Lue keskustelun säännöt.
Tässäpä asioita, mitä olen oppinut työelämästä.
03.10.2026 |
Tässäpä asioita, mitä olen oppinut työelämästä.
- Työelämässä pitää tulla toimeen kaikkien kanssa
- Muista että itsekin olet työkaveri. MItä jos oletkin itse se työporukan ärsyttävä ihminen?
- Töissä pitää olla koko ajan neutraali, ei mitään mielipiteitä, eikä mitään negatiivista saa sanoa
- Työelämää ja vapaa-aikaa ei saa sekoitaa keskeneään. Ne on kaksi eri maailmaa. Itse kieltäydyn aina esim. pikkujouluista
- Vedä se rooli, joka kuuluu työhösi/ammattiisi. Työelämä on näyttelemistä. Älä ainakaan ole oma itsesi.
- Aina. Siis ihan aina pelaa ns. omaan pussiin. Aina oma etu tavoitteena. Esitä, että olet tiimipelaaja, mutta oikeesti tavoittelet vain jatkuvasti omaa etua. Näin kaikista menestyneimmät ihmiset tekee.
- Älä ikinä sano, että et jaksa tehdä töitä tai olet väsynyt. Jälleen kerran näyttelijän taidot peliin.
- Positiivinen asenne kaikkeen. Ilman että se vaikuttaa mielistelyltä ja teennäiseltä. Jälleen kerran näyttelijän taitoja vaaditaan
- Opettele valehtelemaan. rehellisenä et pärjää tässä maailmassa.
Ikää 41. Kaikki työelämän virheet tehty. Kukaan ei kertonut mitä on työelämä. Nyt tiedän. Minusta tuli vuosien mittaan oikein hyvä näyttelijä. Ja vasta kun näitä neuvoja rupesin noudattamaan, aloin menestymään
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Siis sen miten työelämä kadottaa todellisen sinuuden ja opit rikkomaan itsesi yli rajojen. Lopussa olet vain paloina keräten pieniä palasia itsestäsi, joka ei enää ole se sinuus, joka olit ennen työelämää.
Suomen työelämä tavoittaa sen mitä orjuus aiheutti ihmisille.
ja kun olet polvillasi läpinäkyvällä alustalla keräten paloja itsestäsi, näet ne pienet palaset, jotka ei ole sinä. Ne palat putoilee sormien lävitse takaisin lasille etsien toisia vertaisiaan. Jäät kauhomaan lasipalloja, jotka kertoo pieniä vihjeitä sinusta, muttet löydä enää itseäsi enää koskaan.
Odotat vain että koko asetelma särkyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastasin tähän: Millaisissa paikoissa ihmiset on töissä, kun on vara olla ajattelematta firman etua? Yrityksiä menee konkurssiin jatkuvasti. Tuo, että katsotaan kun toinen tarvitsisi neuvoja mutta ei neuvota, on täysin omiin muroihin kusemista. Tarkoitus olisi että firmalla menee hyvin.
Niin, missä kohtaa tuossa puhutaan esimiehen neuvomisesta?
Ei missään mutta minun kokemukseni on se että en voi ajatella työssäni firman etua vaan esimieheni etua ettei hän menetä kasvojaan jos huomauttaisin hänen virheellisestä toimintatavastaan mikä aiheuttaa haittaa yritykselle. Mutta en huomauta joska kokemuksesta tiedän ettei hän siedä sitä eikä varsinkaan ota onkiinsa sanaakaan. Eli minä olen töissä yrityksessä jossa täytyy olla ajattelematta firman etua. Siihen kysymukseen vastasin.
Jos siellä on monella tuo asenne, koko firma on vaarassa.
Älä huoli, kyllä esihenkilö tietää nämä asiat paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastasin tähän: Millaisissa paikoissa ihmiset on töissä, kun on vara olla ajattelematta firman etua? Yrityksiä menee konkurssiin jatkuvasti. Tuo, että katsotaan kun toinen tarvitsisi neuvoja mutta ei neuvota, on täysin omiin muroihin kusemista. Tarkoitus olisi että firmalla menee hyvin.
Ei se neuvominen ole noin yksinkertaista. Moni ei kestä sitä, että menee neuvomaan. Myöskään negatiivista palautetta jotkut ihmiset eivät osaa ottaa vastaan.
Alkuperäisessä viestissä puhuttiin kesätyöntekijöistä. Kesätyöntekijät kyllä kestävät neuvomista. Ovat aloittelijoita ja tietävät sen kyllä. Toki neuvomisen pitää olla ystävällistä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Itselläni yksi työkaveri ja jatkuvasti tekee työnäs väärin. Kokemusta jo 10 vuotta. Kerran rupesin neuvomaan, miten kannattaisi työ tehdä. vastaus oli "kyllä minä tiedän, miten nämä työt tehdään oikein".
Esihenkilökin tietää tämä. Mutta kukaan ei uskalla puuttua asiaan. Henkilö saa pitää työpaikkansa ja tekee vuodesta toiseen työnsä huonosti ja väärin. Läpi menee vuodesta toiseen jostain syystä :(
Eli ei saa mennä neuvomaan ketään, joka tekee työnsä huonosti/ väärin. Pitää huolta vaan omasta työstänsä ja siitä, että se oma työ on tehty niin kuin on sovittu.
Jep, hienoa että olet sisäistänyt tämän! Jos joku tekee vuosia mielestäsi työnsä väärin, ilman saamatta potkuja, älä todellakaan mene neuvomaan miten sitä työtä pitää tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastasin tähän: Millaisissa paikoissa ihmiset on töissä, kun on vara olla ajattelematta firman etua? Yrityksiä menee konkurssiin jatkuvasti. Tuo, että katsotaan kun toinen tarvitsisi neuvoja mutta ei neuvota, on täysin omiin muroihin kusemista. Tarkoitus olisi että firmalla menee hyvin.
