Lue keskustelun säännöt.
Hitto tätä painonnousua nelikymppisenä!
02.10.2026 |
Nuorempana pysyin normaalipainossa kun vain liikuin ja söin normaalisti. No enpä enää. Olin jopa hoikka, kokoa XS/S. Nyt menee heittämällä M. Aina jos vähän saa painoa pois tilanne jotenkin "korjaantuu" itsestään parissa päivässä. Ihan järjetön taistelu ylipainoa vastaan!
Fyysistä voimaakin kyllä on eli kaikki ei ole pelkkää läskiä, mutta kun olen niin turvonnut. Paino on 72 kg ja pituutta 166 cm, ennen paino oli 57-64 kg.
Kommentit (281)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monen tällaisen tarinan taustalta löytyy ikävä kyllä täysin looginen selitys. Esim juodaan pepsi maxia vähintään litra päivässä ja samalla kuntoillaan, eikä tuloksia näy. Samoin kun katsoo tarkemmin, mitä työpaikan ylipainoiset syövät niin selitys on aika nopeasti siinä. Olkoot nuori tai vanha, samat lait pätee. Ehkä nämä on jotenkin sokeita omille tottumuksilleen. Sama kuin kaveri väittää ettei ole lainkaan koukussa tupakkaan, mutta kyllä hän vain on. Ihmisen mieli todella löytää keinot huijata itseään.
Ja mites Pepsi Max liittyy tähän? Onko looginen selitys taikuus, joka muuttaa kalorittoman juoman läskiksi?
Juuri tämä harhakuvitelma. Selvitäpäs tätä ilmiötä itsellesi hieman ja viisastu, se ei ole minun tehtäväni. Voi teidän kanssanne!! Selitys ylipainoon meni uusiksi: siis tyhmyys ja toisena omat tottumukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikkumattomuus, liian vähäinen uni, länsimainen ruokavalio, jota yksi salaatinlehti ja banaani ei tee terveelliseksi, alkoholi, stressi.
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni treenaisin enemmän kehonpainolla, mutta monet liikkeistä ovat jo helppoja (peruskyykyt) tai sellaisenaan todella vaikeita. En ole koskaan saanut tehtyä ainuttakaan puhdasta leuanvetoa. Painan varmasti liikaa siihen. Liikkuvuuskaan ei riitä esim. pistoolikyykyyn. Minua myös pelottavat liikeet, joissa pitäisi seistä käsillään. Koen, että tehokasta treeniä on paljon helpompi tehdä ja skaalata kuntosalilla. Selkäkin saa vastusta taljasta. Salilla voin kokeilla sitä leuanvetoakin esim. kuminauhan avulla ja ihan vain säännöllisellä ryhdikkäällä roikkumisella, koska tangot ovat siellä hyvällä korkeudella.
Peruskyykystä saa irti paljonkin, jos pysähtyy yhden liikkeen aikana aina noin tulitikkuaskin verran ja laskeutuu taas askin verran ja pysyy siinä noin 10s. Tulee tosi kova treeni. Alas asti sama siten että jännitys pysyy kokoajan. Alasmennessäkään ei päästetä löysäksi niveltten varaan. Ei tarvi tehdä kuin kolme kyykkyä. Tosi raskas ja kehittää voimaa. Jos tekee saman esim 5kg painolla, niin raskas. Itse otan 20kg pojan selkään ja teen yhden setin vain.
Vierailija kirjoitti:
Odottamalla odotan nyt niitä kommentteja joissa louskutetaan fysiikan laeista ja miten syömällä vähemmän kuin kuluttaa kyllä laihtuu. Niinhän se varmasti on, mutta mitä hiiren kulutusta tämä keho nyt harjoittaa? Älä syö mitään?
Ja saa arvailla onko sitä vuoroin säästöliekillä vai syökö liikaa ja älä syö näin vaan syö noin. Ei saakeli. ap
Sama mulla. Keho ei tunnu kuluttavan juuri mitään. Kaikki, mitä syön (ja on pakko syödä) jämähtää kehoon. Jotain on selvästi muuttunut. En tiedä, johtuuko iästä vai jostain muusta.
Vierailija kirjoitti:
Mä lihoin 40 ja 50 ikävuoden välillä 65 kilosta 106 kiloon 😅 Oli niin vaikeat esivaihdevuodet, että en edes jaksanut välittää. Lääkitsin vaan herkuilla ja viinillä. No, nyt on onneksi menopaussi jo tapahtunut ja rauhallisempaa, joten voisi vähitellen alkaa painoa pudottaakin. Saa nähdä kuinka vaikeaa on 52-vuotiaana.
