Oletko jäänyt töistä pois lopullisesti koska et kestä ihmisiä ja sitä ihmissuhdeteatteria?
Minä olen 14 vuotta sitten.
En ole katunut päivääkään.
Misantrooppina ja äärimmäisenä introverttina vaatisin työn jossa saa yksin tehdä rauhassa hommaansa mutta sellaista on vaikea löytää.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Teen työni enkä sotkeennu mihinkään ihmissuhdeteatteriin.
Sitä joutuu väkisin mukaan siihen touhuun, jos joutuu muiden kanssa olemaan tekemisissä töissä.
Miten joutuu? On hiljaa eikä ota kantaa muuhun kuin työasioihin.
Sinut suljetaan ulos yhteisöstä ja nakitetaan kaikki ikävät tehtävät.
Miltäs se tuntuu elellä yhteiskunnassa, jossa muut pitävät yllä kriittisiä toimintoja kuten ruuan tuotantoa, sairaaloita, puolustusvoimia, lakia ja oikeutta jne., ja sinä vaan makailet?
En kyllä itse pystyisi tuohon ellen joutuisi niin tekemään esim sairaana tai työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
En mutta välillä olen breikkejä ottanut. Nyt olen onnekseni työssä jossa voi pääosin työskennellä yksin ja ei ole pakollisia yhteisiä tauko-aikoja.
Missä on pakollisia yhteisiä taukoaikoja?
Ihmiset rassaa ja niiden jonninjoutava lässytys tauoilla. Ei kiinnosta jotkut lomamatkat tai muu kaakatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
14 vuotta pois työelämästä? Kuulostaa rankalta kohtalolta.
Talous mahdollisti sen ja ikää nyt jo 59.
Eli elät puolisosi rahoilla.
Enköhän mä itse tiedä millä elän.
-ap-
Millä elät?
Eri
Vierailija kirjoitti:
Miltäs se tuntuu elellä yhteiskunnassa, jossa muut pitävät yllä kriittisiä toimintoja kuten ruuan tuotantoa, sairaaloita, puolustusvoimia, lakia ja oikeutta jne., ja sinä vaan makailet?
En kyllä itse pystyisi tuohon ellen joutuisi niin tekemään esim sairaana tai työttömänä.
Esim. vuonna 2018 maksoin 34 000 e pääomaveroja.
-ap-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Teen työni enkä sotkeennu mihinkään ihmissuhdeteatteriin.
Sitä joutuu väkisin mukaan siihen touhuun, jos joutuu muiden kanssa olemaan tekemisissä töissä.
Miten joutuu? On hiljaa eikä ota kantaa muuhun kuin työasioihin.
Sinut suljetaan ulos yhteisöstä ja nakitetaan kaikki ikävät tehtävät.
Mulle on ihan sama mitä teen, kunhan palkka juoksee. Työ on vaan työtä. Keskityn sitten vapaa-aikaan.
Näin 52-vuotiaana samat ajatukset mutta en kestä enää töitäkään. Rahaa loppuiäksi saisin kun myisi tuon meidän kalliin auton ja talon pois ja ostaisin tonnin pommin tilalle. Siinä on yksi mutta. Vaimolle tämä ei käy. Hän on työtön ja minä elätän meidät. Kultainen häkki.
En. Elämäntapatyöttömyys ja sosiaalisten taitojen puute ovat äärioikeistotyypillisiä ongelmia.
Itsehän olen vasemmistoliiton äänestäjä.
Vierailija kirjoitti:
Miltäs se tuntuu elellä yhteiskunnassa, jossa muut pitävät yllä kriittisiä toimintoja kuten ruuan tuotantoa, sairaaloita, puolustusvoimia, lakia ja oikeutta jne., ja sinä vaan makailet?
En kyllä itse pystyisi tuohon ellen joutuisi niin tekemään esim sairaana tai työttömänä.
Ihan hyvältä tuntuisi. Ei kiinnosta muiden piiperrykset
Eri
Vierailija kirjoitti:
Miltäs se tuntuu elellä yhteiskunnassa, jossa muut pitävät yllä kriittisiä toimintoja kuten ruuan tuotantoa, sairaaloita, puolustusvoimia, lakia ja oikeutta jne., ja sinä vaan makailet?
En kyllä itse pystyisi tuohon ellen joutuisi niin tekemään esim sairaana tai työttömänä.
Tämä makailija kyllä on kova kuntoilemaan ja harrastuksia riittää
-ap-
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset rassaa ja niiden jonninjoutava lässytys tauoilla. Ei kiinnosta jotkut lomamatkat tai muu kaakatus.
En koskaan käy tauolla työkavereiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mutta välillä olen breikkejä ottanut. Nyt olen onnekseni työssä jossa voi pääosin työskennellä yksin ja ei ole pakollisia yhteisiä tauko-aikoja.
Missä on pakollisia yhteisiä taukoaikoja?
Aika monessa suorittavassa työssä jossa työtä tehdään tiimissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mutta välillä olen breikkejä ottanut. Nyt olen onnekseni työssä jossa voi pääosin työskennellä yksin ja ei ole pakollisia yhteisiä tauko-aikoja.
Missä on pakollisia yhteisiä taukoaikoja?
Aika monessa suorittavassa työssä jossa työtä tehdään tiimissä.
Eikö sitä taukoa voi viettää yksin? Mikä pakko on olla työkavereiden kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Ei ihminen työtä kaipaa mutta harrastuksia pitää olla ettei masennu sohvalle.
Ja ne harrastukset maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihminen työtä kaipaa mutta harrastuksia pitää olla ettei masennu sohvalle.
Ja ne harrastukset maksaa.
Maksaako...itse juoksen, musisoin ja luen. Ei maksa juuri mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihminen työtä kaipaa mutta harrastuksia pitää olla ettei masennu sohvalle.
Ja ne harrastukset maksaa.
Ei lenkkeily hirveästi maksa. Kengät pitää ostaa ja ulkoiluvaatteet.
Pudottauduin pois kuviosta, kun paikallinen toimipiste lopetettiin ja olisi pitänyt siirtyä pääkaupunkiseudulle. Vaihdoin työkuvaa alan sisällä ja olen sittemmin hankkinut myös uuden ammatin, joten töitä on riittänyt.
Mutta koskaan enää en halua samanlaiseen työpaikan ihmissuhdesirkukseen kuin mitä aiemmin oli. Pääosaa siellä veti yksi ihminen, joka halusi että kaikki tehdään aina hänen mielensä mukaan. Jos ei tehty, saatiin katua. Työntekijöitten vaihtuvuus oli suurta...
Vierailija kirjoitti:
Miltäs se tuntuu elellä yhteiskunnassa, jossa muut pitävät yllä kriittisiä toimintoja kuten ruuan tuotantoa, sairaaloita, puolustusvoimia, lakia ja oikeutta jne., ja sinä vaan makailet?
En kyllä itse pystyisi tuohon ellen joutuisi niin tekemään esim sairaana tai työttömänä.
Hyvin siihen eliitti pystyy. Miksi ei me muutkin?
Kalikka kalahti.