Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tauon pitäminen ”urasta”

Vierailija
03.10.2026 |

Työskentelen asiantuntijatehtävissä ja olen kolmekymppinen. Olen aivan totaalisen loppu ja väsynyt. Työni ahdistaa minua jokainen päivä enkä palaudu edes viikonloppuna. Tuntuu etten jaksa enää yhtään viikkoa, mutta silti lopulta aina jotenkin selviän. Työn suhteen odotan eläköitymistä, keskipitkällä aikavälillä odotan kesälomia ja lyhyellä aikavälillä viikonloppuja. En halua ”edetä” urallani koska en halua yhtään lisää stressiä ja vastuuta, koska tuntuu että nykyinen jo tappaa minua hitaasti. Palkankorotuskaan ei kiinnosta samasta syystä. Perhettä ei ole ja elämäni pyörii työn ympärillä, siis työn jota vihaan yli kaiken.

Haluaisin irtisanoutua ja tehdä jotain ihan perushommaa hetken aikaa ja sen aikana miettiä uudelleen haluanko olla edes tällä alalla ylipäätään. Minulla on asuntolainaa. Tuntuu että elämä ei saa olla seuraavaa 40 vuotta tätä. Olisiko irtisanoutuminen tällaisessa tilanteessa ja tyhjänpäälle jääminen hulluutta? Onko kukaan täällä tehnyt niin?

Kommentit (147)

Vierailija
41/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei hätää ap, erilaisten asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammattien työvoimatarve vähenee rajusti tässä lähitulevaisuudessa ja pääset massatyöttömien joukkoon elämään sitä lepovaihetta. 

Vierailija
42/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarvitset tauon työstäsi. Miten olisi välillä esim. opintovapaa? Opiskelisit jotain itseäsi kiinnostavaa. 

Olen ollut samassa tilanteessa ja jäin silloin 5 kk:n vuorotteluvapaalle. Nykyisin vuorotteluvapaata ei valitettavasti enää ole. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Älä missään nimessä irtisano itseäsi tässä taloustilanteessa ilman uutta työtä, vaikka oletkin kouluttautunut henkilö. Jos vointisi heikkenee, ota sairaslomaa. Saat mietintätauon ja hoidat itseäsi kuntoon. 

Miten niin? Kyllä toimeentulotukea saa. Se riittää hyvin.

Vierailija
44/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut tuossa tilanteessa että työ oli oikeasti hirveää. Lähdin ja vaihdoin kivempiin töihin, ja tottakai olen 100% tyytyväinen. Mutta toimin siis hyvin työllistävällä alalla, joten päätökseen ei liittynyt oikeastaan minkäänlaista riskiä työttömyydestä. Silti koen, että joka tapauksessa mun olisi ollut pakko lähteä vaikka tilanne olisi ollut toinenkin. Se elämä oli niin hirveää. Vielä ihan viimeisenä päivänä kun olin siinä hirveässä työssä tuntui, että en jaksa sitä päivää loppuun. 

Tämä! Ymmärrän nyt miltä ihmisistä tuntuu kun sanotaan että käveli seinään. Juuri nin se on. Lopulta se yksikin päivä on liikaa. Ja useimmiten itse työ ei aiheuta tuollaisia fiiliksiä vaan juurikin se hullu pomo ja huono työyhteisö. Suomihan on kärjessä työpaikkakiusaamiswssa ellei jopa kärkimaa. Kertonee kaiken suomalaisesta luobteesta.

Vierailija
45/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ja kommentoisin tähän vielä että alan pitää tätä jopa elämän ja kuoleman kysymyksenä. Ymmärrän että ihminen tarvitsee toimeentulon. Koen itseni ajautuneen hitaasti mutta varmasti tilanteeseen jossa kuormitukseni ja ahdistuksena nakertaa terveyttäni, varsinkin henkistä mutta myös fyysistä. Siksi yritän punnita näitä asioita päivittäin.

Tuttu siivoja kertoi, että hän tekee samoja rutiininomaisia työjuttuja joka päivä, välillä on monta tuntia yksin, ja välillä mukana mukavia työkavereita. Ei kuulemma tarvitse miettiä ja stressata, eikä varsinkaan töitten jälkeen kotona ja viikonloppuna. 