Ihan järkyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika pieniä vaatteita käytät silti. Olen 158kg ja 60 kg ja kokoa M. 53 kg painavana olin kokoa S, mutta en koskaan XS.
No mutta joo. Kyllä ituttaa tämä keski-iän pöhötys. Työ on fyysisesti rankkaa ja muutenkin liikun paljon, en syö mitään hevosen annoksia, en käytä alkoa ollenkaan ja herkuttelukin on hillittyä, ja silti keskivartalo paisuu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä lihoin 40 ja 50 ikävuoden välillä 65 kilosta 106 kiloon 😅 Oli niin vaikeat esivaihdevuodet, että en edes jaksanut välittää. Lääkitsin vaan herkuilla ja viinillä. No, nyt on onneksi menopaussi jo tapahtunut ja rauhallisempaa, joten voisi vähitellen alkaa painoa pudottaakin. Saa nähdä kuinka vaikeaa on 52-vuotiaana.
Ihan järkyttävää.
Tuossa juuri annetaan itselle mahdollisuus lihomiseen, en jaksanut enää välittää tyylisesti. Eli aivan itseään saa syyttää, eikä vaikeita vaihdevuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mikä on tämä vouhkaus täällä jostain nousujohteisesta treenistä ja kuntoilun aloittamisesta? Olen kuntoillut ikäni ja syönyt terveellisesti kuten varmaan muutkin ketjun nelikymppiset, mutta kun se ei enää riitä ja sitä tämä ketju koskee.
En edes juo alkoholia, polta tupakkaa, mässää ruoalla tai herkuilla, mutta paino on sen 70,3 kg (katsoin vaa'alla tänään) ja 166 cm naiselle se on aika paljon vaikka olisi sitä lihasvoimaa. Plus olen taaperon äiti, tosin siihenkin joku sanoo, että kyllä hänelläkin on kotona taapero eikä se mitään tee jaksamiselle vaan vika on minussa. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas ihmettelen, että vaikka paino on pysynyt samana, vyötärö kasvaa.
Se johtuu siitä, että menetät lihasta samaa tahtia kuin keräät rasvaa. Se on terveyden kannalta erittäin haitallista ja asialle kannattaisi tehdä jotain.
Mutta minä teen jo parhaani. Käyn salilla kolme kertaa viikossa (ja treenaan kanssa, en seurustele), sekä kävelen joka päivä vähintään puoli tuntia (kolme kilometriä).
Jos salilla ei tule tuloksia, on kolme asiaa, joita voidaan tarkastella: treeni, ravinto ja palautuminen.
Miten treenaat? Vietkö sarjat failureen saakka, eli niin pitkälle, että paino pysähtyy kesken liikkeen, etkä saa viimeistä toistoa tehtyä loppuun tai 1-2 toiston päähän tästä. Jos et, tässä on todennäköisin syy. Treeni on liian kevyttä, että se antaisi keholle signaalia, että lihasta pitäisi kasvattaa, koska keho selviytyy siitä vallan mainiosti nykyisilläkin lihaksilla. Tällöin treeni on lähinnä kardiojumppaa, joka kuluttaa kyllä kaloreita, mutta paljoa muuta hyötyä siitä ei ole. Toki treenaamisessa on miljoona muutakin muuttujaa, mutta mutulla heittäisin, että tämä on keski-ikäisillä naisilla yleisin ongelma.
Jos painosi ei muutu, syöt kulutuksesi mukaan ja tämä on hyvä tilanne, jos et halua laihtua, vaan muuttaa kehonkoostumistasi. Varmista, että saat n. 2 g proteiinia per painokilo, koska tavoitteesi on kasvattaa lihasmassaa. Jos merkittävä osa proteiinistasi tulee kasvislähteistä, perehdy tarkemmin niiden aminohappokoostumuksiin, että saat oikeastti sellaista proteiinia, jota kehosi voi hyödyntää. Tällöin voi myös olla mielekästä tähdätä hiukan yli kahteen grammaan per painokilo.
Huolehdi unen määrästä ja laadusta. Huono nukkuminen vähentää kulutusta, syö lihasmassaa ja lisää rasvan määrää. Se ei luo energiaa tyhjästä, mutta ajaa kehon luomaan enemmin rasva- kuin lihaskudosta.
