Mies asettaa avioliiton ehdoksi, että otan hänen sukunimensä
Suostuisitteko tuohon? Itse olin ajatellut jotain yhdistelmää. Mutta mies sanoo, että voidaan sitten jatkaa avoliitossakin. Lapsella on jo isän sukunimi.
Kommentit (63)
Mulla periaate että kaikilla samaa nimi.
Todellinen rakkaus ei aseta ehtoja.🥰
"Voidaan sitten olla jatkamatta mitään liittoa. Kumpi alkaa etsimään asuntoa?"
Ei se mies sinua sitten rakasta, jos ei anna sinun olla oma itsesi. Älkää vain menkö naimisiin. Eivät ne vaatimukset tuohon lopu.
Elättääkö mies sinua? Miksi edustaisit hänen nimeään jos ei elätä? Miksi ylipäätään menet avioon jos ei elätä?
Mietipä vähän onko suhteenne kovin terveellä pohjalla muutenkaan.
En suostuisi. Tuollainen vaatiminen on red flag. Teit virheen kun annoit miehen nimen lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Mulla periaate että kaikilla samaa nimi.
Mulla taas periaate, etten ikinä muuta syntymänimeäni.
Kun olen tehnyt väitöskirjan ja toista sataa julkaisua, en vaihda nimeäni.
Tunnetko kuuluvasi enemmän miehen sukuun kuin omaan sukuun?
Nimi valitaan sillä perusteella.
Kunnon raamatun opein varustettu perinteinen juntti einari. Voiko jollain vielä nykypäivänä olla tällaiset vaateet? Luultavasti. Monille naisille se toki on automaatio, kun on mies turvana ja pitämässä huolta, tietysti silloin myös otetaan miehen nimi ja annetaan myös samalla miehelle pieni valta-asema haltuunsa. Ihan miten vaan haluat tehdä, ei meitä kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Kun olen tehnyt väitöskirjan ja toista sataa julkaisua, en vaihda nimeäni.
Toista sataa? 😆 On varmaan tosi arvostettuja aviiseja.
Kyllähän omaisuus pitää olla miehen nimissä.
Vierailija kirjoitti:
Tunnetko kuuluvasi enemmän miehen sukuun kuin omaan sukuun?
Nimi valitaan sillä perusteella.
Joillekin anoppi ja appi on läheisempi kuin oma äiti ja isä. Silloin voi ottaa miehen nimen.
Tuskin sellainen vaihtaa nimeä jolle oma suku on läheistä.
Otan, jos nimi on
tarpeeksi classy ja arvokas.
No ei. Otan mielelläni miehen
nimen, koska valitsen hänet
hyvin huolellisesti, ja edustan
sitten mielelläni
hänen vérilinjaansa.
Jos vielä näin keski-iässä sen
helmen löydän ja rakastun..
E
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla periaate että kaikilla samaa nimi.
Mulla taas periaate, etten ikinä muuta syntymänimeäni.
Näin se on kiinassakin. Ja tuo nimen vaihtaminen liittyy omistajuussuhteeseen, mitä ei nykypäivänä enää tapahdu, sillä mies ja miehen suku eivät elätä naista. Nykyään se on siis vaan alistusrituaali. Jos miehellä on tällaiseen tendenssiä niin laittaisin koko naimisiinmenon tauolle ihan tällä puheella.
Hyi. Mä vaihtaisin tuollaisen jälkeen osoitettakin.
En ole koskaan tajunnut nimen vaihtamista. Opetella nyt yhtäkkiä esittelemäänkin itsensä eri nimisenä. Tai kun niin moni lapsuuden kaveri on yhtäkkiä vääränniminen. Miehen nimen ottamisesta myös tulee vähän sellainen tunne kuin olisin hänen omistuksessaan. Aion pitää oman nimeni ja jos mies alkaisi aiheella kiristää, olisi entinen mies hyvin nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Otan, jos nimi on
tarpeeksi classy ja arvokas.
No ei. Otan mielelläni miehen
nimen, koska valitsen hänet
hyvin huolellisesti, ja edustan
sitten mielelläni
hänen vérilinjaansa.
Jos vielä näin keski-iässä sen
helmen löydän ja rakastun..
E
Mitä ihmeen verilinjaa? Vain äitilinjassa periytyy mitokondrio, eli mies ei jatka mitään linjaa, vain äitilinja merkitsee. Vertaan voi sotkea toisten veriin vaikka haavan tai verensiirron kautta, se ei vaadi naimisiinmenoa.
Höpöhöpö.