Niin, missä kohtaa tuossa puhutaan esimiehen neuvomisesta?
Ei missään mutta minun kokemukseni on se että en voi ajatella työssäni firman etua vaan esimieheni etua ettei hän menetä kasvojaan jos huomauttaisin hänen virheellisestä toimintatavastaan mikä aiheuttaa haittaa yritykselle. Mutta en huomauta joska kokemuksesta tiedän ettei hän siedä sitä eikä varsinkaan ota onkiinsa sanaakaan. Eli minä olen töissä yrityksessä jossa täytyy olla ajattelematta firman etua. Siihen kysymukseen vastasin.
Jos siellä on monella tuo asenne, koko firma on vaarassa.
Aika monessa firmassa on tuo asenne. Isoissa kansainvälisissä yrityksissä ihan perusmeininki Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä toi ei oo totta. Ehkä totta, jos on valinnut alan ihan ilman sopivuutta koko alalle.
Ehkä paremmin voisi sanoa, että huonolla työpaikalla pärjää kyynärpäätaktiikalla.
Mutta jos on valinnut alan sillä perusteella, mikä on oma intohimo ja soveltuu alalle oikeasti todella hyvin, ja löytää vielä hyvän työpaikan, niin ei voi sanoa että pelkällä esittämisellä pitkälle pötkitään.
Viimeistään henkisesti ei pärjää sillä että tekee jotain mikä ei sovi itselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sen miten työelämä kadottaa todellisen sinuuden ja opit rikkomaan itsesi yli rajojen. Lopussa olet vain paloina keräten pieniä palasia itsestäsi, joka ei enää ole se sinuus, joka olit ennen työelämää.
Suomen työelämä tavoittaa sen mitä orjuus aiheutti ihmisille.
ja kun olet polvillasi läpinäkyvällä alustalla keräten paloja itsestäsi, näet ne pienet palaset, jotka ei ole sinä. Ne palat putoilee sormien lävitse takaisin lasille etsien toisia vertaisiaan. Jäät kauhomaan lasipalloja, jotka kertoo pieniä vihjeitä sinusta, muttet löydä enää itseäsi enää koskaan.
Odotat vain että koko asetelma särkyy.
Mutta kuulehan, gal. Kun sinä siinä kyynelehdit ja hätäpäissäsi kauhot kasaan oman itsesi pirstaleisia paloja, etsien sitä kadonnutta alkuperääsi, niin katso noissa kyyneleissä kuvastuu sinun todellinen sinuutesi. Niiden kirkkaasta pinnasta sinä voit vielä nähdä vilauksen siitä, mitä kerran olit. Et sinä vielä täysin tyhjä ole, jos kerran sydämesi vielä kykenee jotakin tuntemaan.
Vaan odotapa, kunnes olet vaeltanut elonpäiviäsi aina kuusikymmenvuotiaaksi asti. Silloin katsahdat itseesi ja huomaat olevasi vain nahistunut kuori, joka on täytetty ihmisvalheilla ja menetetyillä vuosilla vuosilla, jotka annoit mennä pilkkahintaan, kuin halvan rihkaman syysmarkkinoilla.
Tämä maailman herkeämätön raatajaelämä, tämä uuvuttava työ, se on syntiä ja suoraan Pyhää Raamattua vastaan. Meitä muita, jo syvälle tähän kaikkeen vaipuneita vanhoja syntisiä, ei enää pelastaa saata, mutta sinä, gal... sinä voit vielä itsesi pelastaa siltä vääjäämättömältä kuivumiselta.
Ällös siis enää ahkeroi, äläkä raskaasti raada! Koska työttömyys on kansainvälinen lakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettele lukemaan muita, muutkin pelaavat. Varo erityisesti rentoja ja hauskoja tyyppejä.
Kaksi ekaa kohtaa allekirjoitan eli kaikkien kanssa pitää tulla toimeen ja itsekriittisesti miettiä omaa työkaveruuttaan ja panostaan työyhteisössä.
Ammatillinen rooli kuuluu asiaan, mutta se pitää integroida omaan persoonaan. Pelkkä näytteleminen uuvuttaa. Samoin pakkopositiivisuus. Epäkohtien esille tuominen on työn kehittämisen edellytys, mutta se vaatii rohkeutta. "Joo joo"-myötäilijöiltä sitä puuttuu, omaksi ja työyhteisön tappioksi.
Pikkujouluissa parhaimmillaan tutustuu työkavereihin vapaammin, vähemmän työroolissa. Onnistuneet juhlat hitsaa työporukkaa yhteen. Yhteen hiileen puhaltava, aidoista ihmisistä koostuva organisaatio on tehokkaampi ja hyvinvoivempi, kuin omaa etuaan ajavat irralliset osaset, näyttelemässä työrooliaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En halua mennä maanantaina taas töihin.
Älä höpötä. Ota itseäsi niskasta kiinni ja ravista.
Löysät Pois! Alkaen puheista ja läskeistä.
Mitä tästä ketjusta voimme päätellä mammoista työelämässä:
1. Ovat epäluotettavia ja epäaitoja.
2. Eivät pidä työstäään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi ohjetta minimivaatimus menestykseen ja myös uralla etenemiseen, mattoa alta ja puukkoa selkään. Jos vielä haluaa hifistellä, niin olkiukkojen kasaaminen, niistä juoruilu ja niitä vastaan hyökkääminen tekee sinusta "hyvän tyypin".
Jos siellä on monella tuo asenne, koko firma on vaarassa.