Miksi Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella eikä akateemisella?
Eikö akateemisten pitäisi olla älykkäimpiä? Kultaseppä Marko Mäkelällä on korkein Suomessa mitattu ÄO. Tämä on todella hämmentävää.
Kommentit (145)
Younghoon Kimillä on testatusti älykkyysosamäärä 276. William Sidisillä on arvioitu älykkyysosamäärän olleen 250-300 välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvätuloisten nuorten vanhemmille ei kelpaa amis.
Yks tuttu tarjos pojalleen tonnia jos menee lukioon, kun poika halus mennä amikseen.
Ei mennyt
Fiksu poika.
Oma poika sähkäri ja työpaikka oli valmiina heti, kun viime vuonna valmistui.
akateeminen työtönkin on silti parempi näille ääliö vanhemmille.
Amis on paljon todennäköisemmin työtön kuin akateeminen. Oletko itsekin amis vai miksi on hienoa, että poikasi käyttää elämänsä sähköjen asentamiseen epäergonomisissa asennoissa itseään rikkoen? Vaihtoehtona olisi ollut lukio ja sieltä saatava yleissivistys ja sen jälkeen Aaltoon sähkötekniikan DI-opintoihin. Siisti ja kevyt sisätyö paremmalla palkalla.
Sähkäreillä on yllättävän hyvä palkka.
Jospa poika saanut itse päättää asioistaan, eikä halunnut lukioon. Ei kaikki halua istua koulunpenkillä vuosi tolkulla persaukisena.
Sinä varmaan uhkailet lapsiasi, jos eivät mene lukioon ja päätät varmaan puolisoistakin.
Suomessa duunareilla on hyvä palkka, mutta duunarityön aiheuttama fyysinen haitta on ilmeinen. Suomessa korkeakoulutus on maksutonta, joten ei ole mitään järkeä mennä amikseen. Korkeasti kouluttautumalla saa todennäköisemmin mukavamman ja terveemmän elämän. Lapseni kohdalla ainoa dilemma oli siinä minkä eliittilukion hän valitsee. Pitkään pohti Ressun ja Otiksen välillä.
Amiksestakin pystyy jatkamaan opintoja korkea-asteelle, amiksen valitseminen ei siis ollenkaan poissulje sitä, etteikö voisi hankkia myöhemmin korkeakoulutusta.
Niinpä.
Fiksua hankkia ensin amiksesta paperit ja sitten siitä ammattikorkeaan.
Paljon järkevämpää nykypäivänä.
Hyvätuloisten lapset, joille vanhemmat maksavat elämisen on sit ihan eri juttu, mutta monella näin ei ole, eikä ole tervettä, että nuori ei opi rahankäyttöä ja on sitten luittotiedoton akateeminen, kun vanhempien perintö tuhlattu.
Näillä hyvätuloisten lapsilla on paljon ongelmia huumeiden ja tuhlailun kanssa, kun kaikki pitää olla luxusta.
Ei ole. Fiksuinta on mennä eliittilukioon ja hoitaa se erinomaisin arvosanoin ja jatkaa yliopistoon. Valtio takaa opintolainan, joten pappa betalar ei ole mikään välttämättömyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edelleen kuvitellaan että älykkyys ja korkea koulutus ovat yksi ja sama!?
Niinpä, suurin osa yliopiston opinnoista on vain teorian lukemista ja tekstin laatimista niin että se ei näytä suoralta kopioilta. Kuka tahansa lukion käynyt siihen kykenee. Eri asia on sitten matemaattiset aineet. Niissä ei pärjää lukion lyhyellä matematiikalla.
Meidän tiedekunnassa on ollut kyllä paljon muutakin kuin pelkkää teorian lukemista, riippuu varmaan vähän alasta. Sivuaineeni on enemmän ollut teoriapainotteinen, mutta pääaineessani pitää osata tehdä paljon muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Younghoon Kimillä on testatusti älykkyysosamäärä 276. William Sidisillä on arvioitu älykkyysosamäärän olleen 250-300 välillä.
Matemaattisesti älykkäitä, mutta Sidsillä ollut ilmeisesti kuitenkin muita sosiaalisia ongelmia ja eristäytymistä, identiteetti ongelmia jne. Hänellä on saattanut olla sitten kuitenkin esim. sosiaalisen älykkyyden ja tunneälyn puutteita vaikka onkin ollut matemattinen nero.
Roskakuskin työ on yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä töistä, hei mieti nyt oikeasti. Me hukuttaisiin roskiin täällä jos sitä ei kukaan tekisi ja kaikki ajattelisi kuten sinä. Erittäinkin kunniallinen ammatti.