Treenin täytyy olla nousujohteista eikä joka treenissä kannata edes failureen asti vetää. Lihas kyllä kehittyy, vaikkei sitä säpäleiksi laita joka kerta. Riittää, että saa joko painoja tai toistoja säännöllisesti lisättyä niin kehittyy.
Tuo pitää paikkansa, mutta treenin pitää olla lähellä failurea, eli 1-3 toiston päässä. Toki säännöllinen painojen ja toistojen lisääminen vie sitä kohti, mutta säännöllisyyden pitää olla ennemmin luokkaa joka treenissä lisää painoa, jos vain pystyy kuin kerran kuussa lisää, koska muuten rasituksen on niin hidasta, että kestää vuosia päästä kunnolla kehittävään treeniin.
Nousujohteinen treenaaminen on idioottimainen hokema. Oikeasti se sopii vain ajallisesti rajattuihin projekteihin. Jokainen ymmärtää, että jos treenaa tasaisesti ihan vaan 40 vuodenkin ajan, se ei voi mitenkään olla alati nousujohteista. Ja jossain kohtaa keski-ikää on pakko myöntää, että nyt ei enää tähdätä nopeammin, voimakkaammin ja korkeammalle, vaan tässä käydään viivytystaistelua, jossa painot pitkällä aikavälillä keventyvät eivätkä enää nouse.
Onko joku väittänyt toimivaa lihasharjoittelua jatkuvasti nousujohteiseksi? Se rasituksen lisääminen on vain lyhyt jakso harjoitusohjelmassa jonka jälkeen taas kevennetään joksikin aikaa.
Ei ole mahdollista kehittyä jatkuvasti ilman kevyitä jaksoja välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korjaantuu itsestään parissa päivässä? Aika lyhyt aika painon tarkkailussa. Nestetasapaino voi vaihdella noin nopeasti.
Ketjussa on hyviä neuvoja, mutta eihän ne nyt kelpaa sohvalla ja katumaasturissa lihomistaan ihmetteleville mammoille, jotka alapeukuttaa kaiken.
Teistä suurin osa saa 10-15kg painoa pois karppaamalla muutaman kuukauden. Niin tekee kehonrakentajatkin, ja oikein rankemman kautta. Näin lähtenyt paino tulee takaisin heti kun alatte syömään epäterveellisesti, eli kannattaakohan sellainen ylipäänsä.
Lisää liikuntaa, lähes kaikki suomalaiset tarvitsee sitä. Arkiliikunta on helpointa. Pakko sitä on harrastaa, ja se helpottuu painon pudottua.
Yllä oli ne kivuttomimmat ohjeet. Ei enää pullia, kahviloissa notkumista, suklaata.
Kivuliaampaa on jatkaa syömällä kuin ennen, mutta treenamalla aivan älyttömän rankasti, tarkoittaen monta kertaa viikossa useiden tuntien kuormittavia liikuntahetkiä.
Helppoa ja mukavaa ihmeratkaisua ongelmaanne ei ole.
Kaikki on jo sanottu useaan otteeseen. Jos haluaa olla luovuttajatyyppi niin sitten on sohvalla makaava valas lopun elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse syön 1500 kaloria päivä ja pysyn tässä samassa(ylipainoa n.10kg) painossa ja koen jatkuvaa nälkää ja tuntuu, että olen ihan loppu. Mutta jos yhtään antaa periksi paino nousee heti. Teen joka päivä kävelylenkin ja kuntosalia 1-3kertaa vko. Mutta tärkein ettei paino enää nousisi, mutta kaiholla katselen aina näitä videoita missä kaiken maailman hyvinvointivalmentajat vetää jo aamupalalla kasan munia ja puurot päälle yms yms.
Miksi katselet kaiholla? Ei ne munat ja puuro ketään lihota, vai mitä tarkoitat?
Kyllä ne vaan lihottaa minkäs tekee. Syön siis näitäkin toki, mutta nuo määrät on että en voi syödä aamupäivän aikana jo kaikkia kaloreita.
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi olla yhtään lihaksikas vaan hoikka ja kevyt. Sellaiseksi pääsemiseen tarvitaan aerobista liikuntaa ja kaloreiden karsimista. Ei kiinnosta mikään salitreeni tai proteiinin ylenpalttinen syöminen.