Vierailija
46/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on hulluutta. Ja hulluus on kaikkki. Itse tein grradua ja siihen liityvää päivätyötä. Ja yötyöt, ja aamuvuoroa myös. Pikkulapsiaikaan. Sitten erotttiin ja irtisanouduin.  Nyt  näkee naamasta että kilometrejä takana. Viimeksi  läski partaäijä baarissa sanoi niin, eilen. Nuori bunkero.

Erittäin surullinen puolestaai, uhrasit kaiken. Voi kun vaimosi olisi tajunnut tukea siinä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ennen tauottamista lähtisin miettimään stressin juurisyytä. Onko työnantajan tai omat odotukset liian korkealla, liikaa töitä, epäselvät vastuut, puutteita osaamisessa, huono henki ja epäluottamusta työpaikalla vai mikä mättää? Millaista palautetta saat vai saatko ollenkaan? Riippuen syystä tauko ei välttämättä ratkaise mitään jos stressin syihin ei samalla pureuduta tarkemmin.

Kuulostat todella tyhmältä kun tässä neuvot näin, toisella on oikeasti hätätilanne!

Vierailija
48/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työpaikoissa ja työtehtävissä on eroja. Etsi uusi työpaikka, älä irtisanoudu vaan hae tarvittaessa sairaslomaa. Ole armollinen itsellesi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen tauottamista lähtisin miettimään stressin juurisyytä. Onko työnantajan tai omat odotukset liian korkealla, liikaa töitä, epäselvät vastuut, puutteita osaamisessa, huono henki ja epäluottamusta työpaikalla vai mikä mättää? Millaista palautetta saat vai saatko ollenkaan? Riippuen syystä tauko ei välttämättä ratkaise mitään jos stressin syihin ei samalla pureuduta tarkemmin.

Kuulostat todella tyhmältä kun tässä neuvot näin, toisella on oikeasti hätätilanne!

Hätätilanteessa hakeudutaan työterveyteen. 

Vierailija
50/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eniten tekstissäsi tökkää se, että vihaat työtäsi "yli kaiken". Onko aina ollut näin? Hakeuduitko sinulle sopivalle alalle?

Eihän mitään työtä jaksa, sitä helppoakaan, jos sitä vihaa yli kaiken.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eniten tekstissäsi tökkää se, että vihaat työtäsi "yli kaiken". Onko aina ollut näin? Hakeuduitko sinulle sopivalle alalle?

Eihän mitään työtä jaksa, sitä helppoakaan, jos sitä vihaa yli kaiken.

Luulen että en alunperin hakeutunut oikealle alalle. Sanoisin että ajauduin tälle alalle ja ajattelin että opiskelen/keksin jotain mutta sitten myöhemmin. Aiemmissa työpaikoissanikaan tällä alalla en työstä ole varsinaisesti nauttinut mutta erityisesti hyvien työyhteisöjen ansiosta kestin niitä huomattavasti paremmin. Muistan että olin yksittäisiä päiviä ahdistunut niissäkin mutta nykyään ahdistus on enemmän tai vähemmän jokapäiväistä. 

Vierailija
52/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei hätää ap, erilaisten asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammattien työvoimatarve vähenee rajusti tässä lähitulevaisuudessa ja pääset massatyöttömien joukkoon elämään sitä lepovaihetta. 

Eikä mitään vaihetta vaan jopa pysyvää lepovaihetta. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisitko pyytää esim 4 päivästä viikkoa? 

Kannattaa hakea toista työtä jos ei viihdy.

Vierailija
54/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ennen tauottamista lähtisin miettimään stressin juurisyytä. Onko työnantajan tai omat odotukset liian korkealla, liikaa töitä, epäselvät vastuut, puutteita osaamisessa, huono henki ja epäluottamusta työpaikalla vai mikä mättää? Millaista palautetta saat vai saatko ollenkaan? Riippuen syystä tauko ei välttämättä ratkaise mitään jos stressin syihin ei samalla pureuduta tarkemmin.

Olen kriittinen itseäni kohtaan. Odotan ehkä liikoja itseltäni joten kaikkiin noista en osaa objektiivisesti vastata. Koen että minulta odotetaan enemmän kuin mihin osaamiseni riittää. Työpaikan henki on melko huono mielestäni. Palaute mitä saan on yleensä hyvää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen tauottamista lähtisin miettimään stressin juurisyytä. Onko työnantajan tai omat odotukset liian korkealla, liikaa töitä, epäselvät vastuut, puutteita osaamisessa, huono henki ja epäluottamusta työpaikalla vai mikä mättää? Millaista palautetta saat vai saatko ollenkaan? Riippuen syystä tauko ei välttämättä ratkaise mitään jos stressin syihin ei samalla pureuduta tarkemmin.

