhutaan esimiehen neuvomisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastasin tähän: Millaisissa paikoissa ihmiset on töissä, kun on vara olla ajattelematta firman etua? Yrityksiä menee konkurssiin jatkuvasti. Tuo, että katsotaan kun toinen tarvitsisi neuvoja mutta ei neuvota, on täysin omiin muroihin kusemista. Tarkoitus olisi että firmalla menee hyvin.
Niin, missä kohtaa tuossa puhutaan esimiehen neuvomisesta?
Ei missään mutta minun kokemukseni on se että en voi ajatella työssäni firman etua vaan esimieheni etua ettei hän menetä kasvojaan jos huomauttaisin hänen virheellisestä toimintatavastaan mikä aiheuttaa haittaa yritykselle. Mutta en huomauta joska kokemuksesta tiedän ettei hän siedä sitä eikä varsinkaan ota onkiinsa sanaakaan. Eli minä olen töissä yrityksessä jossa täytyy olla ajattelematta firman etua. Siihen kysymukseen vastasin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, ettei suurimmalla osalla ihmisistä ole potentiaalia toimia esimiehenä. Ei pystytä näkemään että samassa veneessä siinä ollaan, vaan änkyröidään kädet nyrkissä taskussa.
Suurimmalla osalla tuskin on haluakaan toimia esimiehenä
Ei varmaan niin, mutta tuo asenne on tuollainen pikkumuurahaisen asenne ja aloituksessa puhutaan työelämässä pärjäämisestä. Ei tuolla asenteella pärjää edes se firma, jossa nuo ihmiset on töissä ja firman alamäki vetää mukanaan työntekijätkin.
Vierailija kirjoitti:
Vastasin tähän: Millaisissa paikoissa ihmiset on töissä, kun on vara olla ajattelematta firman etua? Yrityksiä menee konkurssiin jatkuvasti. Tuo, että katsotaan kun toinen tarvitsisi neuvoja mutta ei neuvota, on täysin omiin muroihin kusemista. Tarkoitus olisi että firmalla menee hyvin.
Ei se neuvominen ole noin yksinkertaista. Moni ei kestä sitä, että menee neuvomaan. Myöskään negatiivista palautetta jotkut ihmiset eivät osaa ottaa vastaan.
Työelämä on teatteria. Siellä pärjää ne, jotka ovat parhaimpia näyttelijöitä.