Hoikka, kevyt ja lihakseton ja heikko, eli juuri sellainen joksi miessukupuoli on vuosisatojen ajan halunnut naiset lukita? Vielä ei ole myöhäistä muuttaa mielipidettään. Tiedoksi, että voiman kerryttäminen on yllättävän voimaannuttavaa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on hyviä neuvoja, mutta eihän ne nyt kelpaa sohvalla ja katumaasturissa lihomistaan ihmetteleville mammoille, jotka alapeukuttaa kaiken.
Teistä suurin osa saa 10-15kg painoa pois karppaamalla muutaman kuukauden. Niin tekee kehonrakentajatkin, ja oikein rankemman kautta. Näin lähtenyt paino tulee takaisin heti kun alatte syömään epäterveellisesti, eli kannattaakohan sellainen ylipäänsä.
Lisää liikuntaa, lähes kaikki suomalaiset tarvitsee sitä. Arkiliikunta on helpointa. Pakko sitä on harrastaa, ja se helpottuu painon pudottua.
Yllä oli ne kivuttomimmat ohjeet. Ei enää pullia, kahviloissa notkumista, suklaata.Kivuliaampaa on jatkaa syömällä kuin ennen, mutta treenamalla aivan älyttömän rankasti, tarkoittaen monta kertaa viikossa useiden tuntien kuormittavia liikuntahetkiä.
Helppoa ja mukavaa ihmeratkaisua ongelmaanne ei ole.
Kaikki on jo sanottu useaan otteeseen. Jos haluaa olla luovuttajatyyppi niin sitten on sohvalla makaava valas lopun elämäänsä.
Joo. Mutta kun tässä on kyse myös siitä, että keho käyttää saamansa kalorit huolellisemmin kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää keskustelu meni vähän kuntosali-intoilun puolelle. Palataan todellisuuteen ja otetaanpas sellainen edelleen aika tavallinen perhe. Vanhemmat 40+, lapset 2-3 koululaisia ja harrastusiässä. Vanhemmat asiantuntijatöissä eli työskentelevät tietokoneella klo 16-17 saakka. Klo15.30 pomo laittaa viestin seuraavan päivän 9.00 yllätyskokouksesta, johon pitäisi valmistella esitys (raavit sen kasaan illalla omalla ajalla). Kotityöt, kauppareissut ym. vie aikaa, isompien lasten asioihin kuluu yllättävän paljon enemmän aikaa, kuin päiväkoti-ikäisiin. Molempien vanhempien omat vanhemmat elää ja vie soitoillaan ym. kohtalaisesti aikaa ja hermoja. Että ei siinä kuntosalilla ravata lihasta kasvattamassa. Kiva jos molemmat ennättää 1 kerta/viikko jonnekin. Siitäkin tapellaan kumpi saa tänään lähteä tunniksi reippailemaan koiran kanssa.
No meillä on täsmälleen tuollainen tilanne paitsi, että mä olen se pomo, joka laittaa ne palaverikutsut ja hyvin ehditään treenaamaan. Mä treenan yleensä ennen töitä ja vaimo iltaisin. Mä vedän välillä päivän toisen treenin lasten harrastusten aikana. Meillä on kaksi lasta yläasteella ja yksi päiväkodissa.
Tietenkin tämä vaatii priorisoimista ja järjestelyä. Joka päivä ei tehdä uutta ruokaa, vaan viikonloppuna kokataan koko viikoksi jne.
Mä en missään tapauksessa sano, että kenenkään tarvitsisi terveytensä vuoksi treenata lähellekään niin paljoa kuin minä tai vaimoni, se on meidän harrastuksemme, mutta 2-3x45 min on useimmille löydettävissä, jos se on riittävän korkealla prioriteettilistalla.
No entä jos siellä prioriteettilistalla on, että heilut toimihenkilönä lasten harrastuksissa. Että lapset saisivat harrastaa?
Tai lapset ylipäätään, täytyyhän niiden kanssa vaikka jutellakin.
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä on tämä vouhkaus täällä jostain nousujohteisesta treenistä ja kuntoilun aloittamisesta? Olen kuntoillut ikäni ja syönyt terveellisesti kuten varmaan muutkin ketjun nelikymppiset, mutta kun se ei enää riitä ja sitä tämä ketju koskee.