Kuulostat todella tyhmältä kun tässä neuvot näin, toisella on oikeasti hätätilanne!

Hätätilanteessa hakeudutaan työterveyteen. 

Oletpa sinäkin vitsikäs- MITÄ saa työterveyshuollosta tälläiseen tilanteeseen? 3 p saikkua vai?

Vierailija
56/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kolmekymppinen on nuori ja elämää vielä rutkasti edessä. Elämä itsessään on arvokas ja työ ei saa olla se tekijä, joka vie kaikki mehut ihmisestä. Miten olisi avun hakeminen työterveydestä? Olisi hyvä saada apua, ennen kuin olet lopullisesti burnout ja henki menee. Olisi hyvä rauhoittua kuullostelemaan omia ajatuksiaan ja tuntemuksiaan, millaiseen työhön haluaa antaa aikansa ja energiansa. 

Vierailija
57/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa hyvin tutulta ja oon tehnyt niin! Voisit olla vaikka joku mun vanhoista työkavereista ku ihmiset oli niin loppu siellä töissä! Vielä ei oo uutta työpaikkaa mutta se ei ollut enää mikään vaihtoehto jäädä vanhaan työpaikkaan kun ylitöitä piti tehdä päivittäin, viikkotasolla usein melkein yhden kokonaisen työpäivän verran ja koko ajan hengitettiin niskaan ja vähäteltiin tehtyä työtä, huudettiin ja painostettiin. Työyhteisö oli muuten kiva mutta esimiestyö oli huonoa sillä työntekijät olivat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa työmäärän suhteen. Työ itsessään olisi ollut tosi mielenkiintoista mutta omaa elämää ei enää jäänyt kun vkloppuisin ei jaksanut nousta kuin hädin tuskin sängystä ylös ja pakolliset kotiaskareet. Muutosta ei tapahdu jos tällainen työelämä hyväksytään! N30+

Vierailija
58/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa mennä terapiaan opettelemaan eroon liiasta vaativuudesta. En minäkään tätä olisi halunnut aikanaan kuulla, mutta nyt on paljon parempi olla vaativassa työssä.

Vierailija
59/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa että työsi on ihan liian vaativaa sinulle. Urasta ei voi pitää taukoa ilman että ura katkeaa. Jos tauko on pitkä on hankalampi palata, kun uutta asiaa tulee koko ajan ja olet entistä uupuneempi. 
Sinuna pitäisi loman ja miettisin sen aikana tulevaisuutta. Mikä on sellainen työ missä et uupuisi? Mitä haluaisit tehdä ja missä viihtyisitte oikeasti? Jos rahalla ei ole väliä, opiskele, mene oppisopimuksella töihin tai mitä hyvänsä, jaa vaikka postia. 
Ihan tyhjänpäälle jääminen on hulluutta, kun irtisanoudut sinulla on hyvä olla suunnitelma valmiina. Mieti asiaa myös asuntolainan kannalta. Onko sitä miten paljon? kannattaako asunto myydä ja kuitata sillä laina vai sinnitellä kunnes laina on maksettu?

Itse olen vaihtanut työpaikkaa ja uraa monta kertaa, en uupumuksen vuoksi, vaan sen vuoksi kun työpaikat ovat menneet alta yritysten konkurssien takia. Tämä teki sen että opiskelin useamman ammatin. Sekään ei nykyään takaa töitä.

Haloo! Ihmiset saa lapsia, eikä niiden ura katkea vaikka ovat vuosiakin poissa töistä. Terveys on se mikä on priorisoitava silloin kun sitä vielä on! 

Vierailija
60/147 |
03.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos olet noin uupunut, voit hakea sairauslomaa ja yrittää vaihtaa sen aikana työpaikkaa. Jos sen talous kestää, vaikka osa-aikaiseen. Olisi tärkeää pitää kiinni yhteys työelämään, koska työttömänä työllistyminen on niin vaikeaa.

 

Itse jouduin samasta syystä muutama vuosi sitten viiskymppisenä siirtymään toimimaan toiminimen alla, mutta se ei onnistunut hyvin, kun Suomen talous (ja kulutus sukelsi). Nyt minulla on hyvin pieet tulot, tuntitöitä matalapalkka-alalla. Harmittaa, mutta en kadu, koska en usko että terveyteni olisi kestänyt enää kauaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yhdeksän kuusi