Mies asettaa avioliiton ehdoksi, että otan hänen sukunimensä
Suostuisitteko tuohon? Itse olin ajatellut jotain yhdistelmää. Mutta mies sanoo, että voidaan sitten jatkaa avoliitossakin. Lapsella on jo isän sukunimi.
Kommentit (63)
No ehdota miehelle että vaihdatte koko perhe sun nimelle. Mikäli miehelle yhteinen nimi on noin tärkeä.
Heikosti menee sinullakin jos ei ole muita miehiä tarjolla jolle sukunimi ei ole ongelma.
Niin ja jeesus tuli yhdeksi vereksi opetuslastensa kanssa samasta kupista juomalla eli riittäneekö sekin.
Miehet kyllä keksivät kaikki selitykset ja valheet miksi heidän alistusrituaaleihinsa pitäisi suostua. Älkää suostuko.
Vierailija kirjoitti:
Todellinen rakkaus ei aseta ehtoja.🥰
Sen takia naiset ei kykenekään aitoon rakkauteen kun ihan jokainen nainen asettaa ehtoja sille rakkaudelle sanomalla että miehen pitää tehdä sitä tai tätä tässä aikataulussa että rakastan häntä ja jos ei tee jätän hänet
Ei ole pakko ottaa Möhköfantti-nimeä. Saa pitää oman nimensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olen tehnyt väitöskirjan ja toista sataa julkaisua, en vaihda nimeäni.
Toista sataa? 😆 On varmaan tosi arvostettuja aviiseja.
On yli 2000 viittausta, H-indeksi 20.
Monessako sun nimi on ensimmäisenä? Ja montako vuotta olet ollut tutkijana?
Vai onko niitä aloja joissa julkaisussa on liki 10 nimeä ja yhden ihmisen panos voi olla hyvin vähäinen?
Itselle kävi - 98 kun tytär syntyi, niin avopuolison mielestä hän saa minun sukunimen, sitten oli riita jostai mitä en edes muista, niin eipäs tytär saanutkaan minun sukunimeä, no hän on exä, koska kuka jaksa pikkumaista ja lisäksi erittäin mustasukkaista ihmistä?
M77
Kun ero tulee, olet entinen. Joillakin naisilla virallisissa tiedoissa x sen seitsemän kertaa 😁
Ainakin eksäni meni uudestaan naimisiin, tahtoi silti pitää nimeni. Ei miehensä, äitinsä, isänsä. Ihan vapaa valinta, vaikka en ymmärrä. Ei kyllä sukuni kanssa ole missään tekemisissä. Lapset toki. Kannattaisi kaikkien pitää syntymänimi.
E ole kovin viisasta vaatia samaa sukunimeä kumppanille. Voitte tulevaisuudessa erota. Sitten uuden miehen kanssa perustat perheen ja säilytät nykyisen miehen sukunimen. Sinä vaiheessa voi nykyistä miestä harmittaa.
Kieltämättä aina vähän halveksin naisia jotka alistuu tuollaiseen. Keittiörätin verran selkärankaa.
Näitä uusfeministien teoreettisia aloituksia. Näkee että ap ei ymmärrä parisuhteiden dynamiikasta yhtään mitään. Alun perinkään arvomaailmoissa noin etäällä olevat ihmiset eivät olisi kiinnostuneet toisistaan!
Ollaan naimisissa ja lapsikin tehdään ja sitten: yllätyskyykky! Mieheni onkin konservatiivi! Eikö ihmiset nykyään enää keskustele ennen yhteen menemistään, onko se seurustelu pelkkää naimista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellinen rakkaus ei aseta ehtoja.🥰
Sen takia naiset ei kykenekään aitoon rakkauteen kun ihan jokainen nainen asettaa ehtoja sille rakkaudelle sanomalla että miehen pitää tehdä sitä tai tätä tässä aikataulussa että rakastan häntä ja jos ei tee jätän hänet
Mies tuossa ehtoja asetti.
Vierailija kirjoitti:
Itselle kävi - 98 kun tytär syntyi, niin avopuolison mielestä hän saa minun sukunimen, sitten oli riita jostai mitä en edes muista, niin eipäs tytär saanutkaan minun sukunimeä, no hän on exä, koska kuka jaksa pikkumaista ja lisäksi erittäin mustasukkaista ihmistä?
M77
No se nyt vaan on niin että lain mukaan riitatilanteessa lapsi saa aina äidin nimen. Voi voi.
Kyllä minunkin mieheni aluksi "vaati", että otan hänen nimensä koska niin hän oli vain aina ajatellut homman menevän. Minulle taas ei sopinut, että joku vaatii minua vaihtamaan nimeni. Sanoi sitten, että ei mennä naimisiin ollenkaan. Olin tästä aika loukkaantunut, ja asiaa aikansa mietittyään pyysi anteeksi ja päästiin asian yli. Kun lopulta mentiin naimisiin, pidin oman nimeni. Sitten kun kuvioihin tuli lapsia, muutin itse mieleni ja vaihdoin kokonaan miehen nimeen.
En ollut valmis enkä nähnyt tarpeelliseksi vaihtaa nimeäni naimisiin mennessä, mutta kun meistä tuli lapsiperhe, se tuntui oikealta ja hyvältä vaihtoehdolta, enkä ollut omaan sukunimeeni mitenkään erityisen kiintynyt. Sen pitää kuitenkin olla nimeään vaihtavan valinta.
Vierailija kirjoitti:
Näitä uusfeministien teoreettisia aloituksia. Näkee että ap ei ymmärrä parisuhteiden dynamiikasta yhtään mitään. Alun perinkään arvomaailmoissa noin etäällä olevat ihmiset eivät olisi kiinnostuneet toisistaan!
Ollaan naimisissa ja lapsikin tehdään ja sitten: yllätyskyykky! Mieheni onkin konservatiivi! Eikö ihmiset nykyään enää keskustele ennen yhteen menemistään, onko se seurustelu pelkkää naimista?
Saattoihan se mies esittää liberaalia kunnes pulla oli jo uunissa.
Jos otat miehen sukunimen niin on oma hommansa muuttaa se uusi sukunimi jokapaikkaan. Jos tulee ero ja haluat oman sukunimesi takaisin on taas oma hommansa muuttaa se sukunimi. Moneen paikkaan se nimenmuutos menee automaattisesti mutta ei jokapaikkaan. Itselleni oma sukunimeni on osa identiteettiäni, etten voinut kuvitellakaan vaihtavani miehen sukunimeä. Tein sen selväksi heti kun suhde alkoi muuttua vakavaksi eikä asiasta keskusteltu sen koommin.
Poikani ja miniäni ottivat uuden yhteisen nimen, jota ei ole kenelläkään. Kuvastaa liittolaisuutta, jossa kaksi tulee yhdeksi. Se menee yli ateistin ymmärryksen. tietenkin. :) Mutta energiamaailman kannalta mies ja nainen voivat seksissä sulautua kokonaan yhdeksi.
Tietysti nainen ottaa naimisiin mennessä miehen sukunimen. Siirtyyhän hän siinä miehen omistukseen ja hänen täytyy todistaa olevansa miehensä omaisuutta ottamalla tämän nimen itselleen.
On yli 2000 viittausta, H-indeksi 20.