En edes juo alkoholia, polta tupakkaa, mässää ruoalla tai herkuilla, mutta paino on sen 70,3 kg (katsoin vaa'alla tänään) ja 166 cm naiselle se on aika paljon vaikka olisi sitä lihasvoimaa. Plus olen taaperon äiti, tosin siihenkin joku sanoo, että kyllä hänelläkin on kotona taapero eikä se mitään tee jaksamiselle vaan vika on minussa. ap
No sitä se vouhkaus nousujohteisesta treenistä on, kun tuollainen perusjumppailu ei enää riitä, kun nuoruus ei hoida kaikkea puolestasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää keskustelu meni vähän kuntosali-intoilun puolelle. Palataan todellisuuteen ja otetaanpas sellainen edelleen aika tavallinen perhe. Vanhemmat 40+, lapset 2-3 koululaisia ja harrastusiässä. Vanhemmat asiantuntijatöissä eli työskentelevät tietokoneella klo 16-17 saakka. Klo15.30 pomo laittaa viestin seuraavan päivän 9.00 yllätyskokouksesta, johon pitäisi valmistella esitys (raavit sen kasaan illalla omalla ajalla). Kotityöt, kauppareissut ym. vie aikaa, isompien lasten asioihin kuluu yllättävän paljon enemmän aikaa, kuin päiväkoti-ikäisiin. Molempien vanhempien omat vanhemmat elää ja vie soitoillaan ym. kohtalaisesti aikaa ja hermoja. Että ei siinä kuntosalilla ravata lihasta kasvattamassa. Kiva jos molemmat ennättää 1 kerta/viikko jonnekin. Siitäkin tapellaan kumpi saa tänään lähteä tunniksi reippailemaan koiran kanssa.
No meillä on täsmälleen tuollainen tilanne paitsi, että mä olen se pomo, joka laittaa ne palaverikutsut ja hyvin ehditään treenaamaan. Mä treenan yleensä ennen töitä ja vaimo iltaisin. Mä vedän välillä päivän toisen treenin lasten harrastusten aikana. Meillä on kaksi lasta yläasteella ja yksi päiväkodissa.
Tietenkin tämä vaatii priorisoimista ja järjestelyä. Joka päivä ei tehdä uutta ruokaa, vaan viikonloppuna kokataan koko viikoksi jne.
Mä en missään tapauksessa sano, että kenenkään tarvitsisi terveytensä vuoksi treenata lähellekään niin paljoa kuin minä tai vaimoni, se on meidän harrastuksemme, mutta 2-3x45 min on useimmille löydettävissä, jos se on riittävän korkealla prioriteettilistalla.
No entä jos siellä prioriteettilistalla on, että heilut toimihenkilönä lasten harrastuksissa. Että lapset saisivat harrastaa?
Tai lapset ylipäätään, täytyyhän niiden kanssa vaikka jutellakin.
No peleissä on välillä tarvinnut olla toimihenkilönä, mutta faijavalmentajan hommista hoidin itseni kyllä pois. Niitä treenejä on kuitenkin aika paljon enemmän kuin pelejä. Jos sinun oma kuntosi ja terveytesi ei ole prioriteettilistalla kovin korkealla, niin sitten se ei ole ja silloin sille ei voi mitään. Ole kuitenkin rehellinen ja myönnä, että se johtuu priorisoinnista eikä siitä, ettei se olisi mahdollista.
Ja olepa rehellinen itsellesi. et sä niin paljoa juttele lapsillesi, että paria kertaa viikossa ehtisi sen takia salille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä on tämä vouhkaus täällä jostain nousujohteisesta treenistä ja kuntoilun aloittamisesta? Olen kuntoillut ikäni ja syönyt terveellisesti kuten varmaan muutkin ketjun nelikymppiset, mutta kun se ei enää riitä ja sitä tämä ketju koskee.
En edes juo alkoholia, polta tupakkaa, mässää ruoalla tai herkuilla, mutta paino on sen 70,3 kg (katsoin vaa'alla tänään) ja 166 cm naiselle se on aika paljon vaikka olisi sitä lihasvoimaa. Plus olen taaperon äiti, tosin siihenkin joku sanoo, että kyllä hänelläkin on kotona taapero eikä se mitään tee jaksamiselle vaan vika on minussa. ap
No sitä se vouhkaus nousujohteisesta treenistä on, kun tuollainen perusjumppailu ei enää riitä, kun nuoruus ei hoida kaikkea puolestasi.
Ai, valtaosa ihmisistä säilyy keski-iässäkin normaalipainoisina vaikkei tee nousujohteisesti muuta kuin nouse sängystä ylös aamuisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas ihmettelen, että vaikka paino on pysynyt samana, vyötärö kasvaa.
Se johtuu siitä, että menetät lihasta samaa tahtia kuin keräät rasvaa. Se on terveyden kannalta erittäin haitallista ja asialle kannattaisi tehdä jotain.
Mutta minä teen jo parhaani. Käyn salilla kolme kertaa viikossa (ja treenaan kanssa, en seurustele), sekä kävelen joka päivä vähintään puoli tuntia (kolme kilometriä).
Jos salilla ei tule tuloksia, on kolme asiaa, joita voidaan tarkastella: treeni, ravinto ja palautuminen.
Miten treenaat? Vietkö sarjat failureen saakka, eli niin pitkälle, että paino pysähtyy kesken liikkeen, etkä saa viimeistä toistoa tehtyä loppuun tai 1-2 toiston päähän tästä. Jos et, tässä on todennäköisin syy. Treeni on liian kevyttä, että se antaisi keholle signaalia, että lihasta pitäisi kasvattaa, koska keho selviytyy siitä vallan mainiosti nykyisilläkin lihaksilla. Tällöin treeni on lähinnä kardiojumppaa, joka kuluttaa kyllä kaloreita, mutta paljoa muuta hyötyä siitä ei ole. Toki treenaamisessa on miljoona muutakin muuttujaa, mutta mutulla heittäisin, että tämä on keski-ikäisillä naisilla yleisin ongelma.
Jos painosi ei muutu, syöt kulutuksesi mukaan ja tämä on hyvä tilanne, jos et halua laihtua, vaan muuttaa kehonkoostumistasi. Varmista, että saat n. 2 g proteiinia per painokilo, koska tavoitteesi on kasvattaa lihasmassaa. Jos merkittävä osa proteiinistasi tulee kasvislähteistä, perehdy tarkemmin niiden aminohappokoostumuksiin, että saat oikeastti sellaista proteiinia, jota kehosi voi hyödyntää. Tällöin voi myös olla mielekästä tähdätä hiukan yli kahteen grammaan per painokilo.
Huolehdi unen määrästä ja laadusta. Huono nukkuminen vähentää kulutusta, syö lihasmassaa ja lisää rasvan määrää. Se ei luo energiaa tyhjästä, mutta ajaa kehon luomaan enemmin rasva- kuin lihaskudosta.
Treenin täytyy olla nousujohteista eikä joka treenissä kannata edes failureen asti vetää. Lihas kyllä kehittyy, vaikkei sitä säpäleiksi laita joka kerta. Riittää, että saa joko painoja tai toistoja säännöllisesti lisättyä niin kehittyy.
Tuo pitää paikkansa, mutta treenin pitää olla lähellä failurea, eli 1-3 toiston päässä. Toki säännöllinen painojen ja toistojen lisääminen vie sitä kohti, mutta säännöllisyyden pitää olla ennemmin luokkaa joka treenissä lisää painoa, jos vain pystyy kuin kerran kuussa lisää, koska muuten rasituksen on niin hidasta, että kestää vuosia päästä kunnolla kehittävään treeniin.
Nousujohteinen treenaaminen on idioottimainen hokema. Oikeasti se sopii vain ajallisesti rajattuihin projekteihin. Jokainen ymmärtää, että jos treenaa tasaisesti ihan vaan 40 vuodenkin ajan, se ei voi mitenkään olla alati nousujohteista. Ja jossain kohtaa keski-ikää on pakko myöntää, että nyt ei enää tähdätä nopeammin, voimakkaammin ja korkeammalle, vaan tässä käydään viivytystaistelua, jossa painot pitkällä aikavälillä keventyvät eivätkä enää nouse.
Onko joku väittänyt toimivaa lihasharjoittelua jatkuvasti nousujohteiseksi? Se rasituksen lisääminen on vain lyhyt jakso harjoitusohjelmassa jonka jälkeen taas kevennetään joksikin aikaa.
Ei ole mahdollista kehittyä jatkuvasti ilman kevyitä jaksoja välissä.
Kehittyä jatkuvasti. Siinä se paljastuu, että sinäkin olet nousujohteisen kusetuksen uhri.
Ei tosiaan olekaan mahdollista kehittyä jatkuvasti. Ensin tullaan vanhaksi ja sitten lopulta kuollaan. Harvemmin huippukuntoisena, vaikka olisi miten jaksotettu niitä treenejä.
Höpö höpö...... 1970 luvulla ei juuri ollut lihavia suomessa.